”Parin vuoden päästä aloitan ala-asteen, 13-vuotiaana siirryn ylä-asteelle, sen jälkeen lukioon. Lukion päätteeksi saan valkolakin ja menen yliopistoon. Valmistun yliopistosta, menen naimisiin ja saan lapsia. Käyn töissä, jään eläkkeelle ja eläkepäivillä matkustelen ympäri maailmaa!” Näin yksinkertaiselta kuulosti yli kymmenen vuotta sitten vastaus kysymykseen ”Mikä sinusta tulee isona?”
Yhteishaku yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin alkoi maanantaina ja abiturienttien pitäisikin nyt pyöritellä päässään kirjoituksiin lukemisen lisäksi tulevaisuuttaan. Minne haluaisin opiskelemaan? Minne en ainakaan tahdo joutua? Hakuaikaa on kuukauden verran, joten jos valinnat eivät vielä ole täysin kirkkaina mielessä, on niitä vielä tovi aikaa pohtia. Tosin, moni on aloittanut pohdinnan varmasti jo hyvissä ajoin.
Kumpi sinulle on tärkeämpää; opiskella unelma-alaasi kaupungista riippumatta vai opiskella tietyssä kaupungissa jotakin? Tämän kysymyksen opinto-ohjaajamme meille esitti joulukuussa ja kysymys jäi kytemään monen mieleen. Toisille totta totisesti on tärkeämpää opiskella tietyssä kaupungissa; osa meistäkin Ylöjärvellä varttuneista ei halua jättää vanhoja kuvioitaan taakse, vaan pyrkii Tampereelle opiskelemaan alaa, jota siellä satutaan opettamaan. Toisaalta monen mielessä pyörii myös ajatus uudesta, itsenäisestä elämästä toisella paikkakunnalla, jos itseä kiinnostavaan ammattiin voi opiskella muuallakin.
Teimmepä kuinka hyvänsä, joudumme silti uuden elämäntilanteen eteen. Jos tulevaisuuden suunnitelmana on opiskelu tietyssä kaupungissa – josta esimerkkinä voitaneen käyttää Tamperetta – mitä hyötyjä ja haittoja siitä on? Tietenkin on kätevää, jos jää lähelle kotikaupunkia, koska perhe ja suurin osa sukulaisista ja ystävistä saattaa asua täällä. Myös mahdollisia työsuhteita on saattanut muodostua vuosien saatossa tutuilla nurkilla, ja mikä onkaan sen helpompaa, kun tietää aikatauluja lukematta, minne bussi on menossa, kun sen kyytiin nousee. Toisaalta, mistä voit tietää, minne päin maailmaa ystäväsi lähtevät opiskelemaan tai mikset yhtä hyvin voisi hyödyntää työkokemustasi myös uudessa kaupungissa?
Entä, jos suuntaisitkin Vaasaan opintojen perässä? Jos unelma-ammattiisi voisi opiskella ainoastaan siellä tai jos Vaasaan olisi helpompi päästä opiskelemaan kuin Tampereelle? Mielessä saattaisi siinä kohtaa pyöriä ajatus tutun ja turvallisen kotikaupungin jättämisestä uuden ja vieraan kaupungin vuoksi. Olisiko se kuitenkaan lopulta niin kamalaa? Uudessa kaupungissa tutustuisit uusiin ihmisiin, muuttaisit omaan opiskelijapoksiisi ja aloittaisit elämän, jossa vastaat itse tekemisistäsi 24 tuntia vuorokaudessa. Vaikka ajatus perheen ja ystävien jäämisestä vanhaan kaupunkiin saattaa tuntua surulliselta ajatukselta, et voi kuitenkaan tietää, vaikka ystäväsi päätyisivät opiskelemaan samaan kaupunkiin. Lisäksi vanhemmat eivät varmasti unohda soitella sinulle toiseen kaupunkiin ja viikonloppuisin sekä loma-aikoina pääset halutessasi takaisin tutuille kulmille.
Jok’ikisen täytyy kuitenkin tehdä oma valintansa. Yläkoulun jälkeen moni miettii jatko-opiskelupaikkaa helposti sen perusteella, että ”No, kun mun kaveritkin menee lukioon, niin kai mäkin sitten meen”, mutta enää valintoja ei voi tehdä muiden ihmisten mukaan. Ei kai kukaan haluaisi keinutuolissa miettiä, että ”Miksen silloin nuorena lähtenyt opiskelemaan Vaasaan, vaikka sieltä olisi voinut aueta monta ovea kohti unelmia?” Meidän kaikkien täytyy kokea omat seikkailumme ylä- ja alamäkineen, jotta voimme olla tyytyväisiä siihen, että olemme pyrkineet kohti unelmiamme.
EMMA VORMISTO
Abiturientti
Comments are closed.