Mikko Isotalo syntyi Viljakkalassa 23.12.1944 sodan vielä jatkuessa Lapissa saksalaisia joukkoja vastaan. Mikon isä ei lapsensa syntymää nähnyt, sillä hän katosi Karjalan Kannaksen torjuntataistelujen aikana kesällä 1944.
Mikon lapsuutta leimasikin isättömyys ja epätietoisuus isän kohtalosta. Jäähyväiset isälleen hän jätti vuonna 2011 Karjalan Kannakselle tekemällään matkalla laskien kukat isänsä oletetulle kaatumispaikalle.
Mikko perusti perheen vaimonsa Tuulan kanssa ja heille syntyi kaksi lasta. Päivätyönsä Mikko teki Viljakkalan Karhella maanviljelijänä, postinkantajana ja kirvesmiehenä. Aktiivinen osallistuminen erilaisiin yhteiskunnallisiin vapaaehtoisiin tehtäviin kuului hänen elämäänsä läheisesti vuosikymmenien ajan.
Varusmiespalveluksensa Mikko suoritti Hämeen jääkäripataljoonassa Hämeenlinnassa vuonna 1963 ja YK:n rauhanturvaamistehtäviin hän osallistui Suomen YK-pataljoonassa Kyproksella vuonna 1965.
Myöhemmin hänet kutsuttiin useisiin kertausharjoituksiin ja hänet ylennettiin vääpeliksi reservissä vuonna 1983. Mikko koki myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön tärkeäksi ja hän toimi muun muassa Pirkanmaan reserviläispiirin puheenjohtajana ja Lavajärven reservialiupseeriyhdistyksen puheenjohtajana useiden vuosien ajan.
Mikko valittiin Viljakkalassa kunnanvaltuutetuksi 1980- ja 1990-luvuilla pidetyissä kunnallisvaaleissa ja hän toimi kolme kautta kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hänellä oli henkilökohtaisesti suuri merkitys siihen, että Viljakkalaan rakennettiin Elokaaren terveyskeskusrakennus.
Sotaorpous ja veteraanityön läheiseksi kokeminen veivät vuonna 1999 Mikon myös mukaan Viljakkalan sotaveteraaniyhdistyksen toimintaan. Vuodesta 2004 alkaen hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana aina kuolemaansa asti.
Mikko oli myös perustamassa Lions Club Viljakkalaa vuonna 1987 ja toimi sen ensimmäisenä eli charter-presidenttinä. Myös piiri- ja aluehallinnon tehtävät tulivat hänelle tutuiksi yli 30 vuotta kestäneen toiminnan kuluessa.
Ansioistaan maanpuolustuksen hyväksi ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaan Mikko Isotalo palkittiin muun muassa Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ansioristeillä, sotilasansiomitalilla, YK-mitalilla ja sotaveteraanien kultaisella ansioristillä sekä useilla muilla reserviläistoiminnasta myönnetyillä ansiomitaleilla.
Mikko Isotalo kuoli Ylöjärven Karhella 25.8.2019 vaikean sairauden heikentämänä ja hänet siunattiin Viljakkalan kirkossa 21.9.2019 omaisten ja ystävien saattamana.
Esko Lammi ja Juhani Malkamäki
Viimeisimmät kommentit