Kun joulupöydän herkut alkavat aavistuksen sulaa vatsassa, on aika vajota sohvannurkkaan lahjakirjan, hyvän elokuvan tai pelin kanssa. Silloin rapsahtaa auki lahjaksi saatu suklaapakkaus.
Suklaatilan myymälässä Mutalassa tuoksuu vanilja. Sitä ripautetaan moneen suklaalaatuunkin, mutta myymälän ilmaan tuoksu leijailee Suklaatilan omasta, navettatonttu Viljo Vinhajalan mukaan nimetystä vaniljakahvista.
– Henkilökunta kehuu, että täällä on kiva olla töissä, kun saa aina syödä hyvää suklaata ja juoda hyvää kahvia, yrittäjä Katja Järvenpää myhäilee.
Näin joulun tienoolla vaniljakahvin kanssa maistuvat vaikkapa Sikke Simasuun konvehdit, Viljo Vinhajalan joulusauna-suklaa tai Navettatontun talviherkut -tumma suklaa. Navettatontut seikkailevat tilan tuotteissa hyvästä syystä.
– Tuotantotilat ja myymälä sijaitsevat kotitilani entisessä navetassa. Vielä 1990-luvulla täällä on asunut lihakarjaa, yrittäjä Tomi Järvenpää selittää Simasuun ja Vinhajalan taustoja.
Nyt karjan tilalla ahertaa vakituisesti viiden hengen työporukka. Joulun alla joukkoon liittyy muutama kausityöläinen.
Klassikot pitävät pintansa
Joulun makuperinne on vahva. Klassiset piparkakkumausteet kuten kaneli, kardemumma, neilikka ja inkivääri maistuvat sekä pikkuleivissä, joululaatikoissa että joulusuklaassa. Suklaatilalla tuotekehittelyssä haetaan toki aina uutta ja entistä parempaa versiota joulusuklaasta, mutta sama maustevalikoima säilyy vuodesta toiseen.
– Piparkakun makuinen maitosuklaa on perinteinen jouluherkku, jota olemme tehneet jo kymmenen vuotta. Hiukan uudempia makuja ovat marjaiset joululevyt kuten mustikka- ja puolukkasuklaa, kanelinen valkosuklaa ja jouluiset täytesuklaat, Suklaatilan tuotekehityksestä vastaava Katja Järvenpää kertoo.
Monelle perinteinen joulusuklaa on konvehdin muodossa. Suklaatilallakin jouluksi tehdään tavallista enemmän konvehteja ja täytepatukoita, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeimpiä ovat levyt, joiden valmistaminen, pakkaaminen ja lähettäminen on huomattavasti helpompaa.
Tulos tehdään joulun alla
Vaikka joulupöydässä herkutellaan varsin perusteellisesti, aina jää tilaa suklaalle. Tämän todistaa selkeästi Suklaatilan liikevaihto, josta leijonanosa syntyy joulusesonkina. Loka-marraskuussa päivän myynti voi olla enemmän kuin tammikuussa koko kuukauden aikana.
– Tällä alalla loppuvuosi ja alkuvuosi ovat toistensa peilikuvat: joulun alla suklaata kuluu huikeat määrät, mutta tammikuussa kukaan ei syö suklaata. Kaikki ovat laihiksella, Katja ja Tomi Järvenpää tietävät.
– Joulun merkitystä meille kasvattaa se, että Suklaatilan tuote ostetaan useimmiten lahjaksi. Valtaosa liikevaihdostamme tulee yritysmyynnistä, ja yrityksethän antavat asiakkailleen lahjoja lähinnä joulun alla.
Töitä toki riittää alkuvuodestakin, sillä seuraavan joulusesongin tuotekehittely ja myynti aloitetaan silloin. Kun pörssiyritys tilaa työntekijöilleen ja asiakkailleen joululahjasuklaata, tilaus tehdään toukokuussa ja itse suklaa syksyllä hyvissä ajoin ennen joulua. Tänä vuonna ensimmäiset joulusuklaat valmistettiin heinäkuussa.
Tärkeä osa tuotetta on pakkaus, joita Suklaatilalla tekee oma graafikko ja tarvittaessa kuvataiteilija. Pääosassa ovat asiakasyrityksen logot ja tunnukset, mutta pakkauksen takapuolelta löytyy aina Suklaatilan tarina.
Pienyritykset tukevat toisiaan
Suklaatilan tuotteet päätyvät herkkusuille paitsi yrityslahjoina myös verkkokaupan kautta sekä pienten erikoismyymälöiden hyllyiltä. Pieni tehtaanmyymälä Mutalassa pidetään auki joulun allakin maanantaista lauantaihin, koska tuotannon yhteydessä on helppo palvella satunnaiset kävijät. Helmikuusta lokakuulle tilalla käy ryhmille järjestetyissä suklaamaistajaisissa noin neljä tuhatta ihmistä.
Joulunalusviikoilla Suklaatilalla ei maistateta vaan tehdään suklaata. Kun omat tuotteet ovat valmiina, aletaan pakata herkkukoreja. Niihin tulee suklaan lisäksi paikallista ja pienten tuottajien hunajaa, kahvia, glögiä, yrttivalmisteita ja kylpytuotteita.
Muiden pienyritysten ja lähituottajien kanssa tehtävä yhteistyö tarkoittaa myös sitä, että Suklaatilalla käytetyt raaka-aineet kuten kotimaiset marjat ja yrtit hankitaan mahdollisimman läheltä kotimaasta. Toisinaan, kuten hamppusuklaan kohdalla, lähtökohta on jonkun viljelijän tuote, jota halutaan jatkojalostaa.
– Raakasuklaa tulee Belgiasta perinteikkäältä valmistajalta, joka pystyy takamaan tasaisen, korkean laadun joka toimituksessa. Teemme myös Cacao-Trace -suklaata, jossa käytetään pienillä perhetiloilla tuotettua kaakaota. Viljelijät saavat koulutusta, tavallista reilumman hinnan kaakaostaan sekä bonuksen, joka vastaa viljelijälle vuodessa kuukauden tai kahdenkin ylimääräistä palkkaa, Järvenpäät kertovat.
– Meille on tärkeää suosia kaikessa pieniä, reilusti ja vastuullisesti toimivia yhteistyökumppaneita. Yksi tehtävämme on todistaa, että maaseudulla voi elää ja yrittää tälläkin tavoin.