Kuusivuotiaalla karkeakarvaisella kääpiömäyräköiralla Pirkko-Hillarylla on erityinen suhde omistajansa Sofia Utriaisen kanssa. Pirkko esimerkiksi osaa tunnistaa ja ilmoittaa, kun Utriainen on saamassa sairauskohtauksen.
Siivikkalalaisen rivitalon oven takaa kuuluu kimakka haukahdus. Kun ovi aukeaa, odottaa sen takana lauma häntäänsä heiluttavia petoja: mäyriskolmikko Arja, Terttu ja Pirkko toivottavat toimittajan tervetulleeksi kotiinsa.
Kun vieras on saanut ulkovaatteet naulakkoon ja istahdettua sohvalle, ei seurasta ole kauaa puutetta: Arja ja Terttu kirmaavat molemmat kainaloon kilpailemaan rapsutuksista.
– Terttu on kyllä mahdottoman huomionkipeä. Aina, kun toisia silittää, se tunkee päänsä jostakin, koirien emäntä Sofia Utriainen varoittaa.
Ja toden totta. Kun paijauksen kohteena on Arja, Tertun kosketusta vailla oleva pää tulee esiin pienimmästä mahdollisesta kolosta.
Tällä aikaa porukan vanhin, kuusivuotias Pirkko, oikealta nimeltään Pirkko-Hillary, tarkkailee nuorempien toilailua majesteettisesti omalta pediltään.
– Kaverini monesti sanovat, että Pirkko on outo koira. Mutta se on arjen sankarini ja ehdottomasti poikkeuksellinen koira, Utriainen toteaa.
Poikkeuksellisen empaattinen lohduttaja
Mikä sitten tekee karkeakarvaisesta kääpiömäyräkoirasta Pirkko-Hillarysta niin erityisen?
Utriaisen mukaan koirasta oli jo varhaisessa vaiheessa havaittavissa, että se on erilainen kuin muut lajikumppaninsa.
– Minulla on paljon haasteita terveyden kanssa. Pirkko on sellainen, että se lohduttaa, kun minulla on kipuja. Jos yö on vaikea, Pirkko valvoo kanssani. Yksi yö se makasi viisi tuntia rintani päällä, kun minulla oli tilanne päällä. Ja jos itken, Pirkko nuolee niin kauan, että poru loppuu.
Pirkko-Hillary on siis poikkeuksellisen empaattinen koira, jolla on voimakas hoivavietti. Utriainen epäilee, että ominaisuudet ovat sekä synnynnäisiä että opittuja.
– Pirkon edeltäjä Riemu oli vähän samanlainen, se oli kova hoivaamaan ja aina lohduttamassa.
Pirkko on vienyt hoivaamisen ja silmälläpidon kuitenkin uudelle tasolle. Se nimittäin osaa haistaa ja ilmoittaa Utriaisen lähestyvästä sairauskohtauksesta.
Pirkko viestitti hädästä
Viime pitkäperjantaina 15. huhtikuuta Utriainen vietti tavallista päivää koiranäyttelyssä koiriensa kanssa. Hänen puolisonsa oli työmatkalla, joten hän vietti yön Siivikkalassa keskenään koiriensa kanssa. Neljän aikaan lauantaina aamuyöstä hän heräsi koiran ääntelyyn.
– Pirkko vinkui ja oli muutenkin levoton. Ajattelin, että sillä on maha sekaisin, joten vein sen ulos.
Pirkko teki tarpeensa väkisin tunnollisena tyttönä. Ulkoreissun jälkeen se ei kuitenkaan enää asettunut petiinsä.
– Meillä koirat nukkuvat aina omalla paikallaan. Pirkko kuitenkin meuhkasi ja vaati päästä viereen. Annoin periksi, koska tiesin, että sillä on joku huonosti.
Kaksikko ryhtyi nukkumaan, kunnes klo 7.45 Utriainen heräsi jälleen Pirkon melskaamiseen. Tällä kertaa koira oli ottanut käyttöönsä kovat keinot.
– Se oikein voimakkaasti töni minua noilla töppöjaloillaan, tökki kuonollaan ja vikisi hyvin vaativasti. Ymmärsin, että nyt on joku oikeasti vialla ja nousin ylös.
Koira toimi viime hetkellä
Pukeutuessaan Utriainen huomasi, että hänelle oli tulossa sairauskohtaus. Hän sairastaa harvinaista ja huonosti tunnettua nivusten imusolmukeinfektiota, joka aiheuttaa puhjetessaan syvän ja etenevän ihotulehduksen ja lopulta verenmyrkytyksen. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii pikaista sairaalahoitoa.
– Vein koirat ulos ja soitin ambulanssin. Sen jälkeen soitin veljeni hakemaan koirat. Kun ambulanssi tuli, en enää pystynyt kävelemään ja minut kannettiin ambulanssiin tuolissa. Kaikki tapahtui vain puoli tuntia siitä, kun Pirkko minut herätti.
Utriainen kiidätettiin kotoaan Ylöjärven terveyskeskukseen, jonka ensiavun toimintaa hän kehuu ensiluokkaiseksi.
– Siellä hoitohistoriani tiedetään ja minulle laitettiin heti suonensisäinen antibiootti, mikä on tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Kun pääsin myöhemmin aamulla Taysiin, oli tulehdus jo levinnyt nivusista polviin saakka.
Utriainen vietti sairaalassa lopulta viikon ja parantui. Ilman Pirkko-Hillaryn huolenpitoa tarina voisi olla toisenlainen.
”Jokainen tarvitsisi oman Pirkon”
Ruskeilla silmillään pedissään tapittava Pirkko-Hillary näyttää olevan autuaan tietämätön urotyöstään. Tai mistä me tiedämme, ehkä Pirkko leuhkii saavutuksellaan koirakavereilleen. Ja syytä olisi.
Kennelliitto nimittäin palkitsi Pirkon hiljattain Sankarikoiran arvolla, joka myönnettiin tänä vuonna yhteensä 28 ihmishengen pelastaneelle koiralle. Huhtikuisen sairaskohtauksen yhteydessä Utriainen ymmärsi, että Pirkko oli jo aikaisemminkin koittanut kertoa, kun kohtaus teki tuloaan.
– Olen saanut saman infektion kahdesti aikaisemmin. Tuolloin olin hereillä ja Pirkko tuli haistelemaan vasemman jalan nivustaivetta ja tökkimään sitä. Ajattelin, että se oli vain sattumaa. Nyt Pirkon toiminta kuitenkin osoitti, että se todella havaitsee infektion puhkeamisen.
Utriaiselle Pirkko on paljon muutakin kuin pelkkä pelastaja.
– Se on aina läsnä ja sen seurassa voi olla ihan romuna. Pirkon pelkkä olemus rauhoittaa ja luo toivoa, että kaikki kääntyy parhain päin. Jokainen tarvitsisi oman Pirkon.
Pirkko on etevä työssään
Utriainen ei osaa vastata siihen, osaisiko Pirkko kertoa myös muiden ihmisten lähestyvästä sairaskohtauksesta. Miesflunssaa potevaa puolisoa Pirkko ei ainakaan hyysää samaan tapaan.
On selvää, että Utriaisen ja Pirkon suhde on jollakin tavalla poikkeuksellinen.
Utriainen kertoo, että Pirkko on hänen oikea kätensä ja kulkee mukana joka paikassa. Lempeä koira on erinomainen työpari Utriaisen työpaikalla Ahlmanilla, jossa eläintenhoidon opiskelijat pääsevät kokeilemaan sillä hoitotoimenpiteitä.
– Opiskelijat treenaavat Pirkolla kynsienleikkuuta ja silmien putsausta. Siellä se istuu opiskelijoiden sylissä. Pirkko on unelmaduunissaan.
Pirkon lempeydestä saavat nauttia myös sukulaisten lapset. Lapsia rakastava koira saa laumaansa alkuvuodesta myös oman ihmislapsen, kun Utriainen saa puolisonsa kanssa vauvan.
– Pirkko antaisi lasten tehdä itselleen mitä vaan. Se menee viereen sänkyyn ja nukuttaa.
Laumansa pomo
Pehmeydestään huolimatta Pirkko-Hillarylla on myös pimeä puolensa. Utriaisen mukaan mäyräkoira on saanut nimensä presidentti Donald Trumpin kilpakumppani Hillary Clintonin mukaan. Pirkko on oman laumansa ehdoton presidentti.
– Pirkko on sähäkkä mäyris ja porukan pomo, oikea poliisi. Kerran nämä muut karkasivat, ja lähdimme niitä sitten Pirkon kanssa hakemaan. Kun koirat tulivat takaisin, niin Pirkko pöllyytti niitä oikein kunnolla temppunsa takia.
Utriaisen mukaan kuusivuotias Pirkko on leikkisä koira, mutta se leikkii vain, jos siitä itsestään siltä tuntuu. Jos Pirkkoa ärsyttää muiden leikkiminen, se komentaa lopettamaan.
Pirkon yksi lempileikeistä on hippa. Koira on tosin luonut siihen omat säännöt.
– Pirkko ei vaan halua, että sitä ottaa kukaan kiinni. Leikki loppuu siihen.
Taannoin leikit loppuivat myös Pirkon ex-bestiksen Mimmi-mäyriksen kanssa.
– Pirkolla on kettupehmolelu, jonka se sai pentuna kasvattajaltaan. Kerran Mimmi otti sen ja juoksi se suussaan pakoon. Se olikin sitten siinä, välit meni. Sen jälkeen Pirkko ei ole enää koskaan leikkinyt Mimmin kanssa, Utriainen nauraa.
Matriarkan roolia nauttiva Pirkko on kuitenkin perusluonteeltaan hyvin kiltti ja tulee toimeen kaikkien koirien kanssa. Omilla, jo aikuisilla pennuilla on Utriaisen tapaan erityispaikka Pirkon sydämessä. Pirkko on siis ennen kaikkea rakastava ystävä ja äiti.
– Jatkuvasti se tuota omaa kakaraansa Arjaa lällyttää. Antaa ruokansa, putsaa silmät ja korvat. Minua Pirkko ei pidä pentunaan, mutta meillä on jostain syystä kehittynyt vain hyvin poikkeuksellinen suhde.
