matti-pulkkinenpirkanmaanlehtitalo-fi

Vietnamilaissyntyinen Tri Nguyen omaksui vähemmistöuskonnon aseman jo kotimaassaan – nyt isä johtaa 67 kunnan alueella toimivaa Tampereen Pyhän Ristin seurakuntaa

Tilaajille

Peräti 67 kunnan alueella toimiva Tampereen Pyhän Ristin seurakunta on saanut heinäkuussa kirkkoherrakseen isä Tri Nguyenin, 41. Hän kasvoi katolilaisuuteen kotikylässään eteläisessä Vietnamissa. Venepakolaisen poikana Suomeen 13-vuotiaana saapunut maahanmuuttaja iloitsee uudesta kotimaastaan, jossa hän on toteuttanut suuret unelmansa tulla papiksi ja palvella Jumalaa sekä omia seurakuntalaisiaan. Buddhalaisessa synnyinmaassaan riisinviljelijäperheen lapsi oivalsi jo varhain vähemmistöuskonnon merkityksen. Voimakkaasti evankelis-luterilaisessa Suomessa katoliseen eli roomalaiskatoliseen kirkkoon kuuluu noin 15 500 jäsentä.

Pitäisikö pankkien pystyä rokottamaan yksityisasiakkaitakin tileillä makaavista rahoista? Aito Säästöpankki kasvattaa asuntolainakantaansa tuntuvammin kuin koko markkina kehittyy

Tilaajille

Kymmenen kunnan alueella 14 konttorin turvin toimiva Aito Säästöpankki jatkaa toimintaansa vahvalla kasvu-uralla. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden tunnusluvut kertovat vahvasta eteenpäin menosta uusien asiakkuuksien solmimisessa sekä asuntolainakannan ja asiakasvarojen kasvattamisessa. Varainhoidostakin on tullut merkittävä ruokahammas. Aito Säästöpankki järjesteli vuoden alussa johtamisorganisaationsa uuteen uskoon. Pankki luopui perinteisestä konttorinjohtajamallista, jossa oli 11 pankinjohtajaa. Nyt 14 konttorin verkko on viiden säästöpankkiirin hartioilla. Uutiset kertovat yksityisasiakkaiden makuuttavan pankkitileillään yli 90 miljardin euron pottia. Toimitusjohtaja Pirkko Ahosen mielestä lainsäätäjien kannattaisi miettiä ratkaisua, joka mahdollistaisi pankeille niiden tileillä lepäävistä varoista perittävän negatiivisen talletuskoron. Tämä tarkoittaisi, että asiakas maksaisi pankille sen sijaan, että pankki maksaa asiakkaalle. Käytäntö on olemassa jo suuryrityksiä varten.

Akaa-Seura, Lempäälä-Seura, Pälkäne-Seura ja Ylöjärvi-Seura ahkeroivat kotiseutuaatteen ja -työn hyväksi

Tilaajille

Suomen Kotiseutuliitto juhlii parhaillaan 70-vuotista taivaltaan. Keskus- ja kattojärjestönä sekä edunvalvojana toimivalla liitolla onkin aihetta maljan kohottamiseen, sillä niin kotiseutuaate kuin -työkin voivat hyvin. Valoisasta tulevaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että kaupunkeihin syntyy paljon kaupunginosayhdistyksiä, jotka hakeutuvat liiton siipien suojiin. Pirkanmaan kunnissa on tehty menestyksellistä kotiseututyötä vuosikymmenien ajan. Akaa-Seuralla, Lempäälä-Seuralla, Pälkäne-Seuralla sekä Ylöjärvi-Seuralla pyyhkii hyvin.

Moottorisahataiteilija Juha Käkelä veisti Tampereen raitiotien alta kaadetusta lehmuksesta Pumpulitehtaan tytön, neljä muuta veistosta valmistuvat lähiviikkojen aikana

Tilaajille

Tampereen raitiotien alta kaadetut lehmukset saavat uuden elämän ylöjärveläisen moottorisahataiteilijan Juha Käkelän käsissä. Takamaalla asuva veistäjä innoittui muun muassa Mansen tekstiiliteollisuuden historiasta ja valmisti yhdestä pöllistä Pumpulitehtaan tytön. – Neitokainen tanssahtelee Hämeensillalla, tekijä hymyilee.

Marja Tiura täyttää 50 vuotta: Eduskuntavaalien taannoinen äänikuningatar ei haikaile enää päivänpolitiikkaan, mutta hän haluaa kantaa kortensa kekoon kansalaisaktivistina Lohjalla

Tilaajille

Vantaalla Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja työskentelevä ja Lohjalla asuva Marja Tiura ei haikaile takaisin päivänpolitiikkaan. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat silti edelleen häntä.  Touhunnainen kertoo vaikuttavansa nykyään asuinkaupungissaan ruohonjuuritasolla. Hän on ollut näkyvästi puolustamassa viisiopettajaisen Lehmijärven koulun toiminnan turvaamista. Kolme kautta eduskunnassa Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajana vuosina 1999-2011 toiminut Tiura toivoo, ettei tällä hetkellä vallalla oleva ei-politiikka juurtuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Väinölän kesäteatterin Omatunto-näytelmä ammentaa voimansa esittäjiensä eli ihmisyyden tunnustajien yhteisön arvoista

Tilaajille

Tarvitseeko Omatunto-näytelmän miehityksen edes vetää rooleja? Tuovatko Väinölän asukkaat eli ihmisyyden tunnustajien kolmekymmenpäisen yhteisön jäsenet jokapäiväisen arvomaailmansa ja toimintakulttuurinsa suuren yleisön nähtäväksi? Tämä kesäteatteriesitys on täysin omanlaisensa toteutus. Teoksen vahvuus on rikkaassa käsikirjoituksessa, väkevässä ohjauksessa sekä loputtomassa joukkovoimassa.

Muistojen kesäpäivä tapahtumaansa valmistautuvan Hovilan emäntä saa pelargoniat kukoistamaan – somerolaiskartanon näyttelyt esittelevät Ylen puvuston helmiä ja muistoja hurmaavilta 1950- ja 1960-luvuilta

Tilaajille

Teatterineuvos Sylvi Salonen (1920-2003) diivaili oikein olan takaa vuonna 1998 valmistuneessa Ylen Tuliportaat-draamasarjassa. Leskirouva Sylvi Kaitalan ärhäkän roolin tehneen näyttelijätären uniikki jakkupuku on parhaillaan esillä somerolaisen Hovilan kartanon Ruudun takaa – puvut tarinoivat -kavalkadissa. Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely puolestaan johdattaa kävijän runsaan puolen vuosisadan takaiseen Suomeen. Erityisen kiinnostavia ovat myös emäntä Arja Torkkomäen kasvattamat kymmenet pelargoniat, jotka puhuttelevat värikylläisellä kukkaloistollaan. Tämän viikon lauantaina järjestettävä Muistojen kesäpäivä -tapahtuma tarjoaa kartanomiljöistä innostuneille ihmisille otollisen mahdollisuuden tutustua vuonna 1611 perustettuun kohteeseen. 

Sina Kujansuu löysi mummolansa Marjalanniemestä – käkisalmelainen Nikolai haki kartan kotoaan ja taksari Volodja keksi reitin perille

Tilaajille

Aika menettää merkityksensä, kun ohjaaja-käsikirjoittaja Sina Kujansuu, 76, istuutuu mummolansa pytingin mahtipontiselle rappukivelle heinäkuisena poutapäivänä. Punatukka palaa äitinsä juurille. Hänen katseensa lävistää alkuperäisessä asussaan säilyneen pihapiirin jokaisen hirsikerran kivijalasta harjakattoon. – Haluaisin astella paljain jaloin vuosisatojen aikana tallaantunutta saunapolkua tässä maalaistalossa eläneiden esivanhempieni kanssa ja istua heidän keskuudessaan lempeissä löylyissä kerraten kunkin sukupolven elämänvaiheita ja talon historiaa.

Tangokuninkaallisten valinta pakottaa kysymään, edistääkö Seinäjoen Tangomarkkinat suomalaista tangokulttuuria, entä tuottaako festivaali vahvoja musiikki- ja tanssiesityksiä?

Tilaajille

Tangolaulukilpailun tuomaristo puhuu mitä sylki suuhun tuo. Esimerkiksi radio- ja televisiotoimittaja Tarja Närhi kehtasi verrata uransa alkumetreillä olevaa Johannes Vatjusta ainutkertaisuudestaan kansainvälisesti tunnettuun virolaiseen ooppera- ja iskelmälaulajaan Georg Otsiin (1920-1975). Taiteellinen johtaja Martti Haapamäki muistutti Seinäjoen Tangomarkkinoiden tehtävänä olevan suomalaisen tangokulttuurin edistämisen sekä vahvojen musiikki- ja tanssielämysten tuottamisen; hän julkisti kuningattareksi ja kuninkaaksi kruunatut – Kisa-Areenan yleisö alkoi pulputtaa, etteivät uudet tangokuninkaalliset houkuta tanssilavoille eivätkä tanssitaloille. Artisti Jari Sillanpään puheenvuoro oli miehen anteeksipyyntö suuren yleisön hyvin muistamista iskelmälaulajan toistuvista törppäilyistä.