Epäselvyys Karjulankosken patorakennelman omistajasta hidastaa taimenkannan elvyttämistä

Karjulan osakaskunta teki vuonna 2020 päätöksen ryhtyä selvittämään Karjulankosken padon tilannetta ja mahdollista purkamista vuonna 2020. Epäselvyys padon omistajasta hidastaa hanketta, jolla elvytettäisiin alueen kalakantaa.

1920-luvulla rakennetun padon kunto on todettu aiemmissa selvityksissä tyydyttäväksi. (Kuva: Sanna Hillberg)

Hoitokunnan jäsen Timo Koski kertoo, että padon purkamisella mahdollistettaisiin Näsijärven kalakannan, lähinnä taimenen, poikastuotanto. Ilman padon muodostamaa rakenteellista estettä kalat pääsisivät nousemaan kosken yläpäähän ja siitä eteenpäin aukeavalle lähes 20 kilometrin mittaiselle vesistöalueelle, joka ulottuu Haukkajärveen asti.

– Siellä on monia koski- ja virtapaikkoja sekä useita järviä joen varrella, ja varmasti otolliset olosuhteet taimenen kutea.
Padolta jokimatkaa Näsijärvelle on noin kilometrin verran, joten joen yläjuoksu tarjoaisi taimenille huomattavasti laajemman lisääntymisalueen.

Osakaskunta ja paikalliset asukkaat haluaisivat ryhtyä toimeen padon purkamiseksi mahdollisimman pian. Hanke on nyt kuitenkin pattitilanteessa, sillä patorakennelman omistajasta on epäselvyyttä. Selvitystyötä on tehty toukokuusta 2021 lähtien, jolloin Koski lähestyi Ylöjärven kaupunkia ensimmäisen kerran sähköpostitse. Neuvottelut Ylöjärven kaupungin ja Ely-keskuksen edustajien kanssa saatiin järjestymään tänä keväänä.

Timo Koski on Karjulankosken kalakannan elvyttämisen puolestapuhuja. Kuttuniskan laavulla Karjulankosken rannalla hänet kuvasi Seija Koski.

Koski kertoo, että pato sijaitsee osakaskunnan omistamalla vesialueella ja se on molemmilta rannoiltaan yksityisten kiinteistöjen tonteilla. Itse patorakennelma kuuluu käytöstä poistettuun voimalaitokseen, joka sijaitsee kosken alajuoksulla.
Koski on selvittänyt patoalueen omistussuhteita vanhoista dokumenteista, joista selviää, että Kurun kunnanvaltuusto päätti syyskuussa 1942 lunastaa voimalaitoksen velat ja hankkia sen koko osakepääoman, jolloin kunnasta tuli voimalaitoksen ainoa omistaja.

Entisen voimalaitosrakennuksen Kurun kunta puolestaan myi yksityiseen omistukseen. Tästä kauppakirjasta Koskella on hallussaan kopio.
– Näiden dokumenttien perusteella mielestäni yksiselitteinen omistussuhde on kaupungilla, Koski sanoo.

Kurun kunta liitettiin Ylöjärveen vuoden 2009 alusta.

Kosken mukaan Ylöjärven kaupunki kiisti toukokuun neuvottelussa omistavansa patorakennelman, koska se ei ole heidän maa-alueillaan.
– Ely-keskus lähettää omistussuhteen selvittämiseksi kaikille asianomaisille selvityspyynnön kirjeitse. Maanomistajat, osakaskunta ja Ylöjärven kaupunki saavat antaa kirjallisen vastineen, mikä heidän mielestään on omistussuhteen tilanne.

Jos asia vaatii tämän jälkeen lisäselvityksiä, omistussuhteen selvitys mahdollisesti päätyy aluehallintoviraston päätettäväksi. Koski toivoo, että omistaja saataisiin selvitettyä ilman aikaa vieviä viranomaistoimenpiteitä.

Kevättulvien aikaan Karjulankoskesta virtaa vuolaasti vettä Näsijärveen. (Kuva: Timo Koski)

Positiivisia vaikutuksia

Koski toteaa, että tällä hetkellä valtio tukee vesistöjenkunnostushankkeita taloudellisesti, minkä vuoksi asiassa olisi hyvä edetä ripeästi.
– Meillä on kova into täällä kylällä. Jos talkooapua tarvitaan, niin sellaista on tarjolla.

Kurun kesäasukas ja Kesäkurulaisten neuvottelukunnan jäsen Jarkko Lehtopelto toteaa, että paikallisten asukkaiden aktiivisuus hankkeen edistämiseksi ja valtion taloudellinen tuki kannattaisi hyödyntää.

– Tuntuu, että tällaista tilaisuutta kaupungin ei kannattaisi jättää käyttämättä. Toivoisin, että kaupungintalolla tämä nähtäisiin ennemmin mahdollisuutena kuin ongelmana.

Jarkko Lehtopellon mielestä patoalueen kehittäminen on tärkeää paikalliselle jokiluonnolle ja Näsijärven taimenille. (Kuva: Jarkko Lehtopellon kuva-albumi)

Lehtopelto kirjoitti aiheesta Kuru-lehteen aiemmin kesäkuussa kolumnin yhdessä näyttelijä Jasper Pääkkösen kanssa, joka tunnetaan virtavesien puolestapuhujana.

Lehtopelto sanoo, että patoalueen kehittäminen on tärkeää paikalliselle jokiluonnolle ja ennen kaikkea alkuperäiselle Näsijärven taimenkannalle, joka tarvitsee lisää hyviä kutupaikkoja.

– Kun mietitään rantaviivaa, Ylöjärven kaupunki on hyvin todennäköisesti Näsijärven suurin kunta. Olisi luontevaa, että Ylöjärvi ottaisi roolia järven tilan parantamisesta myös tällä tavalla, hän sanoo.

– Tämä olisi loistava tilaisuus sekä kalakannan elvyttämisen osalta että Ylöjärven kaupungin kannalta. Tällaisista vesistönkunnostushankkeista kaupungit ovat saaneet paljon positiivista mainetta ja imagoa, Koski toteaa.

Poikastuotanto laajemmalle

Padon kuntoa on inventoitu viimeksi 2000-luvun alussa. Se on rapistunut hoidon puutteessa niin, että teräsosia tulee betonirakenteista näkyviin. Padon kunto on tyydyttävä. Patorakennelmasta tullaan tekemään kulttuurihistoriallinen selvitys, jossa dokumentoidaan 1920-luvulla rakennetun padon kunto, arvo ja rakenteet. Selvityksen pohjalta päätetään purettaisiinko pato kokonaan vai osittain.

Pato on kokenut kovia kevättulvien aikaan. (Kuva: Timo Koski)

– Osakaskunnalla ja tässä kylällä isoin tavoite on se, että saataisiin kalataloudellisia asioita parannettua ja poikastuotantoa laajemmalle alueelle, Koski sanoo purkamishankkeesta.

Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sähkökoekalastukset osoittivat vuonna 2020, että taimen on lisääntynyt luontaisesti Karjulankosken padon alapuolella. Tämä niin kutsuttu Rautaveden kanta lisääntyy luontaisesti Näsijärvessä. Padon alapuolelle 2000-luvun alussa tehdyt kutusorakot ovat Kosken mukaan kantaneet hedelmää poikastuontannossa.

Kuvassa taimenia Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) raportista Näsijärven kalatalousalueen virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimet sekä sähkökoekalastusten tulokset vuonna 2020. (Kuva muokattu KVVY:n raportista, 2021)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?