Vaalikauden huipennus on edessä

Eduskunta aloitti syysistuntokautensa pitkän tauon jälkeen tiistaina 4.9. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, tulee vaalikauden viimeisestä syksystä ja lyhyestä kevätkaudesta erittäin mielenkiintoisia. Vaikka nykyinen eduskunta on jo nähnyt monia varsin eriskummallisia kiemuroita, taitavat koko vaalikauden tiukimmat väännöt olla sittenkin vasta edessä.
Erityisellä jännityksellä odotetaan kiistanalaisen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa. Vaikka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on työskennellyt uudistuksen parissa myös kesän aikana, ei eduskunnalla ole vieläkään hallussaan konkreettisia laskelmia uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista.
Todennäköisesti uudistus nostaisi huomattavasti sote-palveluiden asiakasmaksuja. Se merkitsisi uudistuksen vaikutusten kohdentumista erityisesti pienituloiseen ja sote-palveluita paljon käyttävään väestönosaan ja aiheuttaisi merkittäviä paineita sosiaalietuuksien tason korottamiseen. Uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli kuitenkin tasoittaa terveyseroja, ei lisätä tulonsiirtojen tarvetta.
Sote-uudistuksen ohella syksyn kuluessa keskustelua takuuvarmasti herättäviin asiakokonaisuuksiin lukeutuu valtion ensi vuoden talousarvio, josta hallitus antaa virallisen esityksensä eduskunnalle syyskuun puolivälin tienoilla. Perinteiseen tapaan vaalivuoden alijäämäinen budjetti sisältää pieniä ja sirpaleisia määrärahalisäyksiä muutamiin kohteisiin. Oppositiopuolueet tarjoavat hallitukselle omat talousvaihtoehtonsa, joista äänestettäneen joulunalusviikolla.
Onneksi talousarviossa on tänä vuonna huomioitu kaikkien eduskuntaryhmien hiljattain tekemä yhteinen periaatepäätös, jolla kaikille sotiemme veteraaneille taataan yhdenvertaiset kotona asumista tukevat palvelut marraskuusta 2019 alkaen. Nykyään sotainvalidien saamien maksuttomien kotipalveluiden ehtona on vähintään kymmenen prosentin haitta-aste. Päätös jokaiselle veteraanille tarjottavista kotipalveluista on sisällöllisesti hyvä ja oikea. Perussuomalaiset ovat tähdänneet tämänkaltaiseen lopputulokseen jo vuosikausien ajan useiden lakialoitteiden muodossa.
Nuorimmatkin veteraanit ovat jo yli 90-vuotiaita, joten kunniavelan maksamisella on erittäin kova kiire. Elossa on enää hieman yli kymmenentuhatta veteraania, ja heidän määränsä pienenee parilla tuhannella hengellä vuodessa. Siksi olisi erittäin toivottavaa, että tehty periaatepäätös näkisi lainvoiman jo tänä syksynä eikä vasta vuoden päästä, jolloin veteraanien rivit ovat ehtineet harventua huomattavasti.
Eduskunnan tuleekin harkita vielä vakavasti veteraaneja koskevan lainsäädäntöuudistuksen voimaantulon aikaistamista. Nopeamman toimeenpanon hintalappu olisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja, mikä on pieni summa verrattuna Suomen itsenäisyyden puolesta sodissa annettuihin uhrauksiin. Kyse on ennen kaikkea arvovalinnoista.
Maailma ei pysähtynyt eduskunnan pitkän kesätauon aikana. Trumpin ja Putinin kohutun tapaamisen ohella Suomessa herättivät keskustelua muun muassa Ruotsin tuhoisat autopalot. Vaikka ne eivät varsinaisesti ole uusi ilmiö Ruotsissa, saivat tuhotyöt elokuussa ennennäkemättömät mittasuhteet. Niillä voi jopa olla vaikutusta maassa viikonloppuna käytävien parlamenttivaalien lopputulokseen.
Ruotsidemokraattien ennustetaan saavan vaaleissa maanvyörymävoiton, mikä monimutkaistaisi olennaisesti hallitusneuvotteluja perinteisesti vasemmisto- ja oikeistoblokkeihin jakautuneessa länsinaapurissamme. Ruotsalaisen politiikan suunnanmuutos heijastuisi todennäköisesti Suomeen ja varsin aiheellisesti myös ensi kevään eduskuntavaalien asiasisältöihin.