timo jokinen

Yksinäinen, yksinäisempi, yksinäisin – Suomalaista yhteiskuntaa ovat määrittäneet voimakkaasti kiire, saavutukset ja menestys

Tilaajille

”Tuuli viilenee, varjot tummenee, pimeys näin huoneen täyttäen. Hiljainen on yö, vain seinäkello lyö, aamua taas yksin oottelen”. Tämän tyyppisellä tunnelatauksella kaverini kertoi elämästään, kun kysäsin, miten hänellä on viime kuukausina mennyt. Kaverini kertoi, että kahviloiden ja kirjastojen sulkeminen ja monien julkisten tilaisuuksien peruuntuminen on ottanut koville. ”Täällä kotonako pitää vielä olla kuukausi tai kaksi?…

Kun tavallisuus ei ole mitään: nuori ei päätä haluavansa jäädä ulkopuolelle

Tilaajille

”Pidä itsestäsi huolta” lauletaan laulussa ja usein se sanotaan myös läheiselle tai tuttavalle, jota ei ehkä vähään aikaan tulla näkemään, syystä tai toisesta. Sanotaan myös, että ”ei mikään ole niin kuin ennen” ja ”ennen oli kaikki paremmin”.  Totuuden nimissä nykyään monet asiat ovat todellakin hyvin, palvelut pelaa ja hyvinvointi kukoistaa. Tarjolla on opiskelupaikkoja ja mahdollisuuksia…

Tankki täyteen – korona on tuonut jotain hyvääkin

Tilaajille

”Sulo Vilen, Juhanakin, Emmi, Ulla tunnetaan. Sekä jutut sinitakin, Reinikaisen, muistetaan. Halvalla jos saan, niin hankin; Sulon mielilause tuo. Juhana se täyttää tankin, Reinikainen vissyn juo. Sulon huoltamo tuo ennen, Kesoilina tunnettiin, Vaasantieltä sinne mennen, huoltamolle poikettiin”. Tankki täyteen, tuo 1970-luvun suosikkisarja tuli jälleen uusintana televisiosta. Sarjan komiikka oli aikaansa osuvaa ja sarjan näyttelijät aivan…

Vakiovierastamme ei voi rajoittaa tai laittaa sulkuun

Tilaajille

”Hetki tää, jolloin luonto näyttää kauneutensa, häviää, kovin nopeasti ohitsemme, hetki tää, sitä hukata siis saisi emme – milloinkaan…” Olen kirjoittanut valmiiseen sävelmään tuollaista kevääseen liittyvää tekstiä. Luonnossa tapahtuu juuri nyt todella paljon, joten ota siitä kaikki irti. Kun koronauutiset, tavalla tai toisella, hallitsevat nyt päiväämme aamusta iltaan niin siinä kevään tulemisen merkit jäävät helposti…

Jo on aikoihin eletty, mutta vielä se kesä tulee

Tilaajille

Jo on aikoihin eletty. Kuka olisi tammikuussa uskonut tai tuskin vielä helmikuussakaan, että jääkiekon MM-kisat perutaan, samoin jalkapallon EM-kisat, Tokion olympiakisat ja siinä sivussa paljon, paljon muuta. Olisipa tehnyt vedonlyönnissä todella ison tilin, kun esimerkiksi nuo kolme edelle mainittua tapahtumaa olisi arvannut peruttavaksi. Eikä kukaan olisi koskaan uskonut, että Uudenmaan lääni laitetaan sulkuun muusta Suomesta….

Koronaa pakoon: Kotikaupungin luonto tarjoaa upeita elämyksiä tässä ajassa

Tilaajille

Koronavirus on pitänyt vallassaan koko Suomea jo pidemmän aikaa. Eikä loppua tilanteelle näy. Lähes joka päivä median kautta tulee uusia ohjeita, sääntöjä, rajoituksia ja tilastoja koronatartunnoista. Kaikkien suomalaisien arjet, viikonloput ja harrastuskuviot ovat menneet aivan uusiksi. Tämä näkymätön vihollinen on armottoman kova ja ovela vastus. Mutta me kyllä voitamme sen. Mutta, mitä tekisi lisääntyneellä vapaa-ajalla?…

Timo Jokinen: Opettele luopumaan – muistoja ei kukaan voi ottaa pois

Tilaajille

Elämä on jatkuvaa luopumista. Tuon lauseen olen kuullut koko ikäni, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän se alkaa konkretisoitua. Vanhenemisen myötä ei tule enää niin paljon mahdollisuuksia tai niiden mahdollisuuksien tilalle ei tule jotain muuta, kuten nuorempana. Nyt joutuu luopumaan. Äitini on aina ollut ahkera leipomaan. Maistuvaa pannukakkua, tuoreita sämpylöitä ja hapankermakakkua oli aina tarjolla….

Timo Jokinen: Enää ei ole hyvän tavan mukaista nauraa asioille, joille vielä vuosikymmen sitten naurettiin.

Tilaajille

”Nauru pidentää ikää” on varmaan yksi kuluneimmista fraaseista, joita tiedämme. Sen kuulin itsekin jo alakoulussa, kun kaveri kysyi, mitä kannattaa tehdä, kun leijona tulee vastaan. Sen jälkeen olen kuullut tuon lauseen kymmeniä ellen peräti satoja kertoja. Huumori on asia, joka yhdistää ja erottaa ihmisiä monenlaisissa ihmissuhteissa. Eri asia sitten on, mille kukakin nauraa, ja miten…

Paluu Ylöjärvelle 45 vuoden jälkeen – ”Hei pysähdy” Minkä sä viet minua?”

Tilaajille

Puhelimeni pirahti soimaan. Numero näytti oudolta, mutta vastasin. ”Jari täällä morjesta.” ”Morjes, morjes!” vastasin. Ääni ja Jari eivät kuitenkaan tuntuneet tutulta. ”Et taida enää muistaa?” sanoi Jari. Hetken aikaa juteltuamme selvisi, että soittaja oli Saarisen Jari. Vanha kaverini oli muuttanut vanhempiensa mukana Pohjanmaalle alle 15-kesäisenä 1970-luvun puolivälissä. Sen jälkeen ei oltu tavattu. Sovittiin, että nyt…