Konkarikirkkovaltuutettu puheenjohtajaksi, Juhani Vahtokari puolustaa paikallisseurakuntien itsenäisyyttä ja vapautta

Alakoulun opettajana ja rehtorina elämäntyönsä tehnyt ja pitkäaikainen kotiseurakuntansa luottamushenkilö Juhani Vahtokari muistaa hyvin ajan, jolloin valtaosa Ylöjärven asukkaista kuului kirkkoon. Tammikuussa kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittu Vahtokari miettiikin nyt viisastenkiveä, miten runsaat 9 000 ylöjärveläistä ei-jäsentä saataisiin kiinnostumaan seurakunnan toiminnasta ja liittymään sen jäseniksi. Ylöjärveläisiä on runsaat 33 300, ja heistä noin 24 000 on paikallisseurakunnan jäseniä. Vahtokari on toiminut kirkkovaltuutettuna peräti neljän eri kirkkoherran aikana.

Juhani Vahtokari on toiminut vuosikymmenet kotiseurakuntansa luottamushenkilönä ja vastuunkantajana. Nyt kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimiva Vahtokari arvostelee kirkon byrokraattisuutta sekä sen kasvavaa halua jakaa neuvoja ylhäältä käsin alaspäin. Hänen mielestään jokaisessa seurakunnassa tiedetään, mikä niille on parasta.

Ylöjärven seurakunnan kirkkovaltuusto on valinnut 4-vuotisen valtuustokauden loppuajaksi vuosiksi 2021-2022 puheenjohtajakseen Juhani Vahtokarin. Hän edustaa Kotiseurakunnan väki -listaa. Kaksi viime vuotta puheenjohtajana oli Heli Vesaranta, joka on muuttanut pois paikkakunnalta.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Vahtokari sanoo, että Ylöjärven seurakunta elää vakaata aikaa muuten turbulenssisessa maailmassa. Hänen mielestään seurakunnalla on kaikki menestymisen avaimet omissa käsissään, ja sen työntekijöillä ja luottamushenkilöillä on kirkas näkymä tulevaisuuteen.

Seurakunnan strategia viittoo tielle, jossa ”vuonna 2025 kirkko on laajempi osa ylöjärveläisten elämää”. Sen toimintatapoina ovat kysyminen, kokeileminen sekä kohtaaminen. Arvoina ovat yhteys, lähimmäisenrakkaus, pyhä, oikeudenmukaisuus, rohkeus sekä luottamus.

Vahtokari pitää aitoa itsenäisyyttä seurakunnan perustana.

– Tänään voimme vain todeta kiitollisuudella, ettei viiden seurakunnan yhdistymishanke nähnyt päivänvaloa muutama vuosi sitten. Jos suurseurakunta olisi syntynyt, arkemme ongelmineen olisi kovin toisenlainen kuin kotiseurakuntamme elo nyt on, hän vertailee.

Vahtokari huomauttaa, ettei hän ikinä vakavasti uskonutkaan siihen, että Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kihniö sekä Parkano olisivat löytäneet yhteisen sävelen yhden seurakunnan synnyttämiseksi.

”Paikallisuutta on vaalittava”

Juhani Vahtokari ei pelkää sitä, että häntä katsottaisiin mielipiteidensä takia karsaasti tietyistä kirkon piireistä.

– Suomen evakelis-luterilaisessa kirkossa on ollut jo jonkin aikaa vallalla suuruuden ihannointi. Mammuttimaisten hallintorakenteiden kannattajat ja rakentajat ovat unohtaneet, että itsenäisissä paikallisseurakunnissa tiedetään parhaiten, miten niiden on viisasta toimia ja järjestää jokapäiväinen elämänsä, hän teroittaa.

Vahtokari harmittelee toimintamallia, jossa ylhäältä päin neuvotaan ja käsketään, miten asiat pitäisi tehdä.

– Komenteluun olisi pakko sopeutua. Jos ratkaisuja rohkenee kyseenalaistamaan, sellaista ihmistä katsotaan pitkään, hän toteaa.

Vahtokari ei kuulu siihen kuoroon, joka ylistäisi esimerkiksi Kirkon palvelukeskusta eli Kipaa, jolle on keskitetty muun muassa seurakuntien kirjanpito ja palkanlaskenta.

– Kun taloushallinto hoidettaisiin paikallisesti, virheet karsiutuisivat pois. Asiat hoituisivat nopeasti, hän miettii.

Unohtuuko hengellisyys?

Juhani Vahtokari sanoo miettivänsä aktiivisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellistä tilaa.

– Valitettava tosiasia on, että esimerkiksi byrokratia vetää monissa yhteyksissä kirkon perustehtävän eli Sanan julistamisen ja hengellisyyden vaalimisen.

– Kirkkokuntamme arjesta kertoo hyvin paljon se, et­teivät ihmiset uskalla sanoa ääneen, että he uskovat Jumalaan tai rukoilevat.

Vahtokarin mielestä uskonnon todeksi elämisen olisi oltava yhtä luonnollinen asia kuin lihapullien syöminen.

80 työntekijän voimin

Ylöjärven seurakunnan palvelutarjonnasta vastaa tällä hetkellä 80 työntekijää. Juhani Vahtokarin mielestä henkilöstö on oikeankokoinen pinta-alaltaan varsin laajaan seurakuntaan.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja kiittelee voimallisesti viime kesänä virassaan aloittanutta kirkkoherra Ulla Ruusukalliota.

– Ruusukallio on osoittautunut hyvin yhteistyöhaluiseksi ja -kykyiseksi johtajaksi. Hänen vahvuutenaan on kaksi yliopistotutkintoa, hän on teologian ja kasvatustieteiden maisteri. Hän on toiminut Pappisliiton puheenjohtajana, ja on tällä hetkellä kirkolliskokousedustajana, Vahtokari kiittelee.

Vahtokari muistuttaa, että seurakunta tarvitsee koko ajan lisää vapaaehtoisia tekijöitä.

– Kun menemme viisi vuotta eteenpäin, niin tämänhetkisistä palkkatyöläistemme tehtävistä moni siirtyy vapaaehtoisille. Työntekijöiden määrä laskee.

Ovet kiinni, verkko auki

Vuoden 2020 maaliskuussa koronapandemia sulki kirkkojen ovet, eivätkä seurakunnat voi vieläkään järjestää tapahtumiaan ja palveluitaan totutussa laajuudessa. Juhani Vahtokari on vakuuttunut siitä, etteivät seurakuntalaiset unohda kirkkotietään poikkeusolojen aikana.

– Uskallan jopa odottaa, että kokoontumis- ja osallistumisrajoitusten höllentymisen jälkeen ihmiset tulevat entistä ahkerammin jumalanpalveluksiin sekä muihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, hän pohtii.

Vahtokarin mielestä esimerkiksi messujen striimaamisesta on jo muodostunut luonteva ja toimiva yhteydenpitomuoto seurakunnan ja seurakuntalaisten välille.

– Pidän todennäköisenä, että jumalanpalveluksien striimaaminen jatkuu, vaikka niitä alettaisiin pitää avoimin ovin, hän miettii.

Vahtokari arvelee, että koronahiljaisuus saa ihmiset näkemään kastajaisten, vihkiäisten sekä hautajaisten merkityksen uudessa valossa.

– Ne ovat perheitä, sukulaisia ja ystäviä kokoavia juhlia, joissa yhteisöllisyys toteutuu luontevalla tavalla. Kirkon sanoma on mutkattomasti esillä. Traditio elää ja välittyy eteenpäin, hän toteaa.

Kiinteistöt haasteena

Ylöjärven seurakunnalla riittää pohtimista tulevaisuudessa kiinteistöjensä suhteen. Juhani Vahtokari muistuttaa, että Viljakkalan ja Kurun Ylöjärven kanssa tekemät kuntaliitokset laajensivat seurakuntaa.

– Meillä on poikkeuksellisen runsaasti hautausmaita, kirkkoja sekä muita kiinteistöjä, hän huokaa.

Vahtokari nostaa esille Ylöjärven Vanhan pappilan, josta kirkkoherra Antero Honkkilan ideasta luotiin 2000-luvun alkupuolella Perhetalo. Arvorakennus on ahkerassa ja monipuolisessa käytössä. Työmuotoa on kopioitu jo lukuisiin seurakuntiin maamme eri puolille.

– Fakta on, että rakennuksia on liikaa. Niiden kohtaloista on päätettävä oikea-aikaisesti, hän linjaa.

Vahtokari pitää välttämättömänä, että Ylöjärven seurakunta on palkannut monen vuoden tauon jälkeen kiinteistöpäällikön. Toimi on yhteinen Kangasalan seurakunnan kanssa.

– Meillä on parhaillaan valmistumassa uljas Lempiäniemen leirikeskus. Se on tärkeä toimitila muun muassa rippikoulutoiminnan kannalta. Onneksemme suuri osa jokaisesta ikäpolvesta käy rippikoulun; tämä on tärkeä linkki seurakuntaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?