Hiussalonkeja, häähumua ja hennaa – turkkilaiset häät yhdistelevät itämaisia perinteitä länsimaisten hääjuhlien kaavaan

17.08.2019 09:00

Ylöjärven Uutisten kesätoimittaja Ilse Kerminen sai kutsun turkkilaisiin häihin, ja ikuisti matkamuistona kokemuksestaan reportaasin. Turkissa häät ovat usein 300–400 ihmisen pirskeet, joissa tanssitaan koko ilta.
Turkkilaisissa häissä itämaiset perinteet yhdistyivät länsimaisten häiden piirteisiin. Kuvassa morsian Gamze Sönmezin täti Hatice Topal laittaa hennaa tämän käsiin.

Ilma on kuuma heti aamupäivästä, sillä aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja asteita on lähemmäs 30. Olen asunnossa 50 turkkilaisen kanssa, ja ympärillä on valtava hälinä. Paikalle kokoontuneet tädit, sedät, langot, isotädit ja kymmenet serkut ovat syöneet yhdessä aamupalan, minkä jälkeen desibelitaso nousi taivaisiin kaikkien vaihtaessa innostuneena kuulumisiaan.

Tänään on Gökhan ja Gamze Sönmezin hääpäivä. Pari tapasi toisensa deittisovelluksen kautta pari vuotta aikaisemmin, ja suhde syttyi pian ensimmäisten viestien jälkeen yhdessä vietetyllä hiihtolomalla. Kuten Turkissa on tapana, Sönmezit suorittivat siviilivihkimisen muutamaa viikkoa ennen häiden juhlintaa. Kihloissa he ehtivät olla kolme kuukautta.

– Unelmoin aina naimisiinmenosta ja perheen perustamisesta, mutta etsin oikeaa henkilöä, jonka kanssa jakaa unelmani, kertoo sairaanhoitajana työskentelevä morsian Gamze.

Myöskään Gamzen tuoreelle aviomiehellä Gökhanilla ei ollut kiire avioitua. Gamzen tavattuaan hän kuitenkin muutti mielensä, ja puolentoista vuoden seurustelun jälkeen pari vannoi vihkivalat molempien perheiden ollessa paikalla maistraatissa.

Häitä juhlitaan 350 vieraan voimin

Nyt perheet ovat jälleen yhdessä saman katon alla. Häät ovat tuoneet molempien suvut Länsi-Turkissa Kreikan saariston kupeessa sijaitsevaan Izmiriin, jossa Gamzen suku asuu. Kaksi edeltävää iltaa ovat kuluneet erilaisissa juhlissa, joissa on syöty loputtomasti perinteisiä ruokalajeja ja tanssittu yömyöhään.

Toisin kuin Suomessa, Turkissa juhliin kutsutaan poikkeuksetta kaikki tutut etäsukulaisista perheystäviin ja naapureihin. Näihin häihin jaettiin 350 kutsua.

– Alun perin emme suunnitelleet pitävämme siviilivihkimisen lisäksi muuta juhlaa. Olimme etäsuhteessa, ja koska myös perheemme asuvat ympäri maata, koimme suurten juhlien järjestämisen hankalaksi, kertoo pari ajatuksia häistään.

Koska häät ovat Turkissa tärkeä perinne, päättivät he kuitenkin lopulta järjestää myös juhlat.

Morsian viedään kotoaan

Hääpäivä käynnistyy perinteisellä morsiamen noudolla. Hääaamuna morsian odottaa kotonaan, kun sulhasen isä saapuu perheineen paikalle vaatimaan morsiamen siskoa päästämään heidät sisään lahjoen tämän lopulta avaamaan oven. Morsiamen kuuluu perinteen mukaan itkeä erotessaan lapsuuden perheestään, mutta paikallaolijoilla ovat hymyt herkässä.

Sulhasen veli Burhan Sönmez tervehtii tätiään aamiaispöydässä. Tarjolla on paikallisia juustoja, turkkilaista teetä, leipää ja kotipihassa kasvatettuja oliiveja sekä omista marjoista valmistettua hilloa.
Ennen morsiamen poistumista kaikki sukulaiset halusivat kuvata itsensä juhlakalun kanssa.
Gökhan ja Gamze talosta poistuttuaan hääjuhlia symboloivan punaisen hunnun kanssa. Perinteen mukaan Gamzen kuuluisi itkeä, mutta hääpäivänä hymyilyttää.
Koko suku seuraa parin siirtymistä autoonsa.

Hääparin poistuttua Gamzen vanhempien kotoa lukuisten yhteiskuvien jälkeen, on hääpäivä virallisesti käynnistynyt. Jokaiseen paikalta lähtevään autoon sidotaan pyyhe etulasin pyyhkijään merkiksi siitä, että tänään juhlitaan häitä.

Kahden suvun naisille on varattu kokonainen kauneussalonki, jossa vierähtää puoli päivää. Olemme vuoroin meikattavina, vuoroin odottelemme muiden valmistumista ja sitten hiusten laittamista. Suomessa harva vieras käy häitä varten ammattilaisella, mutta Turkissa laittautuminen on tyypillinen osa häitä, olit sitten vieras tai juhlakalu.

Hiustenleikkuu ja värjäys maksavat yhteensä 18 euroa.

Sulhasen kunto tarkistetaan kupilla pahanmakuista kahvia

Yli 80 miljoonan asukkaan maa sijaitsee usean kulttuurialueen keskellä, joten myös hääperinteet vaihtelevat laajasti alueesta ja perheestä riippuen. Käytännössä naimisiinmeno hoidetaan siviilivihkimisellä maistraatissa, ja tämän jälkeen järjestetään juhlat.

Hääpaikaksi vuokrattu puutarha on koristeltu hääparin valitsemalla vaaleanpunaisella. Illalla puihin ripustetut valot loivat tunnelmaa.
Hääpari saapuu juhlaan yhdessä vieraiden ollessa jo paikalla. Kuten Suomessakin, pukeutuu morsian useimmiten valkoiseen hääpukuun ja sulhanen mustaan.
Tuoreen avioparin vanhemmat ottamassa vieraita vastaan häissä. Vasemmalla ovat sulhasen vanhemmat Yavuz ja Fatma Sönmez, oikealla morsiamen äiti ja isä Nefise ja Mehmet Topal.

Perinteen mukaan naimisiin haluavan miehen isän on pyydettävä tulevan miniänsä kättä kız isteme -nimisessä seremoniassa. Paikalla ovat molemmat suvut, ja illan aikana morsiamen on valmistettava toivotulle sulholle pahan makuinen kahvi.

Makeisia inhoavan Gökhanin oli juotava vahvasti makeutettu kuppi kahvia todistaakseen, että kestää avioliitossa myös vaikeat vaiheet. Gamzen isän hyväksyttyä miehen sai pari sitten kihlautua.

Vaikka monessa suvussa ei enää vaalita vanhimpia perinteitä, ja esimerkiksi kız isteme on monille vain hauska osa kihlausta, on perheen rooli edelleen suuri. Vieraslista laaditaan yhdessä molempien vanhempien kanssa, ja he ovat myös hääpäivänä ovella vieraita vastassa. Häissä nuoremmat sukulaiset tervehtivät iäkkäämpiä suutelemalla heitä kädelle ja nostamalla käden suudelman jälkeen otsalleen merkkinä kunnioituksesta.

Illallista ei tarjoilla – pääosassa ovat tanssi ja musiikki

Gamze ja Gökhan aloittivat häidensä suunnittelun toukokuussa kız istemen ja kihlauksen jälkeen. Koska ilma Izmirissä on lähes aina hyvä, halusivat he pitää juhlat ulkona puutarhassa.

– Onneksi saimme vuokrattua tilat tuttavan kautta, sillä tämä on häiden suurin yksittäinen kustannus Turkissa. Tilavuokrat voivat olla hyvinkin korkeita, kertoo Gamze.

Vaikka turkkilaisissa häissä vieraille ei tarjoilla illallista, nousevat vajaan 400 vieraan juhlien kustannukset helposti korkeiksi. Pöytiin on katettu pientä naposteltavaa kuten pähkinöitä ja keksejä, ja tilan henkilökunta kantaa pöytiin virvokkeita. Baarista voi halutessaan tilata väkijuomia, minkä lisäksi monella on mukana omia kotona valmistettuja perinnealkoholejaan.

Häät alkavat lopulta kaksi tuntia myöhässä kaikkien vieraiden saavuttua paikalle. Pari astelee sisään ilotulituksin reunustettua polkua ja avaa juhlan ensimmäisellä yhteisellä tanssillaan. Pian muut liittyvät joukkoon.

Tanssi onkin juhlissa tärkeässä osassa koko illan ajan. Toisin kuin suomalaisissa häissä, joissa keskustelu tapahtuu illallisen ääressä pöydissä, Turkissa vieraat tanssivat suurimman osan juhlia. Lavalla on hääbändi, joka soittaa turkkilaista musiikkia, ja myöhemmin illalla tanssilattialla nähdään myös suurta rumpua soittava mies.

Kuten Suomessa, on myös turkkilaisten häiden yksi kohokohta kakunleikkaus. Se on osana seremoniaa kuitenkin vain muodon vuoksi; lattian polkaisu kaapin paikan määrääjän selvittämiseksi on hoidettu jo siviilivihkimisen aikana, ja vieraille tarjoillaan erillinen jälkiruoka.

Kakun leikkaaminen on tullut turkkilaiseen hääperinteeseen länsimaista. Tämä on kuitenkin vain teatraalinen osa juhlaa, ja jälkiruoaksi syödään kääretorttua.
Onnellinen hääpari leikkaamassa yhdessä kakkua.
Hääpari tervehtii vieraita lahjaseremonian aikana. Turkissa parille tuodaan kolikon muotoon valettua kultaa avuksi yhteisen elämän alkuun.

Lahjaksi häihin tuodaan kultaa. Hääpari ottaa eri painoiset kultakolikot vastaan lahjaseremoniassa, jossa myös vanhemmat ovat jälleen hääparin vierellä. Antamalla kultaa lahjaksi vieraat haluavat avittaa parin yhteisen elämän alkuun.

Hennaseremonia saattelee parin tulevaisuuteen

Morsiamen perheestään irtaantumista symboloivalla hennaseremonialla on pitkät perinteet Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Naispuoliset sukulaiset ja morsiamen ystävät ovat perinteisesti järjestäneet kaksi päivää ennen häitä hennaillan, joka on länsimaisten polttarien vastine. Illan aikana juhlitaan morsiamen siirtymistä uuteen sukuun.

Nykyisin hennaseremonia järjestetään yhä useammin häiden yhteydessä. Näin on myös Gökhanin ja Gamzen häissä, jotka loppuvat seremonialla. Sulhanen ja juhlan naiset kokoontuvat yhteen, ja vieraille annetaan huiveja ja kynttilöitä. Gamze pukee ylleen äitinsä valmistaman, hennaillassa perinteisesti käytetyn bindallı-kaavun ja peittää kasvonsa sen punaisella huivilla.

Nykyisin hennaseremonia pidetään usein osana hääjuhlaa, kuten myös Gökhanin ja Gamzen häissä. Kasvista saatavan värin uskotaan tuovan onnea, ja seremonian tarkoituksena on yhdistää uusi perhe.
Hennapulverilla piirretään morsiamen käsiin merkiksi siitä, että hän on siirtynyt suvusta toiseen.

Saattue kulkee tanssilattialle, ja naiset tanssivat yhdessä morsiamen ympärillä. Seremonian lopussa hennamestarina toimiva Gamzen täti Hatice Topal ottaa sormiinsa hennapulveria, ja piirtää morsiamen kämmeniin ympyrät. Hennaseremonia lopettaa juhlallisesti hääohjelman, ja kellon lähetessä yhtä vieraat alkavat pikkuhiljaa siirtymään koteihinsa.

Onnellinen hääpari lähtee kuherruskuukaudelleen heti häiden jälkeisenä päivänä. Gökhan ja Gamze suuntaavat Antalyan lähimaastoon, jossa heidän suunnitelmissaan on rentoutua häiden ja häitä edeltäneen muuton aiheuttamasta kiireestä. Pari muuttaa Gökhanin työn perässä Turkin itäosiin Gümüşhaneen, lähelle Mustaamerta.

– Pääsemme vihdoin aloittamaan yhteisen elämämme avioparina. Elämä on lyhyt, joten emme ole halunneet suunnitella tulevaisuutta liian tarkasti, kertoo Gamze.

Toistaiseksi he tyytyvät olemaan onnellisia yhdessä.