Hyvä kesätyönhakija on aktiivinen ja iloinen

18.03.2013 15:40

Nuorten sormet sauhuavat parhaillaan kesätyöhakemusten kirjoittelupuuhissa. Monessa paikassa haku on juuri nyt täydessä vauhdissa, mutta toki pestejä aukeaa vielä kevään mittaan. Ylöjärven kaupunki rekrytoi jälleen 16–17-vuotiaita ahertamaan kesäksi. Nuorten mielestä hakijan on oltava innokas, mutta työpaikankin täytyy olla miellyttävä.
Leevi Tonttila (vas.) haki ensi kertaa kesätöitä tänä vuonna. Kaisa Järvelle, Nella Uuranmäelle, Annika Koskelalle (edessä) ja Lauri Tuohimaalle puuha on tuttua jo aiemmilta vuosilta.
Leevi Tonttila (vas.) haki ensi kertaa kesätöitä tänä vuonna. Kaisa Järvelle, Nella Uuranmäelle, Annika Koskelalle (edessä) ja Lauri Tuohimaalle puuha on tuttua jo aiemmilta vuosilta.

Kesätyötä hakevan on osoitettava kiinnostusta pestiä kohtaan. Ei parane näyttää nyrpeää naamaa ja antaa mielikuvaa, että hakee hommiin pakon edessä. Näin opastaa Ylöjärven lukion kakkosluokkalainen Leevi Tonttila.
– Ei kannata esitellä itseään laiskana, lukion kolmasluokkalainen Lauri Tuohimaa tuumii.
Tonttila, Tuohimaa ja lukiolaiset Kaisa Järvi, 18, ja Nella Uuranmäki, 17, sekä ammattikoululainen Annika Koskela, 17, ovat kyntäneet internetin syövereitä löytääkseen kesätyöpaikkoja.
Seuraava vaihe on lähettää ansioluettelo ja hakemuskirje työnantajalle. Vaihtoehto perinteisille hakuasiakirjoille on verkkokaavake, jota moni yritys nykyisin käyttää.
– Sitten odotellaan vastausta, ja kannattaa soittaa, jos sitä ei kuulu, Koskela sanoo.
– Viime vuonna menin käymään paikalla, ja pääsin töihin, Järvi vinkkaa.

Myyntityö vetää puoleensa

Taukoa viettävät nuoret kertovat, että heidän ikäisensä pyrkivät usein kauppoihin. Myyntityö esimerkiksi mansikkakojussa tai jäätelökioskissa on niin ikään haluttu.
– Alaikäinen ei voi toimia myyjänä, joten täysi-ikäisten on varmaankin helpompi saada töitä kaupasta, Tuohimaa arvelee.
Vieruskaverit kuitenkin muistuttavat, että alaikäinen kelpaa muun muassa hyllyttäjäksi.
– Olen laittanut hakemuksia hautausmaille. Sinne hakee yleensä hirveästi nuoria, Tonttila kertoo.
Yksikään joukosta ei mainitse kunnan töitä. Kunta on kuitenkin tärkeä nuorten työllistäjä suvikuukausina. Ylöjärven kaupunki pestaa tänä kesänä seitsemisenkymmentä 16–17-vuotiasta. Määrä tarkentuu, kun kunkin tehtävän pituudesta saadaan sovittua nuorten kanssa.
– Raha ratkaisee ja tarve nuorten apuvoimaan. Viheralueen tehtävissä on eniten tarvetta,  kaupungin henkilöstösihteeri Marjo Soutolahti perustelee palkattavien määrää ja toteaa, että viime vuosina luku ei ole vaihdellut suuresti.
Tarjolla on työsarkaa keittiössä, päiväkodissa, vanhainkodissa ja toimistossa sekä siivous-, vapaa-aikapalvelu- ja viheraluetehtävissä.
Vaadittu ikä on Soutolahden mukaan ollut sama aiempinakin vuosina. Ajatuksena on nostaa uusi ikäpolvi mukaan työntekoon. Ikähaarukan tarkoituksena on myös se, että jokaisella on vuorollaan tilaisuus tavoitella töitä.
Tehtäviin valitaan vain sellaisia, jotka eivät ole olleet aiemmin kaupungilla hommissa. Näin mahdollisimman moni pääsee maistamaan työelämää.
Hakuaika kaupungille alkoi 4. maaliskuuta, ja se päättyy saman kuun 20. päivä. Viime vuonna paikkoja havitteli kolmisensataa henkeä.
– Sen verran varmaankin odotamme myös tänä vuonna.
Valitsijat kutsuvat hakijoiden joukosta osan haastatteluun. Keskustelutuokion aikana työnantaja selvittää, kuinka hyvin haastateltavan toiveet ja edellytykset istuvat tehtävään. Syvällistä pätevyyttä nuorelta ei tietenkään voida odottaa, vaan tärkeintä on hänen halukkuutensa ja soveltuvuutensa työhön.
– Haastattelu on myös kasvattava kokemus, Soutolahti sanoo.

Koulun neuvot niukkoja

Hakijoiden joukosta erottuminen on nuorten pulmapähkinä. Koskelaa kismittää töitä halajavien paljous, ja Tonttila aprikoi, kuinka kirjoittaisi hyvän ansioluettelon.
Toisaalta iskee tenkkapoo, jos pesti irtoaakin useasta paikasta, Koskela lisää. Tonttila puolestaan jatkaa, että paikkojen perään kysely vaatii myös rohkeutta.
– Minusta ainakin on vaikeaa miettiä, mitä työtä jaksaisin tehdä koko kesän, Järvi toteaa.
Mutta on haku-urakkassa valopilkkujakin. Koskelan toivo kasvaa, jos hän on hakenut samaan paikkaan usean kerran.
– Silloin ajattelee, että jospa he nyt valitsisivat.
Tuohimaan mieli kirkastuu, jos kesureiden valitsijat vastaavat positiiviseen sävyyn saatuaan hakupaperit.
– Tulee iloinen ja myönteinen kuva, sellainen, että he ovat lukeneet hakemuksen.
Neuvoja ja niksejä työn metsästykseen nuoret saavat vanhemmiltaan ja tutuilta. Tonttila kaivelee vinkkejä myös työ- ja elinkeinokeskuksen mol.fi-sivustolta.
Koulukin opastaa puuhaan, mutta opiskelijapoppoo toteaa oppien jääneen varsin niukoiksi. Tonttilalta irtoaa myös kiittävä sana: Opinnonohjauksen tunnille saatiin yrittäjävierailija neuvomaan, kuinka tehdään hyvä ansioluettelo. Kun sen jälkeen muokattiin omia CV:itä, oli lopullinen asiapaperi aika eri näköinen kuin alkuperäinen.

 Toiveissa viihtyisä ja reilu työpaikka

Kunnon kesätyöpaikassa arki rullaa reiluin pelisäännöin. Nuoret toivovat, että työajat olisivat säännölliset ja että palkka tulisi silloin, kun pitää.
– Pidetään kiinni siitä, mistä on sovittu, Järvi kiteyttää.
– Vaikka olemme vain kesätyössä, niin toivon, että meitä kohdeltaisiin samoin kuin muitakin työntekijöitä, Koskela lisää.
Suvihommissa on tärkeää myös viihtyvyys. Koskela ei haluaisi painia pakkopullan kanssa. Samoilla linjoilla on Tonttila. Tylsä työ ei mieltä ylennä. Monipuoliset tehtävät olisivat nuoren miehen makuun, jotta aamusta iltaan ei tarvitsisi touhuta yhtä ja samaa.