Vexi Salmen ja Heikki Paavilaisen käsikirjoittama Kirka – musikaali Kirill Babitzinin elämästä sai ensi-iltansa kesäkuun puolivälissä Valkeakoskella. Paavilaisen ohjaama esitys pursuaa nostalgista musiikkia, jota esittävät taitavat laulajat ja loisto bändi.
Kirka jos kuka on musikaalinsa ansainnut.
Artisti ehti olla ammattilaisena yli 40 vuotta. Kirka oli lavakettu, joka antoi esiintyessään kaikkensa. Hän oli kansainvälisen tason laulaja, jonka karisma kantaa yli sukupolvien.
Kirka oli aito rokkari, joka joutui pehmoilemaan, koska kansa rakasti hänen aikuispoppiaan. Komea laulaja käytti persoonallisen raastavaa ääntään tyystin toisella tavalla mihin oli totuttu ja sai tytöt kirkumaan.
Kirka elää vahvasti suomalaisten muistossa, sen aisti viime viikon tiistaina katsomossa. Yleisöä ei tarvinnut houkutella taputtamaan rytmiä, ja laulujen sanat osattiin ulkoa.
Salmen ja Paavilaisen käsikirjoittaman näytelmän vahvuutena ovat näyttelijät, jotka suoriutuvat rooleissaan mestarillisesti sekä laulullisesti että tanssillisesti.
Nimet Eero ”Safka” Pekkonen, Jimi Hautamäki, Ali Ahmaniemi ja Sampsa Rättäri löytyvät loisto bändistä. Iso käsi myös äänisuunnittelulle ja tekniikalle.
Hempeily myy hyvin
Tarina alkaa siitä, kun Leo ja Elisabeth Babitzin ryhtyvät juurruttamaan venäläistä emigranttiperhettään Helsinkiin. Esikoispoika menehtyy kaksivuotiaana, sitten syntyy Sammy ja järjestyksessä Kirka, Muska, Ykä ja Anna.
Vuonna 1950 syntynyt Kirill ”Kirka” aloittaa laulamisen ja haitarinsoiton jo varhain. Sammy kantaa kotiin levyjä, ja Kirka viihtyy koulun sijaan treenikellarissa. ”Maunulan Beatle” ryhtyy The Creaturesin solistiksi 14-vuotiaana. Kapuloissa on Remu Aaltonen.
Ura lähtee nousukiitoon, ja Hetki lyö nostattaa hysterian aaltoja vuonna 1967. Danny-showt vaihtuvat omiksi kiertueiksi, ja sieltä löytyy tanssija Kirsti Mikkola. Kirkan ja Kikan hääkellot soivat 1976. Perhe kasvaa neljällä lapsella, ja isä painaa ympäri Suomea.
1980-luvulla Hengaillaan tuo Euroviisuista yhdeksännen sijan ja kultalevyn. Vaikka albumi R.O.C.K. myy hyvin, laulaja joutuu myöntämään: hempeily myy paremmin. Kirka sulkee itsensä suomalaisten sydämiin reggaeballadilla Surun pyyhit silmistäni.
Menestyksellä on hintansa. Taloussotkut, pojan huumeongelmat ja avioliiton kariutuminen ovat niistä rankimpia. Kirkalle syntyy myös avioton tytär.
Perhettä koskettanut suuri suru on Sammyn tuhoisa auto-onnettomuus.
Hittiputki on mittava
Eihän kukaan edes ajattelisi ryhtyvänsä matkimaan Kirkaa. Ei Jari Aholakaan, joka luottaa vahvaan ääneensä. Ja se riittää. Monipuolinen laulaja räväyttää Born To Be Wild, mutta taipuu myös äärettömän kauniisiin kappaleisiin, kuten Elämääni eksynyt.
Aholan kantama peruukki voisi kyllä olla enemmän stailattu ja näköinen. Mikko Huovialan hupaisissa karikatyyreissä, Dannysta Frederikiin, sillä ei ole niin väliä.
Laulaja Irina solahtaa sujuvasti Muskaksi. Ja mikä sovitus ja tulkinta kappaleesta Kirjoita postikorttiin! Kun sama kipale nostaa ensin kyyneleet silmiin ja työntää sitten rokkivaihteen päälle, niin mitä muuta yhdeltä laululta voi pyytää.
Esityksen hittiputkella on mittaa Kyynelistä Leijoihin ja Krokotiilirockiin.
Surun pyyhit silmistäni sopii kyllä duona esitettynä käsikirjoitukseen, mutta nyt sen herkkyydestä katosi jotain.
Paikoin yskivää dialogia olisi voinut lääkitä, milläpäs muulla kuin – musiikilla.
Tanssi ei jätä kylmäksi
Koreografi Jani Rasimuksen ja Kia Lehmuskosken tanssissa on vetovoimaa. Kylmäksi eivät jätä myöskään esityksen muut, kepeät ja kekseliäät numerot.
Komeaääninen Jani Koskinen on muheva Kassu Halonen, jonka tuotannosta kuullaan ennen julkaisematon balladi Aikainen aamu. Kirkan Aleksandra-tytär on kuulas ja herkkä tulkitsija.
Mestarit Areenalla -kiertue oli menestys 90-luvun lopulla, eikä Kirkalla ollut keikoista pulaa. Laulajalla oli suunnitelmia ja taskussa kutsu Tanssii tähtien kanssa –kisaan.
Kuolema tuli yllättäen.
Kirkan ura oli harvinaisen pitkä, mutta se olisi saanut olla pitempikin. Mestari vaihtoi taivaalliselle Areenalle 31. tammikuuta 2007 vain 56-vuotiaana.