Abiturienteilla on ollut parisen viikkoa aikaa viettää nenä kiinni kirjassa ja päntätä lukioajan opit tuoreeseen muistiin. Lukulomaa on jäljellä vielä tämä viikko, ja sitten koittaa h-hetki eli ylioppilaskirjoitusten rupeama. Ylöjärveläisen Veera Allosen pipoa ei kiristä. Hän kertaa vailla liikaa stressiä sekä luottaa hyvien yöunien ja kahvin voimaan.
Abiturientti Veera Allonen avaa kotiovensa ja astuu sisään. Meneillään on lukuloma, mutta opiskelija on juuri ollut tentissä. Psykologian kertauskoe pidettiin vasta nyt, sillä se ei järjestynyt aiemmin.
Allonen ei ole pahoillaan, että tentti keskeytti lukuloman. Se pikemminkin auttoi kertaamaan olennaisimpia asioita, joita hän tarvitsee kirjoituksissa. Kyseessä ei ollut tavallinen koe, vaan ryhmätilaisuus, jossa käytiin läpi käsitteitä ja esitettiin opettajalle kysymyksiä. Siinä Allonenkin sai vastauksen moneen häntä askarruttavaan asiaan.
Opiskelija tuumaa, että tentti toi lukulomaan myös tarpeellista päivärytmiä.
Ei paniikkilukemista, ei lorvailua
Allosella ei ole suunniteltua lukuaikataulua. Hän kuitenkin välttää nukkumasta yli puolen päivän.
– Syön rauhassa aamiaisen ja alan lukea.
Iltapäivisin abiturientti tapaa toisinaan myös kavereita. Yleensä hän kuitenkin jatkaa lukemista illalla. Keskittyminen tosin herpaantuu helposti, kun vanhemmat tulevat kotiin kolistelemaan.
– Pyrin, että teen aina jotain päivän aikana, ettei mene ihan lorvailuksi.
Puolivälissä lukutaukoa Allonen veteli jo loppusuoralla psykologian kirjojen kanssa. Taktiikkana on lukea jokainen opus ja poimia niissä olevat tiivistelmäruudut. Opiskelija etenee kurssikirja kerrallaan muttei kuitenkaan niiden numerojärjestyksessä. Tarkoituksena on myös käydä vihkomuistiinpanoja läpi.
Matematiikkaa ja englantia Allonen ei loman alkuvaiheessa kuin vasta raapaissut.
– Matikkaa pitäisi alkaa laskeskella, mutta siinä aina turhautuu, kun ei osaa. Enkussa luen tekstejä ja kertaan sanastoa. Ei minulla mitään temppuja ole.
– Kai tämä ihan aikataulussa on. Ei minulla ole hirveätä stressiä, että pitäisi himona lukea.
Abiturientin mielestä riittää, että asiat opiskelee perushyvin kursseilla. Kun tunnilla viitsii keskittyä, siinä oppii olennaisen. Aika kuitenkin tekee myös tepposiaan.
– Matikassa lyön kohta päätä seinään, kun en muista. Kertauskurssilla huomasin, että moni vanha perusjuttukin oli kadonnut mielestä.
Nuori nainen ei kuitenkaan aja itseään paniikkiin. Koulutovereista osa vouhottaa ja vertailee toisten kanssa lukutekniikoita. Siihen Allonen ei halua lähteä. Hän tekee sen, minkä tekee, omalla oppimistavallaan.
Opiskelijaneidon terävimmät valtit ovat hyvät yöunet ja kuppi jos toinenkin kahvia.
Psykologiaa voi soveltaa arjessakin
Psykologia on Alloselle tärkein hänen keväisistä kirjoitusaineistaan.
– Heti ykkösellä päätin, että alan lukea psykaa. Se oli mielenkiintoinen aine, joten ajattelin, että kirjoitan sen.
Opiskelijan mielestä psykologia on kiintoisaa, koska se liittyy vähän kaikkeen. Sitä voi soveltaa todella paljon. Esimerkiksi ajattelua, tunteita ja motiiveja käsittelevä neloskurssi sai Allosen pohtimaan arjen tilanteissa, miksi joku käyttäytyy juuri tietyllä tavalla.
Toiseksi tärkein kirjoitusaine Alloselle on äidinkieli. Siinä hän haluaisi pärjätä melko hyvin. Jo taakse jääneestä teksitaidon osiosta abille jäi ihan tyytyväinen mieli. Hän ei silti uskalla heitellä tarkkoja arvioita, sillä toisinaan fiilikset eivät vastaa lopullista arvosanaa.
Abityttö ei osaa valita, kumpi on hänen suosikkinsa, essee- vai tekstitaidon koe.
– Ei kumpikaan ja toisaalta kumpikin. Esseessä saa runoilla vapaasti, mutta tekstitaidossa tiivis ilmaisu on mukavaa.
Englanti ja matematiikka ovat abille melkoisia peikkoja. Niissä hän ei tavoittele tähtiä.
– Jättäisin englannin pois, jos voisin. Mutta kun matikka on lyhyt, niin jonkin aineen pitää olla pitkä, joten se on sitten enkku.
Syksyllä Allonen kirjoitti jo terveystiedon. Tulos kelpaa opiskelijalle, vaikka hänen sanojensa mukaan koe olisi voinut mennä paremminkin. Aine ei ole helppo, sillä siinä on sovellettava paljon ja hyödynnettävä myös muita oppiaineita, abi tuumii.
Kieliasu on tärkeä koevastauksessa
Veera Allosen mielestä hyvässä koevastauksessa määritellään käsitteitä.
– Kiinnitän myös huomiota kieleen. Minulle on hirveän tärkeää, miten esitän asian.
Kunnon kieli on selkeää ja välttää liian hienoja sanoja, jo monta koetta tahkonut opiskelija määrittelee.
Rento lukiolainen ei kummemmin jännitä kirjoituksia. Koetilanne on tuttu niin viime syksyltä, preliminääri- eli harjoituskokeista, kuunteluista kuin tekstitaidon kokeestakin.
– En herää kirjoitusaamuina viideltä lukemaan. Ihan kuin tavalliseen päivään lähtisin.
Toisinaan rauhallinen olo tosin kääntyy jo päälaelleen: alkaa stressata se, ettei stressaa. Ja osaa Allonen myös maalata kauhukuvia, joissa koepaperi on edessä eikä vastausta löydy yhteenkään tehtävään. Nämä aatokset eivät onneksi myllää jatkuvasti abin mielessä.
Evääksi sumpin ystävä ottaa tietysti kahvia.
– Lisäksi otan suklaata, etteivät vain verensokerit laske. Sitten jotain, joka täyttää vähän mahaa, varmaankin leipää.
Haaveena sosiaali- ja terveysala
Lukion viime metrejä tarpova opiskelija on jo piirellyt mielessään tulevaisuudenkuvia. Hän unelmoi sosiaali- ja terveysalasta.
Kiehtovin opiskelupaikka olisi ensihoidon koulutusohjelma ammattikorkeakoulussa. Allonen kuitenkin pahoin pelkää, etteivät lukiosta saadut pohjapisteet riitä haussa. Mutta toki kiikarissa on muitakin opiskelupaikkoja.
Terveysalassa eloisaa opiskelijaa kiinnostaa sen monipuolisuus.
– Esimerkiksi sairaanhoitajalla tai ambulanssikuskilla jokainen päivä on erilainen. Vuorovaikutus kiinnostaa – ja auttaminen. En kestäisi istua toimistossa. En osaa olla paikallani. Pitää touhuta jotakin.
Yhdestä asiasta Allonen on varma. Hän haluaa jäädä kotiseudulleen. Siksi opiskeluhaun kohteet valikoituivat Tampereen alueelta.
– Minulla on kaikki sosiaalinen elämä täällä. On jalkapallojoukkue ja hyvät kaverit. Varmasti tutustuisin uusiin ihmisiin vieraallakin paikkakunnalla, mutta silti.
Jos opiskelupaikan kanssa ei tärppää heti, lukion jättävä aikoo hakea töitä.
– Vähän pohjamunaa, jotta voin elättää itseni seuraavat vuodet.
Uudet kuviot koittavat kuitenkin vasta aikanaan. Ensin pitää kuluttaa vielä hiukan koepenkkiä.
Kommentointi on suljettu.