Elinvoimaa

”Kaikki tänä vuonna syntyneet saavat opiskelupaikan korkeakoulusta!”

Tilaajille
- Mistä saamme tulevaisuudessa tarvitsemamme työntekijät? elinkeinoministeri Mika Lintilä kysyy. Hänen mukaansa rajusti alenevan syntyvyyden seuraukset on nostettava pikaisesti esille. Pieni syntyvyys vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan. Kuva: Matti Pulkkinen

Syntyvyyden raju alenema vaikuttaa koko yhteiskuntaamme. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä syntyvien lasten määrän painuminen tänä vuonna reippaasti alle 50 000 on erittäin huolestuttavaa. – Meiltä loppuvat työntekijät. Väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee, hän listaa. Lintilä herättelee tilanteeseen myös laskemalla, että maassamme on kaikille tänä vuonna syntyville lapsille luvassa opiskelupaikka korkeakoulussa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen…

Ratikka antaa paljon työtä maakuntaan

Tilaajille
Tampereen raitiotien rakentaminen on iso asia muun muassa Ylöjärven Kurussa toimivalle Tampereen Kovakivi Oy:lle. Toimitusjohtaja Antti Elomaa arvostaa sitä, että Tampereen kaupunki haluaa tehdä raitiotiensä kotimaisesta kivestä.

Koko Pirkanmaa puhuu Tampereen Ratikasta. Satoja miljoonia maksava hanke nousee takuuvarmasti keskustelunaiheeksi, kun maakuntalainen tulee kaupunkiasioille yhtenä työmaana olevaan Manseen. Ylöjärveläisen runsaan sadan vuoden ikäisen Tampereen Kovakivi Oy:n toimitusjohtaja Antti Elomaa ja lempääläisen 30-vuotiaan Maanrakennus Seppo Formisto Oy:n yrittäjä muistuttavat ratikkatyömaan säteilevän jopa kotimaakunnan ulkopuolelle. Elomaa ja Formisto kiittelevät työtä, jota raitiotien rakentaminen tarjoaa vuosien…

”Suomi tarvitsee kasvunälkäisiä yrityksiä ja työmarkkinoiden isoa uudistamista”

Tilaajille
Syntyvyyden romahtaminen, maahanmuuttopolitiikan päämäärättömyys, työmarkkinoiden vanhanaikaisuus, kouluttamattomien kasvava määrä sekä kasvuhakuisten yritysten väheneminen huolestuttavat jäsenmäärältään maamme suurimman elinkeinoelämän järjestön, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä. Hän herättelee kansakuntaa tunnistamaan yhteiskunnan mittavat ongelmat sekä tekemään pakolliset korjaukset ja uudistukset. Runsaan 115 000 yritysjäsenen edusmies korostaa syvien yhteiskunnallisten haasteiden kokonaisvaltaisen tarkastelun ja ratkaisujen välttämättömyyttä. Ilman kestävän kasvun ja kehityksen yhteiskuntaa ei yrityksilläkään ole toimintaedellytyksiä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan työhuoneen ikkunoista näkyy vilkkaasti liikennöity Mannerheimintie Helsingissä. Järjestöpomo Mikael Pentikäinen vahtii kännykkäänsä, sillä hallituksen  irtisanomislakiehdotuksesta poikineet työmarkkinaselkkaukset vaativat hälytystilassa oloa. Yhteiskunnan monisäikeinen ongelmavyyhti on toimitusjohtajan työpöydällä  pysyvästi. Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät ry. on jäsenmäärältään maamme suurin ja jäsenyritysten työllistävällä vaikutuksella mitattuna toiseksi suurin elinkeinoelämän järjestö. Mikael Pentikäinen muistuttaa lainalaisuudesta: kaikki vaikuttaa kaikkeen. - Meillä on paljon kansallisia ongelmia, jotka vaativat kokonaisvaltaista tarkastelua ja rohkeita ratkaisuja. Ilmapiiri kannustavaksi lapsenteolle Syntyneiden vauvojen määrä on laskenut rajusti jo seitsemän viime vuoden ajan. Viime vuonna haikara toi vain 50 139 pienokaista. - Ennakkotiedot tämän vuoden syntyvien määrästä ovat hälyttäviä. Vauvojen määrä voi painua reippaasti alle 50 000 pienokaisen, Mikael Pentikäinen arvioi. Syntyvyyden aleneminen nostattaa synkän pilven Suomen Yrittäjien nokkamiehen taivaalle: kuka huolehtii ikääntyvistä ja mistä yritykset  saavat tulevaisuudessa osaavat työntekijänsä. Pentikäisen mielestä pienen syntyvyyden ongelmaan ei ole herätty ajoissa. - Suomessa tällä hetkellä vallitsevassa ilmapiirissä ei ole helppoa kääntää syntyvyyttä nousuun, Pentikäinen pohtii. Yrittäjäjärjestöpomon katseet ovat maahanmuutossa. - Suomen on avattava nykyistä enemmän oviaan, Pentikäinen suosittaa. - Ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka ovat saaneet opintonsa päätökseen, olisi annettava oleskelulupa Suomessa. - Maahanmuuttajayrittäjiä on autettava. Maastamme on tehtävä sekä yrittämisen että työn tekemisen vinkkelistä houkuttava. Pentikäinen linjaa, että syntyvyyden nostaminen ja maahanmuuton lisääminen ovat välttämättömiä asioita, jotta kaikista voidaan huolehtia  ja maassamme on riittävästi työvoimaa. Valoisaa ja synkkää yrittäjyyden taivaalla Yrittäjyyden taivaalla on samaan aikaan niin aurinko kuin tummia pilviä. Mikael Pentikäisen mukaan auringonpaistetta tuo yksinyrittäjien määrän vakaa kasvu. - Synkkiä pilviä nostattaa puolestaan työnantajayritysten määrän jatkuva väheneminen. Tästä epäsuotuisasta kehityksestä on syytä olla huolissaan. - Kasvuhakuisten yrityksien määrä käy koko ajan pienemmäksi. Kyselyissä vain alle kymmenen prosenttia yrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvunälkäisiä. Asialle on tehtävä ripeästi jotakin.  Esimerkiksi parhaillaan valmistelussa oleva pienyritysten työntekijöiden  irtisanomissuojan heikentämistä koskeva, yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseen tähtäävä laki olisi saatava  ripeästi eteenpäin. Miten saamme ihmiset opiskelemaan ja töihin? Pentikäisen mukaan maassamme ilmenee viheliäinen ongelma. Kolikon toisella puolella on työvoimapula ja toisella puolella ihmiset, jotka eivät ole halunneet kouluttautua tai uudelleenkouluttautua ja ovat siksi  työttöminä. - Yli puolet yrityksistä kertoo, että työvoimapula on kasvun este. - Suomessa on noin 600 000 henkilöä, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Kouluttautumattomien määrä on suuri. Pentikäisen mukaan työttömyyden kustannukset käyvät yhteiskunnallemme kalliiksi. - Nurinkurista on, että samaan aikaan tarvitsisimme rahaa toisaalla yhteiskunnassamme, kuten koulutuksessa, ympäristöhsuojelussa ja puolustuksessa. Työttömyysasteen laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästäisi valtion kassaan noin 1,4 miljardia euroa, Pentikäinen herättelee. Suomen kilpailukyvystä huolehdittava Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii Suomen vanhanaikaisten työmarkkinoiden ripeää modernisoimista. - Monet keskeiset vientikilpailijamaamme ovat tehneet pakolliset uudistukset. Esimerkiksi Saksalla, Ruotsilla ja Tanskalla pyyhkii hyvin. Pentikäisen mukaan yhteiskunnassamme on iso muutostarve pelkästään kilpailukykymme turvaamiseksi. - Suomen olisi huolehdittava siitä, että yrityksemme pystyvät vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Kilpailukyvyn säilyminen takaa työpaikat, hän muistuttaa. Pentikäisen mukaan Suomella on useampia reittejä edetä kohti kilpailukyvyn turvaavia työmarkkinoita. Pentikäinen nostaa ensisijaiseksi tieksi yrittäjyyden edellytyksiä turvaavat lakimuutokset. Myös työehtosopimuksia pitää uudistaa. Yrittäjäjärjestöveturi nostaa ammattiliitot työmarkkinoiden uudistamisen jarruttajiksi. Ne suojelevat omaa rooliaan ja pitävät kiinni vallastaan. - Valta siirtyisi rakenneuudistuksien myötä työpaikoille eli  työnantajille ja työntekijöille. Tämä on kuitenkin täysin väistämätön suunta – ennemmin tai myöhemmin, Pentikäinen teroittaa. - Työehtojen paikallinen sopiminen olisi avain yritysten pärjäämiselle ja työllisyyden paranemiselle. Pentikäinen muistuttaa yrittäjyyden kehittymisen turvaavan hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ja rakenteet. Uusi sukupolvi suhtautuu ennakkoluulottomasti - Uudet sukupolvet katselevat koko maailmaa ja elämänpiiriä täysin uusin silmin, Mikael Pentikäinen on havainnut. Pentikäinen muistuttaa uusien busineksien syntyvän täysin ennennäkemättömille aloille, joilla ei useinkaan ole perinteitä eikä rasitteita ammattiliittojen toiminnasta. - Vanhanaikaisten ammattiliittojen on vaikea päästä uuden kulttuurin työpaikkoihin, joissa kaikenlainen sopiminen on itsestäänselvyys. Pentikäinen sanoo Suomen maksavan kovan hinnan työmarkkinoiden uudistusten siirtymisestä hamaan tulevaisuuteen. Kaupungistuminen voimistuu Suomessakin Suomi kaupungistuu kiihtyvää vauhtia. Maamme jakaantuu kasvaviin ja taantuviin alueisiin. - Kehitystä ei voi jarruttaa, Mikael Pentikäinen toteaa. - Kaupungistumisen etuja on muun muassa se, että eri toimijat ovat lähellä toisiaan. Myös markkinat ovat aiempaa kompaktimmat. - Toisaalta muun muassa Suomen biotalouden vinkkelistä maan laaja  asuttuna pitäminen on tärkeää. Pirkanmaalla tehdään hyvää työtä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tuhansien ja tuhansien yrittäjien tehneen arvokasta työtä Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät viettää parhaillaan 80. juhlavuottaan. - Lähetän pirkanmaalaisille yrittäjille isot kiitokset isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Samalla muistutan, että mitä isompi ja kattavampi järjestömme on, sitä vaikutusvaltaisemmin ja tuloksellisemmin  se voi toimia. - Yrittäjien kanssa on hedelmällistä ja palkitsevaa tehdä yhteistyötä. Yrittäjät haluavat viedä yrityksiään ja koko yhteiskuntaa eteenpäin. Mielekkyys kumpuaa juuri jatkuvasta liikkeellä olosta. Pentikäinen iloitsee siitä, että maahamme on syntynyt jo kaksi yrittäjyyden erikoislukiota. Näistä toinen on Ylöjärvellä. - Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä. Nuoret ovatkin uuden yrittäjyyden airueita.

Syntyvyyden romahtaminen, maahanmuuttopolitiikan päämäärättömyys, työmarkkinoiden vanhanaikaisuus, kouluttamattomien kasvava määrä sekä kasvuhakuisten yritysten väheneminen huolestuttavat jäsenmäärältään maamme suurimman elinkeinoelämän järjestön, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä. Hän herättelee kansakuntaa tunnistamaan yhteiskunnan mittavat ongelmat sekä tekemään pakolliset korjaukset ja uudistukset. Runsaan 115 000 yritysjäsenen edusmies korostaa syvien yhteiskunnallisten haasteiden kokonaisvaltaisen tarkastelun ja ratkaisujen välttämättömyyttä. Ilman kestävän kasvun ja…

”Vetovoimatekijöitä on vaikka kuinka paljon”

Kirjautuneille

Ylöjärvellä on yllättävän monipuolista majoituspalvelutoimintaa, vaikka varsinainen keskustahotelli kaupungista vielä puuttuukin. Yöpyjät voivat kuitenkin valita juuri sen tasoisen majoituksen kuin itse haluavat. Ylöjärvi on muiden Tampereen kehyskuntien tapaan varsin vetovoimainen matkailukaupunki. Tosin markkinointiin voisi kenties satsata vielä nykyistä enemmän. – Ylöjärvellä on vetovoimatekijöitä vaikka kuinka paljon ja niitä pitäisi hyödyntää aiempaa enemmän. Myös Tampereen vetovoima…

Uusi festivaali konkretisoi maaseudun elinvoiman

Kirjautuneille

Oopperaa ja konsertteja kansallismaisemissa. Siinä uutukaisen musiikkijuhlan, Hämeenkyrön FEStiwaalien, resepti. Toiminnanjohtaja Vilja Pylsy ja taiteellinen johtaja Waltteri Torikka haluavat nostaa kesätapahtumallaan parrasvaloihin yhtä aikaa supisuomalaisen maaseudun ja korkeatasoisen kulttuuritarjonnan. Heidän mielestään luonto- ja taidekokemukset edistävät kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia. Suomi on festivaalien luvattu maa. Kulttuuripersoonat Vilja Pylsy ja Waltteri Torikka uskovat kuin pukki sarviinsa, että Suomen…