Marjoista 90 prosenttia jää metsään – Marjat poimitaan tänä vuonna suomalaisten voimin

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot vaativat suomalaisilta myös metsämarjojen poimintaan poikkeuksellisia toimia. Mikäli suomalaiset eivät innostu keräämään marjoja, ne uhkaavat jäädä metsään.

Retkieväät ovat marjanpoiminnan parhaita hetkiä.

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot vaativat suomalaisilta myös metsämarjojen poimintaan poikkeuksellisia toimia. Mikäli suomalaiset eivät innostu keräämään marjoja, ne uhkaavat jäädä metsään.

– Olisi katastrofi jättää kymmenien miljoonien eurojen arvoiset marjat metsään, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo.

– Tarvitsemme suomalaisten yhteishenkeä ja vastuunottoa, Partanen sanoo.

– Yhdessä, isolla joukolla, voimme tehdä talteenoton ennätyksen tänä vuonna. Satonäkymät ovat nyt poikkeuksellisen hyvät.

Käytännössä kaupallisiin tarkoituksiin metsämarjoja poimivat Suomessa vain ulkomaalaiset. Thaimaalaiset, jotka ovat keränneet valtaosan teollisuudelle menevistä marjoista, eivät pääse Suomeen. Selvittelyn alla on, jos marjatiloilla työskentelevät ukrainalaiset voisivat tilapoiminnan päätyttyä jäädä Suomeen keräämään metsämarjoja. Se ei kuitenkaan poista sitä, että suomalaisten keruuintoa tarvitaan nyt.

– Ulkomaalaisilla kerääjillä on ja on ollut iso merkitys marjayrityksille ja sitä kautta jatkojalostuksen raaka-aineen saannille ja satoihin työpaikkoihin, Partanen sanoo.

– Tilanne on huoltovarmuuden kannalta riskialtis. On aika ottaa poiminta jälleen omiin käsiin.

Suurin osa jää poimimatta

Muun muassa mustikkasadosta odotetaan erinomaista.

Viime vuonna Arktiset Aromit ry aloitti Marjakaveri-kampanjan, jonka avulla haluttiin rohkaista suomalaisia marjametsään. Kampanja kannustaa keräämään talven marjat vähintään itselle ja sellaisille lähimmäisille, jotka eivät itse metsään pääse, mutta myös myyntiin.

– Luonnonmarjoistamme suurin osa, yli 90 prosenttia, jää myös normaalioloissa poimimatta, Birgitta Partanen kertoo.

– Useampi lähtisi mielellään marjaan, jos olisi joku kaveri mukaan lähtijäksi. Joku tarvitsee kyytiä, toinen marjamaastojen tuntijaa ja kolmas ei tohdi yksin lähteä metsään petojen tai eksymisen pelossa. Ja monen mielestä marjastaminen vain on monin verroin hauskempaa hyvässä seurassa.

– Vielä on hyvää aikaa sopia valmiiksi seuraa metsätreffeille. Ennakkoon kannattaa ulkoillessaan jo käydä katsomassa sopivia marjapaikkoja, Partanen vinkkaa. Arktiset Aromit ry on luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö. Sen toiminta kattaa luonnonmarjat, -sienet, -yrtit ja erikoisluonnontuotteet.

Metsän uusi uleminen

Koronapandemia saattaa aiheuttaa myös hyvää siten, että yhä useampi suomalainen ja perhe tosiaan löytää metsän uudelleen.
Marjainpoiminnan ei tarvitse olla urakkatyötä aamusta iltaan, vaan vaikka koko perheen yhteinen retki. Samalla voi katsella luontoa, syödä eväitä ja leikkiä.

Kun mukana on pienempiä lapsia, heille voi syntyä luontainen halu liikkua metsässä, joka kantaa läpi elämän. Vastaavasta on tutkimusnäyttöä liikkumisen suhteen. Eli lapsena ja nuorena harrastettu liikunta lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisiässä. Mitä pidempään nuoruudessa liikuntaa harrastetaan, sitä paremmin se ennustaa aikuisiän liikunnallisuutta. Metsässä oleskelu laskee myös stressitasoa ja verenpainetta.

Ja kuten kaikki tietävät, myös marjat ovat terveellisiä.

Metsämarjojen myynti verotonta

Itse poimituista metsämarjoista ei joudu maksamaan veroa, mikäli ne myy. Niitä voi myydä verovapaasti esimerkiksi torilla tai tienvarsien levähdysalueilla. Ne voi verotta myydä myös suoraan esimerkiksi torikauppiaille, tukkuostajille ja ravintoloille.

Verollista sen sijaan on marjojen myynti jatkojalostettuna eli esimerkiksi mehustettuna, survottuna, makeutettuna tai pakastettuna.

KARI KAUPPINEN

Lisää tietoa luonnonmarjoista: www.arktisetaromit.fi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?