Lähellä tuotetun ruoan syöminen on ilmastoteko, etenkin, jos ostaa luomutuotettua ruokaa.
Kansainvälisen, monitieteellisen tutkijaryhmän mukaan sekä maapallon väestönkasvuun että väestön terveyteen liittyvät haasteet voitaisiin ratkaista syömällä voittopuolisesti kasviksia. Lihan ja etenkin naudanlihan syömistä pitäisi vähentää rutkasti, koska nautojen ilmakehään röyhyttelemä metaani on voimakas kasvihuonekaasu.
Suomalaisittain lihansyönnin syntisyys ei ole ihan näin yksiviivainen asia. Laiduntava, nurmirehulla ruokittu nauta hyödyntää ihmiselle kelpaamatonta ravintoa ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta sekä arvokkaita perinneympäristöjä. Etenkin luomunaudanlihan hiilijalanjäljen on laskettu olevan jopa negatiivinen, koska nurmi sitoo niin paljon hiiltä.
Korpulan luomutilan isäntä Ville Paulaniemi pitää tutkijoiden laskelmia järkeenkäypinä.
– Aikuinen emolehmä syö keskimäärin nelisenkymmentä kiloa nurmirehua päivässä. Meillä on 25 emolehmää, jotka siis syövät päivässä yli tuhat kiloa nurmirehua. Kun rehussa on paljon apilaa, lisärehuksi ei tarvita muuta valkuaista, ja eläimet saavat itse säädellä syömistään tarpeen mukaan, Paulaniemi kertoo.
Jotta nurmirehua riittäisi, Korpulan tilan pelloista kaksi kolmasosaa eli noin 80 hehtaaria on koko ajan nurmiviljelyssä tai laitumella: luomulehmät laiduntavat vähintään puolet vuodesta säästä riippuen. Parhaimmillaan Korpulan lehmät ovat olleet laitumella vielä tammikuussakin.
Kun sää ei salli ulkoilua, luomulehmät asuvat pihatossa, missä ne saavat olla ja liikkua täysin vapaasti. Tähän aikaan vuodesta niillä on seuranaan maalis-toukokuussa syntyneet vasikat, joita emot imettävät syksyyn asti.
Pihatossa kuivikkeena käytetään omilta tai naapureiden viljapelloilta paalattua olkea, jota siis syntyy viljantuotannon ohessa. Sekin pienentää luomulehmän ”hiilisorkanjälkeä”.
Huoletonta ja kestävää
Luonnonmukaiset tuotantotavat edistävät luonnon monimuotoisuutta. Ville Paulaniemi kertoo, että vuonna 2011 luomuun siirtyneen tilan pelloilla tuntuu nykyään näkyvän aiempaa enemmän muun muassa töyhtöhyyppiä ja keltavarpusia, ja kertaalleen kadonnut ruisrääkkäkin on palannut maisemaan.
Luomussa viljelykasvien hyvinvointia ja satoisuutta edistetään muun muassa pölyttäjiä lisäämällä.
– Meillekin Hunaja-Mikko on tuonut Poikeluksesta mehiläispesiä huolehtimaan pölyttämisestä. Tässä tuotantotavassa on paljon mielenkiintoisia, luontoa hyödyttäviä näkökulmia, Paulaniemi toteaa.
Kolmen kouluikäisen lapsen isänä Ville Paulaniemi kokee luomun tietyllä tavalla huolettomaksi tuotantotavaksi. Kun tilalla ei käsitellä kasvinsuojeluaineita, ei tarvitse miettiä niiden aiheuttamia terveysriskejä, kuormitusta ympäristölle tai pohjavesien ja kaivojen saastumisen riskiä.
Sopeutumista ja uskoa tulevaisuuteen
Korpulan tilan naudat ovat skottilaislähtöistä aberdeen angus -rotua. Se on erityisesti lihantuotantoon jalostettu rotu, joka käyttää nurmirehun tehokkaasti hyväkseen. Nurmella ruokittu aberdeen anguksen liha on vähärasvaista, ja siinä on sekä hyvä maku että rakenne.
– Minusta kaikki Suomessa tuotettu liha on hyvää, mutta meillä on asiakkaita, jotka eivät käytä mitään muuta kuin apilanurmella ruokitun luomunaudan lihaa, Ville Paulaniemi kertoo.
– Osalle heistä tuotantotapa on tärkeä, joillekin vain lihan laatu ja maku ratkaisevat. Suurin osa meidän asiakkaistamme haluaa vain ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä.
Koronaepidemia aiheuttaa maanviljelijöillekin monelaista huolta tulevasta, mutta Korpulan tilalla on sopeuduttu poikkeusoloihin hyvin. Suoramyyntiasiakkaita on riittänyt, kun ihmiset ovat käyttäneet pakastimensa tyhjiksi ja tulleet hakemaan täydennystä mieluummin suoraan tilalta kuin marketista.
– Perheet ovat tulleet ostamaan lihaa ja samalla käyneet ulkoilemassa tässä ympäristössä. Täällä on tilaa ja monen helppo kokea olonsa turvallisemmaksi kuin kaupunkien ulkoilualueilla, Ville Paulaniemi ymmärtää.
– Me olemme siitä loistavassa asemassa, että tila sijaitsee näköetäisyydellä Kuruntieltä ja kohtuullisen lähellä kaupunkia. Suoramyynnille riittää asiakkaita toivottavasti tulevaisuudessakin.
Lähteet: wwf.fi
