Stenman kipuaa kohti kansainvälistä huippua – pohjia luodaan nyt

Metsäkyläläinen Tino Stenman nousi nuorten hiihtomaajoukkueeseen viime talven hienojen hiihtoesitystensä myötä. 18-vuotias hiihtäjä opiskelee liiketaloutta Tredussa Ylöjärvellä ja edustaa kasvattajaseuraansa Ylöjärven Ryhtiä. Tulevaisuudensuunnitelmissa siintää ura ammattihiihtäjänä ja yrittäjänä.

Tino Stenman otti talvella PM-pronssia sprintissä. Ensi kauden tähtäimessä ovat nuorten MM-kisat.

Stenman otti tammikuussa pronssia perinteisen tyylin sprintissä ja oli viides vapaan tyylin kymmenellä kilometrillä nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Viron Otepäässä. Helmikuussa hän oli Euroopan Nuorten olympiafestivaaleilla Sarajevossa sprintissä hienosti yhdeksäs ja vapaan pitkällä matkalla kunnioitettavasti 15.

– Vahvuuteni on se, että pärjään hyvin kaikilla matkoilla. Vapaa ja perinteinen sujuvat yhtä hyvin, Stenman toteaa.
Yksi kauden kohokohdista olivat SM-viestit.

– Oli hienoa kun otimme Aapo Haatajan ja Veeti Seppälän kanssa SM-kisoissa viestikullan. Olimme suunnitelleet sen jo kauden alussa ja treenattu siihen. Kaikki meni suunnitelmien mukaan. Se teki siitä vielä hienomman, Stenman kertoo.

Stenmanilla on nippu henkilökohtaisia SM-mitaleita hiihdosta ja lisäksi maasto- ja ratapyöräilystä, joita hän harrasti nuorempana. Ensi kauden tavoitteena ovat alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut Saksan Oberwiesenthalissa helmi-maaliskuun vaihteessa.

– Tarkoitus olisi päästä kisakoneeseen ja pärjätä kisoissa, Stenman sanoo.

Pikkupojasta asti Petter Northugia fanittaneen nuoren miehen mielessä siintävät aikuisten arvokilpailut.

– Tavoitteena on ylipäätään kehittyä, että pääsisin koko ajan eteenpäin, ja nousta aikuisten huipulle.

Sukset jalassa jo ihan pienenä

– Hiihdossa parhaita hetkiä on kun pääsee hyvässä kelissä musiikit korvilla vetämään hyvää lenkkiä. Tottakai, myös onnistumiset, Stenman sanoo.

Hiihtämisen Stenman aloitti jo pikkupoikana.

– Sukset lyötiin jalkaan varmaan jo 3-vuotiaana. Aloitin kilpailemaan seurassa niin nuoresta kuin voi periaatteessa aloittaa. Menin Ryhdin hiihtokouluun ja laji maistui hyvälle.

Pienempänä harjoittelu oli hauskanpitoa, mutta on muuttunut asteittain tavoitteellisemmaksi.

– Pienestä asti olen halunnut voittaa kisoja. Harjoittelu vakavoitui vuosi vuodelta, nykyään se on enemmän ammattimaista.

Kesällä harjoittelu on pääosin rullahiihtoa, kuntosalia ja monipuolisia juoksuharjoituksia. Stenmanin harjoitteluun kuuluu lisäksi uintia ja pyöräilyä, kaikkea mikä kehittää.

– Koitan vaihdella ja tasapainottaa harjoitusmuotoja, niin ei tule vammoja.

Kotimaisemissa mies kuluttaa lenkkaria harjulla ja hiihtää rullilla Sasin suunnassa.

– Siellä on rauhallisempaa ja enemmän korkeuseroa. Lempparinousussa tulee yli kilometri nousua.

Huippu-urheilijan elämää

Urheilijan pitää keskittyä arjessa moniin harjoitusten ulkopuolisiin perusasioihin.

– Pitää pysyä terveenä, että pystyy harjoittelemaan ehjänä. Syksyllä pitkittynyt infektio haittasi täysipainoista harjoittelua. Tämän johdosta keväällä tehtiin rakenteellinen nenän korjausleikkaus.

Alkukesän harjoittelua hieman haittasi pakaran lihasvaiva.

Stenman ei noudata orjallista ruokavaliota, mutta sanoo, että energiaa pitää saada tarpeeksi.

– Lepo on kauhean tärkeää. Jos on nukkunut huonosti, ei jaksa lähteä treeneihin, hän toteaa.

Tekemisiä pitää myös karsia.

– Kaikkea ei ehdi tekemään. Välillä kaverit menevät ja itsellä on treenit. Ne ovat niitä valintoja.

– Tähtään siihen, että jonain päivänä saisin hiihdosta päivätyön ja pystyisin tekemään sitä täyspäiväisesti. Ammattiurheilija ei voi olla koko ikäänsä. Jossakin vaiheessa sitten työelämään. Itseäni kiinnostaa yrittäjyys ja kaupallinen puoli, nuorukainen kertoo.

Nyt kun tulokset ja taso ovat nousussa, on entistä suurempi tarve löytää paikallisia yhteistyökumppaneita. Hiihto on laji, jossa kauden kokonaiskustannukset nousevat jopa tuhansiin euroihin. Välineissä ei voi antaa tasoitusta kilpakumppaneille kun mielii menestystä.

Oma isä valmentaa

Kesällä luodaan pohjaa talvea varten.

Stenmania on valmentanut pienestä pitäen hänen isänsä Aki Stenman.

– Se on toiminut hyvin. Ainakaan vielä ei ole tullut tarvetta vaihtaa.

Maajoukkueleireillä valmennuksesta vastaavat maajoukkuevalmentajat. Leireillä ovat mukana myös fysioterapeutti ja lääkäri.

– Siinä on hyvä tukiverkosto. Nuorten maajoukkueessa on tänä vuonna painotettu, että pystyttäisiin ennaltaehkäisemään vammoja ja saataisiin mahdollisimman paljon terveitä treenipäiviä.

Maajoukkueleirit järjestetään pääasiassa Pohjois-Suomessa. Elokuun lopulla nuoret lähtevät Ramsauhun.

– Hyvässä porukassa pääsen treenaamaan ja saan muista kavereista hyvää sparrausta. Siellä kaikki vähän vetävät toisiaan perässä, Stenman sanoo.

Aikuisten maajoukkue harjoittelee toisinaan samoilla leirillä, mutta yhteisiä harjoituksia heillä ei ole.

– Viimeksi Vuokatissa pidimme heille lettukestit. Juttelimme ja istuimme iltaa heidän kanssaan.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.