Kohtalaisen uutena seurakuntalaisena olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua Unelmatuvan tilanteesta ja tulevaisuudesta.
Kovin paljon sen palveluja, silloin kun se vielä oli kaikille avoinna, en pystynyt käyttämään. Käsitykseni tuvan toiminnasta, talkoolaisista ja palveluista ovatkin muodostuneet silloisten käyntieni perusteella.
Koin tuvan kotoisen ja lämpimän tunnelman, paikan, jossa oli helppo tavata muita, jutella ja viettää aikaa. Siellä toimineet talkoolaiset olivat sitoutuneita, kaikki huomioon ottavia ja ystävällisiä, lämpimiä yhteisöllisyyden kannattajia, johon meitä Paavalikin kehottaa.
Tuula Matintuvan hieno ja asiapitoinen kirjoitus ko. tuvan nykyisestä tilanteesta ei voine jättää ketään kylmäksi. Ilmeisesti muissakin kuin minussa, se herätti myös kysymyksiä siitä, mitä me seurakuntalaiset voisimme tilanteen hyväksi tehdä.
Kirjoituksessaan Tuula Matintupa toi hyvin esille, miten erilaisia kaupungin ja seurakunnan tavoitteet voivat lähtökohdiltaan olla.
Kaupungin tavoitteena lienee saada paikasta näyttävä lisä kaupungin julkisten rakennusten joukkoon, paikkaa aikaisemminkin käyttäneet taas kustannuksiltaan kohtalaisen edullista, mutta silti toimivaa ja niin sanottua ”matalan kynnyksen” paikkaa, johon mlelellään poikkeaa, vaikka vain tapaamaan ystäviä ja tuttavia.
Yhteisöllisyyden kannatattajana tämä tuskin voi muodostua ongelmaksi? Mielestäni niin kaupungin kuin seurakunnankin tavoitteen tulisi olla sama, jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiminen.
Mitä me seurakuntalaiset voisimme tehdä?
Mielelläni näkisin, että kunnioitettu emeritus kirkkoherra, Risto Takkinen, kutsuisi seurakuntalaisia kokoon, missä saisimme tarkempaa tietoa asiasta. Mielestäni tämä on kaikkien seurakuntalaisten asia. Uskon, että liian moni ei tiedä asian taustoja.
Uskon myös, että seurakuntalaisista löytyy monelaisia kädentaitoja. Monet saattaisivat myös osallistua hankkeeseen. kukin taidoillaan. Ja kaipa se arkkitehtikin porukasta löytyy, jos se on ainut kriteeri saada asiaa eteenpäin?
Hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä, ” Uusi, uljas Unelmatupa” voisi olla jo hyvinkin adventtina valmiina avaamaan ovensa!
Kauno Perkiömäki
opetusneuvos, pari vuotta vanha seurakuntalainen
