Saunaneuvotteluja Neuvostoliitossa, Kekkosen tulkkaamista rajalla ja eläkeura Joulupukkina: Pentti Raivio opetteli teinivuosien putkareissun jälkeen venäjän ja päätyi uskomattomalle uralle ympäri maailmaa

Rotary-aktiivi Pentti Raivion elämän suunnan määräsivät kaksi tapahtumaa: Ylöjärveltä nuoruusvuosina löydetty rakkaus ja Neuvostoliitossa sattunut pidätys 1960-luvulla.

64-vuotias Pentti Raivio kannustaa jokaista matkustamaan ja tutustumaan maailmaan sekä vieraisiin kulttuureihin. Kokemukset ovat verrattoman arvokasta pääomaa, ja kielet poikivat miehen omakohtaisen kokemuksen mukaan töitä.

16-vuotias Pentti Raivio saapui Ylöjärvelle vuonna 1961, kun isä tuli valituksi Ylöjärven kirkkoherraksi. Koulu ei ollut pojanklopin suurinta herkkua, vaan enemmän häntä kiinnostivat urheilu ja kotihipoissa juoksu.

– Rauhanpäivänä 1962 täytyi saada seuralainen tansseihin, joten kävin ajalle tyypillisesti kysymässä toivotun Rotikosta Paavolan kyläkaupasta, josko saisin viedä Liisa-tyttären tansseihin, kertoo Pentti pilke silmäkulmassa.

Tansseista tytärtä ei palautettukaan – 50 vuotta myöhemmin Pentti ja Liisa ovat kasvattaneet kaksi lasta, asuneet kolmella mantereella 24 eri asunnossa ja pyörittäneet yhdessä joulupukin pajaa eläkevuosinaan. Vaan kelataanpas taaksepäin.

Väliotsikko

17-vuotias Pentti oli löytänyt unelmiensa naisen Ylöjärveltä, mutta reissuhammasta kolotti. Niinpä Pentti lähti perheessään kesän viettäneen jenkkivaihtarin kanssa Neuvostoliittoon matkalle.

Jo toisena reissupäivänä pojat ajautuivat vahingossa laivan mukana viisumialueen ulkopuolelle. Paluuta yrittäessään heidät poimittiin poliisien kuulusteluun, jossa sitten selviteltiin, mistä oikein oli kysymys. Yhteistä kieltä ei löytynyt, ja Pentti sai tästä kimmokkeen rajanaapurin kielen opetteluun. Päätös käynnisti tapahtumien sarjan, joka sinetöi nuorukaisen kohtalon.

60-luvulla Suomessa elettiin aikaa, jolloin venäjänkielisistä osaajista oli huutava pula. Kielen opetus oli vielä lapsen kengissä, eikä Suomeen rajan takaa aikanaan muuttaneita kielen osaajia enää juurikaan ollut.

– Kesällä -63 aloin sitten itse opiskelemaan savikiekoilla kielikurssia, ja kun olin oppinut kieltä, kosiskeli Leena Häme Ylöjärven yhteiskoulusta minua pitämään vapaamuotoista kielen kurssia, kertoo Pentti ensimmäisestä venäjän kielen poikimasta pestistään.

Nuorimies opiskeli Helsingin yliopistossa neljänä päivänä viikossa kasvatustietiedettä ja psykologiaa ja opetti Ylöjärvellä viikonloppuisin, samalla auttaen appiukkoaan kyläkaupassa. Opintojen jälkeen hän palasi Ylöjärvelle keskikoulun kuraattoriksi.

Väliotsikko

Seuraavan kerran kohtalo puuttui peliin parin viettäessä kesää Liisan serkuilla Rovaniemellä vuonna 1971. Sallassa ei rajavartiostossa ollut paikalla tulkkaajaa, joten Pentti kiidätettiin setvimään puutavaraan liittyvää selkkausta. Seuraavan vuoden alussa Kainuun rajavartiostossa aukesi tulkin paikka, ja Pentti lopetti koulu-uransa Ylöjärvellä muuttaakseen Liisan ja pienen Tanja-tyttären kanssa pohjoiseen.

Kajaanin rajavartiostossa vierähti kolme vuotta. Kääntäjän työ keskittyi Neuvostoliiton ja Suomen väliseen metsäkauppaan, ja kolmikymppinen Pentti kasvatti kielitaitoaan tekniikan termistöllä ja sotilasvenäjällä sekä suorittamalla virallisen kääntäjän tutkinnon.

– Stora Ensoa edeltäneen Veitsiluoto oy:n toimitusjohtaja kiinnostui noihin aikoihin osaamisestani ja vannotti kertomaan, jos työpaikan vaihto tulisi ajankohtaiseksi. Minä sitten soitin, kun Lemminkäinen tarjosi paikkaa Neuvostoliiton puolelta ja tuolloin jäimme Suomeen, muistelee Pentti. Maailman pohjoisimman paperitehtaan osastopäällikkönä miehelle aukeni uusia ovia.

Siirto Enson Moskovan-konttoriin 80-luvun alussa aloitti 17 vuotta kestäneet ulkomaankomennukset, jotka tekivät nyt kaksilapsisen perheen arjesta uusien kulttuurien opettelua. Singaporessa vietettyinä vuosina Liisa opiskeli kiinalaista kalligrafiaa ja aikuistuvat lapset kävivät kansainvälisiä kouluja Kaakkois-Aasiassa.

Aasian markkinoilla vietetyn kymmenen vuoden jälkeen Pentti ja Liisa saapuivat Suomeen vielä yhden koukkauksen kautta, tällä kertaa arabimaiden kaupasta vastaavassa Dubaissa. Lapset olivat lentäneet pesästä, ja pari alkoi pohtia paluuta kotimaahan. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 1999 he palasivat pysyvästi pohjolaan.

Kiinteistövälittäjästä joulupukiksi

Suomessa Pentti ja Liisa asettuivat Muonioon. Viimeiseksi Stora Enson tehtäväkseen Pentti sai ryhtyä kiinteistövälittäjäksi, sillä yrityksellä oli 1500 työsuhdeasuntoa, jotka täytyi saada kaupattua. Pitkin Suomea ripoteltuun projektiin upposi nelisen vuotta, joiden jälkeen mies jäi eläkkeelle. Ainakin osittain.

Tanja-tytär oli avannut miehensä kanssa Kuusamoon matkatoimiston, ja Suomeen palattuaan Pentti ja Liisa olivat alkaneet neuvotella Rukalle ulkomaanlentoja. Ensimmäiset markkinalennot tehtiin jouluna 2000 Moskovasta ja Kiovasta, ja vähitellen matkalennot levisivät muihinkin kaupunkeihin.

Jotta turisteja ei tarvitsisi kuljettaa bussilasteittain Rovaniemelle joulupukkia tapaamaan, pyysi tytär vanhempiaan pukiksi ja muoriksi. Tänä vuonna alkaa 20. kausi Pentin ja Liisan pyörittämässä pukin ja muorin pajassa. Parin tunnin ohjelman aikana he leipovat pipareita ja laskevat mäkeä turistien kanssa. Lopuksi jokainen pajalta lähtevä vierailija laulaa suomeksi säkeen Joulupukki, joulupukki -laulua.

– Tämä on erittäin palkitseva tapa viettää eläkepäiviä. Joka talvi pääsemme ilahduttamaan tuhansia lapsia, jotka lähtevät vastaanotolta silmät onnesta kiiltäen. Turisteja on tähän päivään mennessä ollut kymmeniätuhansia maailman jokaisesta kolkasta, kertoo Pentti innoissaan.

Aktiivinen eläkeläinen on kirjoittanut pukintyöstään myös Joulupukin kirjan, joka on käännetty yhdeksälle kielelle.

Parin tuoreimpana projektina on tehdä Kuusamosta maailman keppiporopääkaupunki. Keppiporotoiminta toteutetaan yhdessä Kuusamon Rotary-klubin kanssa, jossa Pentti toimii aktiivisena jäsenenä. Tähän mennessä keppiporoja on nikkaroitu toistasataa yhdessä Nilon koulun oppilaiden kanssa, ja myös tänä syksynä uudet ekaluokkalaiset jatkavat perinnettä.

Pentti ja Liisa pukkina ja muorina. Venäjän rajan lähellä sijaitsevalla pukin pajalla on ilahdutetettu turisteja aina Uudesta-Seelanista, Kanadasta ja latinalaisesta Amerikasta saakka.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
YU DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.