Joululaulut kertovat joka joulu monta tarinaa

Kauneimmat joululaulut kuuluvat erottamattomana osana Ylöjärven seurakunnan kanttori Saara Syrjäniemen työnkuvaan.

Saara Syrjäniemelle Kauneimmat joululaulut on jokavuotinen perinne.

Kauneimpia joululauluja on laulettu Suomessa vuodesta 1973 lähtien, jolloin Suomen Lähetysseura aloitti suosituksi perinteeksi muodostuneet joulunajan yhteislaulutilaisuudet. Nämä tilaisuudet järjestetään yhdessä seurakuntien kanssa, ja niissä kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön hyväksi. Entinen kirkkoherra Antero Honkkila muistelee, että Kauneimmat Joululaulut olivat jo Ylöjärvellä ohjelmistossa hänen aloittaessaan työt Ylöjärven seurakunnassa vuonna 1974.

Aiempina vuosina näitä yhteislaulutilaisuuksia on järjestetty useita eri puolilla kaupunkia ja esimerkiksi viime vuonna ne keräsivät yhteensä jopa pari tuhatta osallistujaa. Tänä vuonna tapahtumien toteuttamisessa joudutaan kuitenkin huomioimaan koronarajoitukset.

Suosittu perinne

Monille Kauneimmat joululaulut on erottamaton osa jouluperinteitä, niin myös kanttori Saara Syrjäniemelle. Yhteislaulutilaisuuksissa laulut soivat juhlallisina tuoden mieleen lapsuuden juhlapyhät.

– Yhteislaululla on tutkitustikin monessa mielessä terveysvaikutuksia, mutta joulun sanoma tarjoaa laulujen muodossa vieläkin voimallisemman vaikutuksen. Joulun musiikki on aina yhtä ihmeellinen ja uusi, vaikka olisi laulanut kuinka monta joulua tahansa. Kauneimpien joululaulujen laulamisella on suuri merkitys seurakunnan toiminnassa, kertoo Syrjäniemi.

Joulun yhteislauluperinne merkitsee Syrjäniemelle yhdessäoloa, pysähtymistä seimen äärelle sekä yhdessä laulamisen iloa.

– Kuitenkin samoja lauluja toistaessani illasta toiseen koen myös helpotusta, kun tammikuu häämöttää ja saan joululauluista lomaa. Yhdessä laulaminen ja yhdessä tilaisuuksien järjestäminen lisää tietenkin yhteenkuuluvuuden tunnetta niin seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa. Toivottavasti joulun sanoma myös puhuttelee laulujen välityksellä, hän sanoo.

Celesta-kuoro joululauluharjoituksissa seurakuntakeskuksessa.

Uutuuksia ja vanhoja tuttuja

Monet joululauluista ovat vakiintuneet ja säilyttäneet suosionsa vuodesta toiseen, esimerkiksi Jouluyö, Juhlayö; Heinillä härkien kaukalon ja Maa on niin kaunis. Mikä voisi selittää tätä suosiota?

– Niiden täytyy olla hyviä runoja ja sävelmiä! Jos esimerkiksi vanha rakennus on kestänyt hyvin aikaa, niin se on rakennettu hyvin ja laadukkaista materiaaleista. Sama pätee varmasti myös vuosisadasta toiseen elävällä musiikilla. Hitit elävät hetken, mutta on paljon vaativampaa tehdä aikaa kestävää musiikkia, Syrjäniemi toteaa.

Kauneimmat joululaulut -vihkoseen on painettu laulujen sanat, ja se laadittiin jo heti ensimmäiseen valtakunnalliseen yhteislaulutapahtumaan. Laulut vaihtelevat hieman vuosittain ja vihkosesta löytyy perinteisten sävelmien lisäksi myös muutamia uudempia kappaleita.

– Niistä uusimmat taitavat olla Jiri Kurosen säveltämä Jouluna he kaikki ovat täällä ja Pekka Simojoen Ikiaikojen taa, Syrjäniemi sanoo.

Hän toteaa, että hienoja ja puhuttelevia joululauluja on valtava määrä. Niitä on myös hänen Celesta-kuoronsa levyllä, joka ilmestyi muutama vuosi sitten.

– Rakkaaksi joululauluksi on tullut isäni säveltämä Taivaan viesti. Isä löysi Aaro Vatasen tekemän runon lehdestä ja runo alkoi elää hänen mielessään muotoutuen riemulliseksi joulusävelmäksi. Isäni pyysi runoilija Niilo Rauhalaa muokkaamaan hieman runoa, jotta se istuisi sävellykseen paremmin. Niinpä olemme laulaneet paljon laulua sisarusteni kanssa perhekuorolla. Sävelmään on myöhemmin tehty myös toinen runo, mutta riemullinen ja juureva sävelmä ei sovi uudempiin sanoihin ollenkaan niin hyvin. Haluan laulaa sävelmää mieluummin ihanilla joululaulun sanoilla: Soi taivaan enkellaulu riemuisana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?