Jos pirkanmaalainen jalkapalloilun ystävä haluaa käydä paikan päällä kokemassa todellisen jalkapallomaan pääsarjaottelun tunnelman, ylivoimaisesti kätevin, halvin ja turvallisin vaihtoehto on Saksan Bremen.
Moni brittifutiksen vannoutunut ystäväkin on nykyään valmis myöntämään, että Bundesliigan katsomoissa vallitsee eloisampi meininki kuin Valioliigassa. Pääsyliput on hinnoiteltu Saksasssa rahvaankin kukkarolle sopiviksi, ja stadionit ovat nykyaikaisempia kuin Englannissa.
Ryanair on vähentänyt lentojaan Tampereelta Bremeniin, mutta jalkapalloturistin kannalta vuoroja lähtee edelleen sopivasti perjantaisin iltapäivällä. Keikka vaatii vähintään yhden ylimääräisen vapaapäivän ottamista, sillä paluulento laskeutuu Pirkkalaan maanantaina alkuiltapäivästä.
Lentokenttä sijaitsee vain viitisen kilometriä keskustasta, ja raitiovaunulinja 6 vie matkailijan erittäin vaivattomasti kaupunkiin. Kertamaksu maksaa hieman alle kolme euroa.
Keskustassa on niin paljon monentasoisia hotelleja, että kohtuullisella varoajalla yösija kyllä löytyy.
Jos haluaa majoittua edullisesti, päärautatieaseman läheltäkin saa huoneen alkaen 50–60 euroa yötä kohden, ja Saksassa kun ollaan, puhutaan nimenomaan huoneesta eikä henkilöstä per yö.
Jos haluaa tasokkaampaa majoitusta, rautatieaseman toisella puolella sitä tarjoaa useampikin hotelli, joista Park on rankattu peräti viiden tähden arvoiseksi. Se sijaitsee tekolammikon rannalla ja aivan laajan Bürgerparkin vieressä.
Ulkoliikuntaa harrastavan turistin kannattaa ottaa lenkkivehkeet mukaan, sillä Bürgerpark on loistava paikka juosta tai kävellä.
Myös kaupungin halkaisevan Weser-joen rantamilla voi juosta, mutta Bürgerparkissa ei tarvitse varoa autoja eikä pimeitä polkupyöriä.
Käytännössä kaikki paikalliset pyöräilijät käyttävät pimeällä kunnon valoja ja käyttäytyvät muutenkin jalankulkijoita kohtaan huomattavasti suvaitsevaisemmin kuin suomalaiset fillaroijat.
Iso kylä sopivassa paketissa
Menolennon jälkeen perjantaina ja lauantaina jää runsaasti aikaa tutustua kaupungin nähtävyyksiin ennen jalkapallo-ottelua. Ostoksilla kannattaa käydä silloin, koska sunnuntaina kaikki isot kaupat pitävät ovensa suljettuina.
Noin kilometrin säteellä rautatieasemasta sijaitsee valtava määrä sekä pieniä että isoja liikkeitä.
Esimerkiksi laadukkaita vaatteita saa suomalaisittain pilkkahintaan, mutta suuri Karstadin tavaratalo veloittaa niistä normaalisti.
– Juuri tämä on yksi Bremenin parhaista matkailuvalteista; oikeastaan joka paikkaan pääsee kävellen. Emme ole suurkaupunki, vaan iso kylä suurkaupungin eduilla varustettuna. Se houkuttelee erityisesti pohjoismaalaisia turisteja, jotka eivät halua kuluttaa aikaansa miljoonakaupunkien ruuhkissa, Bremenin matkailutoimiston johtaja Jürgen Weihold kiteyttää.
– Meillä käy vuosittain noin
750 000 turistia, joista iso osa tulee Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Yliopisto ja korkean teknologian teollisuutemme taas tuo paljon liikevieraita Hollannista ja Isosta-Britanniasta, Weihold jatkaa.
Jalkapallohullun kannattaa pistäytyä Karstadin urheiluosastolla, sillä siellä myydään niin saksalaisten kuin muidenkin suurseurojen sekä tietenkin Saksan maajoukkueen fanituotteita.
Werder Bremenin lisäksi näyttävimmin ovat esillä FC Bayern Münchenin fanituotteet, mutta niitä ei ainakaan Werderin kotiottelupäivänä välttämättä kannata pitää kovin näkyvästi esillä.
Werder-tuotteita, kuten pipoja, lippalakkeja, t-paitoja, lastenvaatteita, avaimenperiä, laseja ja mukeja myydään myös pikkukioskeissa pitkin kaupunkia.
Kunnollinen fanituotemyymälä löytyy sekä päärautatieaseman tunnelista, Weser-stadionilta, että lentokentältä.
Joulutori tupaten täynnä väkeä
Kävimme Bremenissä joulua edeltävänä viikonloppuna, jolloin perinteinen joulutori oli värikkäimmillään.
Joulumarkkinoiden viralliset avajaiset pidetään joka vuosi marraskuun viimeisenä viikonloppuna, joten vähintään yksi Werderin kotiottelu osuu niiden aikaan.
Markkinoilla, jotka olivat jakaantuneet paitsi Tuomiokirkolta alkavan vanhan keskusta-alueen ytimeen, myös Weserin rantakadulle, vallitsi kova tungos. Järjestys kuitenkin säilyi ja kysyvälle neuvottiin tietä auliisti.
Saimme Suomen Saksan matkailutoimiston kautta 40 vuotta Berliinissä asuneen Sirpa Furtenbacherin opaspalvelun.
Hän kierrätti perhettämme pitkin keskustan tärkeimpiä nähtävyyksiä lauantaina yli neljän tunnin ajan.
Myös omin päin Bremenin turistikohteet pystyy kyllä kiertämään, sillä ne sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Tietysti oppaan kertomukset auttoivat saamaan vierailusta irti huomattavasti omatoimitutkiskelua enemmän.
Voihan Bremeniin tietysti mennä pelkästään katsomaan jalkapalloilua, ostoksille sekä nauttimaan hyvästä ja edullisesta ruoasta ynnä juomasta, mutta miksei saman tien tutustuisi hieman kaupungin historiaan. Ennakkotutkimukset onnistuvat kaupungin matkailutoimiston sivuilta www.bremen-tourism.de.
Yksi vaikuttavimmista kohteista on sinistä väriä hehkuva Himmelsaal, mutta myös vanhan raatihuoneen puolella sijaitseva Ratskeller on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Ratskellerin uumenissa säilytetään mittamattoman arvokkaita viinitynnyreitä 1600-luvulta saakka.
Niiden sisältöä pääsevät maistamaan vain hyvin harvat ja valitut – kolmen pisaran verran. Ratskellerin katutason ravintolassa ruokaileminenkin on hieno kokemus.
Ravintolat eivät välttämättä rikastuneet joulumarkkinoiden aikaan niin paljon kuin voisi luulla, sillä ruokailut pystyi vaivatta kuittaamaan kojujen perisaksalaisilla herkuilla.
Oli jättipipareita, vohveleita, loimulohta, perunapalleroita, munkkeja sekä tietenkin makkaraa, olutta ja hehkuviiniä.
Pankaapa Bremen mieleenne ensi joulunalusaikaa varten, jos mielenne tekee poiketa rutiinikaavoista.
Ratikka vie kätevästi stadionille
Kaupunkikierroksen jälkeen suuntasin poikani kanssa Weser-stadionilla pelattuun otteluun Werder Bremen – Bayer Leverkusen.
Toisena vaihtoehtonamme olisi ollut mennä 7.12. seuraamaan kamppailua Werder – FC Bayern, mutta sen liput olivat selvästi kalliimmat kovan kysynnän vuoksi.
Jalkapallo-ottelun lippuja voi varailla muun muassa osoitteissa www.viagogo.com tai www.werder.de/tickets.
Toki Suomesta järjestetään myös pakettimatkoja, mutta niiden kautta reissu tulee huomattavasti hinnakkaammaksi kuin omatoimisesti järjestettynä.
Bundesliigan pääkierros alkaa lauantaisin kello 15.30 sikäläistä aikaa. Jo puolenpäivän maissa keskusta alkoi täyttyä Werderin vihreisiin pukeutuneista kannattajista, jotka eivät kursailleet nauttia kielenkantoja irrottavia virvokkeita.
Järjestys säilyi silti moitteettomana. Vastenmielistä uhoamista ja möykkäämistä ei näkynyt, vaan ilmiselvästi otteluun valmistautunutta väkeä oli liikkeellä perhekunnittainkin. Saksassa peleihin uskaltaa ottaa mukaan lapsetkin.
Weser-stadionille kertyy keskustasta matkaa runsaat kaksi kilometriä, joten sinne pääsee helposti kävellenkin. Ei tarvitse kuin seurata joenrantaa itään, ja uudenaikainen palloilupyhättö tulee vastaan.
Toinen hyvä vaihtoehto on hypätä joko linjan 3 tai 10 ratikkaan. Vaikka vaunuja tulee erittäin tiheään, kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Puolisentoista tuntia ennen Leverkusen-peliä ratikat olivat jo tupaten täynnä.
Kun jää pois St. Jürgen Strassen pysäkillä, pääsee nauttimaan olutkioskeilla vallitsevasta tunnelmasta. Silläkään alueella ei tarvitse pelätä, sillä yleisön pääjoukon muodostaviksi kausikorttilaisiksi ei huligaaneja kelpuuteta.
Vierasjoukkueen kannattajat viedään aina johdetusti omaan katsomonosaansa, mutta ottelu Werderin perivihollista Hamburger Sportvereinia vastaan on aina oma lukunsa.
– HSV:n fanit kootaan yhteen ja kuljetetaan bussilla vieraspäädyn sisäänkäynnin eteen. Se on tarpeen, sillä seurojen välit ovat tulikuumat, oppaamme Sirpa Furtenbacher kertoi.
Helppo uskoa, sillä stadionin porteilla myytiin muun muassa kaulahuiveja, joissa luki: ”Isälle kiitos, ettei minusta tullut hampurilaista” tai ”paska HSV”.
Jotenkin tuli mieleen tamperelaisen jääkiekkoilun vihreäkeltaisesta osastosta silloin tällöin esiin putkahteleva alemmuuskompleksi…
Bayer Leverkusenin kannattajia oli lähtenyt reissuun ehkä
2 000, eikä heidän varalle tarvittu normaaleja kummempia järjestelyitä. Ryhmä kannusti omiaan kiitettävästi, muttei tahallaan ärsyttänyt kotiyleisöä.
Myös bremeniläiset keskittyivät samoihin asioihin, eivätkä turhaan soittaneet poskeaan kenellekään.
Iso osa oli pukeutunut fanipaitoihin ja -pipoihin, mutta myös vihreitä joulupukin takkeja sekä tonttulakkeja näkyi valtavat määrät.
Stadionillakin palvelu pelaa, ja katsomoon saa viedä alkoholiakin mukeissa, mutta suurimmassa osassa kioskeista maksuvälineeksi kelpaa vain Werder-kortti.
Voitto vapautti jouluisen tunnelman
Neljä Saksan mestaruutta – edellisen kerran vuonna 2004 – voittaneen Werder Bremenin kulta-ajat ovat tältä erää ohi, mutta kannattajat eivät suinkaan ole hylänneet seuraa.
Noin 43 000 katsojaa vetävä Weser-stadion on jatkuvasti kotiotteluissa lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä.
Leverkusen-pelin jälkeen Bundesliigassa alkoi kuukauden talvitauko, ja senkin vuoksi tunnelma oli korkealla. Werder lähti otteluun viidenneksi viimeiseltä sijalta ja tarvitsi voiton. Sen se otti oltuaan ensin pitkään alakynnessä.
Werderin kannattajat lauloivat jo alkulämmittelyn aikana, ja huusivat pelaajaesittelyssä pelaajien nimet ilman esilausujaa. Fanipäädyn katsomo velloi vihreänä merenä aina, kun Werder sai luoduksi pienenkin tilanteenpoikasen.
Tauon jälkeen hallinta muuttui, mutta maaliton tasapeli näytti todennäköiseltä pitkään. Sitten fanien uskollisuus palkittiin, kun argentiinalainen puolustaja Santiago Garcia sorkki irtopallon Bayerin verkkoon.
Tunnelma maalin jälkeen nousi vielä piirun, ja viimeiset kymmenen minuuttia myös istumapaikkalaiset seurasivat kamppailua seisten. Kun loppuvihellys kaikui, alkoivat villit voitonjuhlat, joissa pelaajien ja Werderin uuden päävalmentajan Robin Duttin vuorovaikutus tuntui suomalaisittain käsittämättömän läheiseltä.
Pääsimme seuraamaan lähietäisyydeltä mediamyllytystä, johon Sami Hyypiäkin on kouliintunut Leverkusenin päävalmentajana. Hän antoi televisiohaastatteluja ennen kamppailua ja sen jälkeen.
Hyypiä lienee Saksassa niin suosittu paitsi ammattitaitonsa ansiosta myös siksi, että hän on opetellut saksan kielen niin hyvin, etteivät haastattelut tuota ongelmia. Mielikuva, että kaikki saksalaiset osaisivat ainakin jonkin verran englantia ei todellakaan pidä paikkaansa.
Valmentajien ja pelaajien haastattelut mixed zonella kestivät lähes tunnin, ja yhteinen lehdistötilaisuus sen jälkeen oli pelkkä muodollisuus. Kummallekin päävalmentajalle annettiin puheenvuoro, ja toimittajat saivat esittää yhteensä kolme kysymystä. Siinä kaikki.
Ottelun jälkeen tungos oli vielä kovempi kuin ennen sitä, mutta kun odottelimme kaikessa rauhassa vajaan tunnin, kolmosen ratikassa mahtui jo istumaan. Kun jäimme pois Tuomiokirkolla, ehdimme vielä shoppailla hyvän tovin Karstadissa.
Petri Pasasta ei unohdeta
Vuonna 2009 UEFA-cupin finaaliin edenneen Werderin tuskin tarvitsee olla huolissaan sarjapaikkansa puolesta, mutta europelit ovat utopiaa ilmeisesti vielä monen vuoden ajan. Seuran juniorityö ei ole saksalaisittain priimakunnossa, ja rahaakin on palanut pelaajakauppoihin.
Suomalaisvierailijan ei tarvitse ujostella kansalaisuutensa esille tuomisessa, sillä bremeniläiset muistavat edelleen puolustaja Petri Pasasen, joka edusti Bremeniä vuosina 2004–2011. Myös Pasi Rautiainen ja Pekka Lagerblom ovat kantaneet Werderin vihreää pelipaitaa.
– Pasanen oli täällä hyvin rakastettu persoona, vaikka istuikin paljon vaihtopenkillä. Jos menet oluttupaan ennen Werderin kotiottelua, saat Pasasen suosiosta hyvän käsityksen, lehdistöhuoneessa tarjoilusta huolehtinut bremeniläisrouva vakuutti.
– Täällä kävi selvästi nykyistä enemmän jalkapalloturisteja Suomesta ja Norjasta silloin, kun Pasanen ja Rune Bratseth vielä pelasivat Werderissä. Nykyinen joukkue on niin kirjava sekoitus pelaajista ympäri maailman, ettei ketään erityisesti tulla katsomaan, perheemme lentoasemalla vastaanottanut Jürgen Weihold sanoo.
Bremeniä voi käyttää tukikohtana myös vierailtaessa muualla Pohjois-Saksassa. Hampuriin pääsee junalla kolmessa vartissa ja Berliiniinkin alle kahdessa tunnissa. Bundesliigapaikkakunnista myös Hannover sijaitsee aivan lähellä.
Saksalaisen jalkapalloilun pitkäaikaisena ystävänä sain reissultani juuri sitä mitä halusinkin, vaikka olinkin Bayerin puolella. Myös poikani nimesi ottelun muutenkin onnistuneen reissun ehdottomaksi kohokohdaksi.
Perheemme naisväki viihtyi Bremenissä ilman jalkapallokokemustakin, ja vaimoni taisi löytää siihen tärkeimmä syyn:
– Saksassa on lapsiperheidenkin helppo käydä, koska moni asia toimii siellä aivan samoin kuin Suomessa.
