Jarmo Vacklin

Samaan aikaan, kun monet muuttolinnut jättävät Suomen, myös monet paikkalinnut liikehtivät enemmän tai vähemmän. Näin tekevät myös tiaiset. Suomen tiaislajit ovat kaikki niin sanottuja paikkalintuja, jotka viettävät periaatteessa koko vuoden samalla paikalla.

Monille tuttu koiranputki kasvaa varsin yleisenä lähes koko maassa. Sen sijaan koiranputken sukulainen väinönputki on jo harvinaisempi. Väinönputki kukkii heinä-elokuussa. Kasvi on muihin putkiin verrattuna jämäkkä ja varsi saattaa olla ranteen paksuinen. Väin

Rantasipi on monelle tuttu lintulaji. Rantasipin löytää monenlaisista vesistöistä eikä se karsasta mökkirantojakaanUsein rantasipi löytääkin juuri mökkirannoilta parhaat pesäpaikat. Rantasipi on pesäpaikan suhteen varsin vaatimaton. Koiras etsii sopivia pesäku

Yksi Suomen kesän kauneimmista kasveista on eittämättä violetin sävyinen keto-orvokki. Keto-orvokki aloittaa kasvukauden jo loppukeväällä. Se käyttää lumien sulamisvesiä hyväksi niin kuin moni muukin aikainen kukkija. Kasvukausi alkaa heti lumien sulettua ja e

Ylöjärven pohjoisosissa sijaitsee varsin runsaasti metsähallituksen omistamia talousmetsiä ja suojelualueita Seitsemisen kansallispuiston lisäksi. Myös Ruoveden puolella on useita suojelualueita. Läämännevan vanhojen metsien suojelualue kuuluu Natura 2000 -ver

Harva petolintu on sopeutunut niin hyvin Suomalaisiin kuusimetsiin kuin kanahaukka. Valitettavasti vanhat kuusikot ovat vähentyneet varsinkin eteläisestä Suomesta lähes olemattomiin muutamia suojelualueita lukuunottamatta. Suomen talousmetsätkin ovat nuorentun

On ilahduttavaa huomata saukkokantojen pienoisesti lisäntyneen viime vuosina. Tosin paikoitellen saukot eivät ole palanneet alueille, joissa niitä on aikoinaan ollut. Muun muassa Lounais-Suomessa saukkoja esiintyy varsin harvassa. Saukko on ollut riistaeläin p

Punarinta on varmasti monelle tuttu lintulaji. Punarinnan runsastuminen on jatkunut jo pitkään ja laji pesii entistä useammin myös pihapiirissä.

Töyhtötiainen on monelle metsässä retkeilevälle varsin tuttu lintulaji. Töyhtötiaiseen törmää monenlaisissa metsissä ja lintu on levittäytynyt lähes koko maahan. Lintu tervehtii retkeilijää jo kaukaa iloisella ja pulisevalla laulullaan. Ääntelyä ei voi juuri s

Vaikka pyy on Suomen runsain kanalintu, se ei ole silti kovinkaan monelle tuttu lintulaji. Pyy viettää varsin piilottelevaa elämää. Laji on helpompi kuulla kuin nähdä. Pyy on niitä harvoja paikkalintuja, jotka pysyvät sitkeästi omalla reviirillään ympäri vuode

Hömötiaista voi kutsua oikeaksi perustiaiseksi. Syystäkin, sillä vielä joitakin vuosikymmeniä sitten hömötiainen oli Suomen 3-5 runsaimman lintulajin listalla. Sijoitus on vaihdellut hieman vuosittain, koska lajin vuosittaiset kannan vaihtelut ovat olleet suur

Talven tulo saa muutkin kuin varsinaiset muuttolinnut liikkeelle niin Suomessa kuin muuallakin. Monet Lapin lajit saapuvat etelämmäksi loka-marraskuussa. Näitä ovat esimerkiksi lapintiaiset ja koskikarat. Kyse on paikkalinnuista, jotka tavallisesti ovat koko v

Monien perhoslajien syyssukupolvi aloittaa lentonsa vielä elo- ja syyskuun aikana. Suurin osa kesän uudesta perhossukupolvesta nousee siivilleen kuitenkin jo kesä- ja etenkin heinäkuun aikana. Perhoslajien aikuistumisessa ja myöskin talvehtimisessa on suuriaki

Suomi on saanut valkoposkihanhesta mitä todennäköisimmin uuden pesimälajin. Valkoposkihanhi on tervetullut laji Suomen hanhilajistoon, kuten on myös toinen vieraslaji, kanadanhanhi. Toisin kuin kanadanhanhi, valkoposkihanhi on varsin pienikokoinen. Sinisorsa o

Nimensä mukaisesti kanadanhanhen pääesiintymisaluetta on Kanada. Kanadanhanhi on kotiutunut Suomeen siinä määrin hyvin, että siitä on kehittymässä Suomen runsaslukuisin hanhilaji. Kanadanhanhi on istutettu Suomeen, kun taas viime vuosina runsastunut valkoposki

Sepelkyyhky on Ylöjärvellä melko runsas pesimälaji, varsinkin kunnan eteläisissä osissa, missä on runsaammin peltoja. Sen sijaan pohjois-osissa kyyhkyjä pesii harvemmassa ja joiltakin metsäisimmiltä seuduilta se puuttuu kokonaan. Sepelkyyhky on nykyisin olenna

Töyhtöhyyppä on näkyvä laji kevätmuutolla. Parvet saattavat olla suuriakin ja parvessa on toisinaan satojakin lintuja. Syysmuutto sen sijaan tapahtuu pitkällä aikavälillä. Se kestää liki puoli vuotta. Töyhtöhyypän syysmuutto alkaa jo toukokuussa ja viimeisiä l

Harmaapäätikka on yksi niistä lukuisista lintulajeista, jotka ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Suomen ilmasto on ollut oikukas ennenkin ja menneiltä vuosikymmeniltä löytyy talvisia lämpöjaksoja, jotka ovat olleet varsin lyhyitä. Leutoina talvina harmaap

Tukkasotkan vähentyminen on ollut todella nopeaa. Tukkasotka oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten telkän, tavin, sinisorsan ja haapanan ohella yksi yleisimpiä vesilintuja koko maassa. Tukkasotkan katoamisen syyksi on arveltu pesintään soveltuvien kosteikkoj

Joutsan, Luhangan ja Sysmän seudut ovat olleet jo vuosikymmeniä valkoselkätikan esiintymisen ydinaluetta, ja ovat sitä edelleen vaikka kanta on hieman levinnyt entistä laajemmalle alueelle. Keski-Suomen lisäksi valkoselkätikkoja pesii nykyään myös muun muassa

Närhi on monelle tuttu lintu. Närhi onkin harvinainen lähinnä vain Lapissa. Närheä on kutsuttu Etelä-Suomen kuukkeliksi. Närhellä ja kuukkelilla onkin paljon yhteisiä piirteitä, kuten talvivarastojen kerääminen. Toki myös eroja löytyy. Kuukkeli kätkee ravintoa

Näyttää siltä, että merimetso on palannut Suomen pesimälinnustoon pysyvästi varsin pitkän poissaolon jälkeen. Muutaman viime vuoden aikana merimetsoja on näkynyt myös Ylöjärven alueella entistä runsaammin. Merimetsot ovatkin jo yrittäneet pesintää Pirkanmaalla

Ylöjärven pohjoisosista löytyy pieni lampien keskittymä, joka muodostuu neljästä varsin luonnontilaisesta lammesta. Alue sijaitsee Kurussa Liesijärven ja Vehmaanperän välissä valtion mailla. Kahden pienen Valkolammin vieressä sijaitsevat Housulammi ja Kaakkola

Keskikesä on parasta aikaa perhosretkelle. Heinäkuun lopulla on uusi perhossukupolvi jo lentelemässä. Joillakin lajeilla uusi sukupolvi pääsee ilmaan vasta elo- ja syyskuussa. Tesmaperhosta voi hyvin sanoa heinäkuun lajiksi, vaikka sen lentokausi alkaa jo kesä

Taivaalla liitelevä kalasääksi on komea näky. Onneksi Suomen kalasääksikanta on pysynyt vakaana ja se on jopa viimeisten vuosikymmenien aikana hieman runsastunut. Kalasääksen tieteellinen nimi on Pandion, joka kuvaa hyvin tätä uljasta lintua. Pandion, eli ylen

Kallioimarre viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä, kunhan vain tarjolla on kiviä tai kallioita kasvualustaksi. Karuimmilla kalliopahdoilla ja hyllyillä se saattaa olla ainut kasvi sammalien ja jäkälien lisäksi. Toisinaan kallioimarteen kasvustot ovat tuuh

Multiharjun vanha metsä jaksaa kiinnostaa retkeilijöitä vuodesta toiseen. Se on yksi Ylöjärven suosituimmista retkeilykohteista edelleen. Seitsemisen alueella on harrastettu retkeilyä ja suojelua paljon ennen kansallispuiston perustamistakin, aina 1950-luvulta

Valon määrä ja auringon lämpö saa monet lajit virkoamaan talven kylmyydestä. Monet kasvit, kuten sammalet aloittavat kasvunsa heti ensimmäisillä paljastuvilla pälvillä. Samoihin aikoihin, kun muuttolinnut palaavat Suomeen myös ensimmäiset perhoset nousevat sii