Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna sai naapurikseen rukouspolun

Nopanperäläisellä Marina Kivirannalla oli kaksi unelmaa, jotka hän on nyt toteuttanut. Ensimmäinen haave oli oman tsasounan perustaminen. Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna on ollut hiljentymisen ja rukouksen tyyssijana jo 12 vuotta. Viime lauantaina isä Heikki Honkamäki siunasi rukouspolun, joka on tsasounistin toinen toiveiden täyttymys. Lähimetsässä on kymmenen kiotaa ikoneineen, joiden äärellä Kivirantaa syventää hengellistä elämäänsä.
Marina Kiviranta on toteuttanut rukouspolun Pyhän Johannes Venäläisen tsasounan lähellä olevaan metsään.

Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna on koonnut jumalanpalvelijoita ja rukoilijoita hirsiseiniensä suojaan jo 12 vuoden ajan.

Iäkkäästä vaateaitasta rakennettu tsasouna on pyhitetty Pyhälle Johannes Venäläiselle, jonka elämäntyöhön ja muistoon Marina Kiviranta on tutustunut lukuisilla Kreikan-matkoillaan.

Tsasounasta on tullut rakas ja tärkeä rukouspaikka, jossa Kiviranta rukoilee niin kesähelteillä kuin talvipakkasilla.

Ahkera Valamon luostarin kävijä osallistui runsas vuosi sitten luontoretriittiin Jumalan puutarhassa Heinäveden Papinniemessä.

Luontoretriitti vierottaa ihmistä pois nykyään hyvin yleisestä suorituskeskeisestä elämäntavasta, joka tähtää kaikessa yhä parempien tuloksien tekemiseen ja johtaa päivittäiseen kiiruhtamiseen. Vain harvalla ihmisellä on aikaa pelkkään olemiseen, jota jotkin pitävät ajan hukkaamisena. Retriitti opettaa, ettei oleminen ole toimettomuutta. Hiljaisuudessa ihminen kohtaa vapaasti omat ajatuksensa ja tunteensa sekä antaa kasvualustan omalle sisäiselle luovuudelleen.

Kiviranta huomasi Valamon luontopolulla ja kalmistossa, että hän pystyi herkistämään aistejaan ja sisintään kuuntelemalla luonnon omia ääniä ja tarkkailemalla peltojen, metsien ja vesistön värejä.

– Luontoretriitin kokeneena päätin, että toteutan rukouspolun tsasounan läheisyyteen. Ensiksi vein puiden runkoihin pieniä, painettuja ikonien kuvia. Vakuutuin ja tartuin toimeen, Kiviranta kertoo.

Tsasounisti Marina Kiviranta johdatti isä Heikki Honkamäen ja isä Joonas Ratilaisen siunaamaan rukouspolkua.

Kiviranta valitsi kymmenen ikonia, jotka hän on sijoittanut kiotoissaan puiden runkoihin. Polun päätepisteessä on Golgata eli risti. Sen äärellä on penkki, jolla voi istua ja levähtää sekä antaa ajatukselle tilaa.

Polku mutkittelee sammalpeitteisten kivenlohkareiden lomassa. Naavaoksaiset petäjät ja kuuset tarjoavat suojan ikonikaapeille. Ne on sijoitettu katseen korkeudelle.

Ikonikaapeissa kohtaat Pyhän Kolminaisuuden, Kristus Kaikkivaltiaan, Kazanin Jumalanäidin, Pyhän Panteleimonin, Pyhän Serafin Sarovilaisen, Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän, Pyhän Georgios Voittajan, Profeetta Elian, Pyhän Dionysios Zakynthokselaisen, Viimeisen ehtoollisen sekä Suuren torstain tapahtumaikonon.

Kiviranta kiittää Valamon luostarin kuuliaisuusveli Savvaa, joka käsitöiden lahjoilla siunattuna valmisti ikonikaappimallin.

– Kävin Viljakkalassa koululla askartelemassa kiotat. Tämäkin oli syventävä kokemus, Kiviranta kertoo.

Pyhä Kolminaisuus -ikonin kiota on Marina Kivirannan valmistama. Hän sai mallikappaleen Valamon luostarista.

”Täällä voi syventää hengellistä elämää”

Isä Heikki Honkamäki toimitti viime lauantaina vedenpyhityksen ja liturgian Pyhän Johannes Venäläisen tsasounalla. Samalla isä Heikki siunasi uutukaisen rukouspolun.

Honkamäki muistuttaa, että muiden muassa Pyhittäjä Serafim Sarovilainen syvensi rukouselämäänsä nimeämällä metsäkeljansa lähellä olevia paikkoja Athosvuoreksi, Betlehemiksi, Jordaniksi, Taboriksi ja Golgataksi.

– Pyhittäjä Serafim Sarovilainen ei käynyt näillä pyhillä paikoilla, joten hän loi ne omaan kilvoitteluympäristöönsä. Esimerkiksi Golgatalla hän syventyi Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Näin toimien munkkivanhus syvensi hengellistä elämäänsä, Honkamäki sanoo.

Marina Kivirannan toteuttaman rukouspolun kulkeneena isä Heikki ajattelee, että luonnossa ihminen kokee pääsevänsä ja tuntee olevansa lähempänä Jumalaa.

Komeiden kuusien ja mäntyjen suojassa rukouspolkua vaelteleva voi pysähtyä ikonien äärelle pohtimaan omia kysymyksiään.

Praasniekka keräsi juhlijoita

Korona-ajan hellittäminen näkyi siinä, että Pyhän Johannes Venäläisen tsasounan praasniekka keräsi viime lauantaina kaikkien aikojen suurimman pyhiinvaeltajien joukon Nopanperälle.

Isä Heikki Honkamäki sanoo, että uskonveljet ja -sisaret nauttivat siitä, että he pääsevät rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa yhdessä.

– Ihmisillä on ollut kaipuu kokoontua viettämään yhteistä jumalanpalvelusta. Tiedämme, että kirkkomme ovat täyttyneet rukoilijoista. Rajoitukset ja sulkutilat eivät ole katkaisseet kirkkotielle lähtemistä.

Rukouspolku johtaa Golgatan ristille.