Jarmo Vacklin

Harmaapäätikka on yksi niistä lukuisista lintulajeista, jotka ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Suomen ilmasto on ollut oikukas ennenkin ja menneiltä vuosikymmeniltä löytyy talvisia lämpöjaksoja, jotka ovat olleet varsin lyhyitä. Leutoina talvina harmaap

Tukkasotkan vähentyminen on ollut todella nopeaa. Tukkasotka oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten telkän, tavin, sinisorsan ja haapanan ohella yksi yleisimpiä vesilintuja koko maassa. Tukkasotkan katoamisen syyksi on arveltu pesintään soveltuvien kosteikkoj

Joutsan, Luhangan ja Sysmän seudut ovat olleet jo vuosikymmeniä valkoselkätikan esiintymisen ydinaluetta, ja ovat sitä edelleen vaikka kanta on hieman levinnyt entistä laajemmalle alueelle. Keski-Suomen lisäksi valkoselkätikkoja pesii nykyään myös muun muassa

Närhi on monelle tuttu lintu. Närhi onkin harvinainen lähinnä vain Lapissa. Närheä on kutsuttu Etelä-Suomen kuukkeliksi. Närhellä ja kuukkelilla onkin paljon yhteisiä piirteitä, kuten talvivarastojen kerääminen. Toki myös eroja löytyy. Kuukkeli kätkee ravintoa

Näyttää siltä, että merimetso on palannut Suomen pesimälinnustoon pysyvästi varsin pitkän poissaolon jälkeen. Muutaman viime vuoden aikana merimetsoja on näkynyt myös Ylöjärven alueella entistä runsaammin. Merimetsot ovatkin jo yrittäneet pesintää Pirkanmaalla

Ylöjärven pohjoisosista löytyy pieni lampien keskittymä, joka muodostuu neljästä varsin luonnontilaisesta lammesta. Alue sijaitsee Kurussa Liesijärven ja Vehmaanperän välissä valtion mailla. Kahden pienen Valkolammin vieressä sijaitsevat Housulammi ja Kaakkola

Keskikesä on parasta aikaa perhosretkelle. Heinäkuun lopulla on uusi perhossukupolvi jo lentelemässä. Joillakin lajeilla uusi sukupolvi pääsee ilmaan vasta elo- ja syyskuussa. Tesmaperhosta voi hyvin sanoa heinäkuun lajiksi, vaikka sen lentokausi alkaa jo kesä

Taivaalla liitelevä kalasääksi on komea näky. Onneksi Suomen kalasääksikanta on pysynyt vakaana ja se on jopa viimeisten vuosikymmenien aikana hieman runsastunut. Kalasääksen tieteellinen nimi on Pandion, joka kuvaa hyvin tätä uljasta lintua. Pandion, eli ylen

Kallioimarre viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä, kunhan vain tarjolla on kiviä tai kallioita kasvualustaksi. Karuimmilla kalliopahdoilla ja hyllyillä se saattaa olla ainut kasvi sammalien ja jäkälien lisäksi. Toisinaan kallioimarteen kasvustot ovat tuuh

Multiharjun vanha metsä jaksaa kiinnostaa retkeilijöitä vuodesta toiseen. Se on yksi Ylöjärven suosituimmista retkeilykohteista edelleen. Seitsemisen alueella on harrastettu retkeilyä ja suojelua paljon ennen kansallispuiston perustamistakin, aina 1950-luvulta