Pitkään jatkunut trendi laittaa maidontuottajat vaihtamaan alaa – Majaniemen maitotila lopettaa tuotannon vuosikymmenten jälkeen, sillä sukutilalle ei löydy jatkajaa

Lehmien määrä on puolittunut Majaniemen maitokarjatilalla, sillä omistajapariskunta Antti ja Heli Teiskonlahti alkavat eläköityä. Sukupolvenvaihdoksen ja Venäjän kauppapakotteiden vuoksi monet suomalaiset maidontuottajat ovat päätyneet lopettamaan.

Majaniemen pellot levittäytyvät pitkin Karhejärven rantoja. Mailla on maatalon ja piharakennusten lisäksi navetta, josta Länsimaidon maitoauto käy hakemassa parin päivän välein Ayrshire-rotuisilta lehmiltä lypsetyn maidon.

Tila on kuulunut Antti Teiskonlahden suvulle vuodesta 1907 lähtien, ja navetta on seissyt paikallaan lähes 90 vuotta. Tuolloin mailla laidunsi lehmien lisäksi lampaita, porsaita, kanoja ja hevosia, joilla tehtiin peltotyötkin aina 1960-luvun alkuun saakka. Nykyisin lehmiä kirmaa pelloilla aiemman parinkymmenen sijaan yhdeksän.

Maatalousyrittäjien on vaikea löytää jatkajia tiloilleen

Antti ja Heli Teiskonlahti poseeraavat Ekstaasin, tilan vanhimman lypsylehmän kanssa. Ekstaasi on vuosikymmenen mittaisen uransa aikana lypsänyt hurjat 80 000 kiloa maitoa.

Antti ja Heli ovat pyörittäneet tilaa yhdessä vajaat 40 vuotta. Vuoden 2011 Ayrshirekasvattajan tittelin ansainnut tila kuitenkin lopettaa, sillä toiminnalle ei löydy jatkajaa seuraavasta sukupolvesta.

– Olenhan minä yrittänyt jälkipolvea houkutella, että laitetaan pystyyn vaikka päärynätarha ja panimo, mutta kaikilla kolmella on jo koulutus toiselta alalta sekä ammatit Helsingissä. Maatalous ei ole in, pohtii tilan emäntä maidontuotannon nykytilaa.

Antti jäi eläkkeelle jo kolme vuotta sitten. Todellisesta eläkkeestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä vanhassa navetassa on töitä riittämiin.

– Varmaan vielä ruumisarkunkin välistä käy käsky, että tuus nyt mukaan ammuja kattomaan, veistelee Antti vaimolleen.

Ensi kesänä Majaniemen pelloilla ei laidunna enää lehmiä.

Antti ja Ihastus. Ihastus muutti perjantaina uuteen kotiin Turun lähettyville neljän muun toverinsa kanssa.

Tavoitteena hiilineutraali maidontuotanto vuoteen 2035 mennessä

Maidontuotanto Majaniemen tilalla loppuu tämän vuoden puolella, mutta Helillä on vielä viisi työvuotta jäljellä.

– Olen kiinnostunut Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta, jossa mitataan maan pohjanäytteiden avulla nurmen kykyä sitoa hiilidioksidipäästöjä. Haluaisin itsekin perehtyä tähän lisää.

Ilmatieteen laitoksen, Itämeren suojeluun perehtyneen Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteinen pilottihanke kytkeytyy läheisesti Valion visioon tulevaisuuden maitotaloudesta: Suomen maidontuotannosta halutaan saada hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kuinka maidontuotannon päästöt sitten voisi neutralisoida, kun lehmän synnyttämä hiilijalanjälki on niin suuri? Märehtijöiden metaanipäästöjä kompensoidaan niin kutsutulla hiiliviljelyllä.

Majaniemen Mulan on Jersey-rotuinen lehmä. Jerseyt ovat Ayrshireja pienempikokoisia, mutta lypsävät maitoa hyvin. Vaikka ne ovat maailman toiseksi suosituin lypsyrotu, ei niiden asema Suomessa ole merkittävä.

Mulanin suvun daamit on nimetty Disney-prinsessojen mukaan; sen emänemä oli Ariel, emä Kaunotar ja tytär Pocahontas.

Erilaisilla viljelytekniikoilla ja nurmiseoksilla sekä syväjuurisilla siemensekoituksilla tutkitaan nyt sitä, kuinka tehokkaasti pellot ja nimenomaan nurmen voi valjastaa sitomaan hiiltä maaperään. Vuonna 2018 tutkimukseen osallistui 100 viljelijää, ja tänä keväällä käynnistyivät Valion maidontuottajien koulutukset, jotka perehdyttävät 200 maitotilaa hiiliviljelyn saloihin.

– Nyt, kun olemme vajaat 40 vuotta tuottaneet työmme sivussa hiilipäästöjä, voisi viimeiset viisi vuotta pyhittää maanviljelyn hiilijalanjäljen pienentämiselle, pohtii Heli.

Kauppapakotteet ajoivat suomalaiset maidontuottajat ahtaalle – tilojen määrä on romahtanut seitsemässä vuodessa

Sukupolven vaihdon lisäksi myös kansainväliset jännitteet kiusaavat maitotiloja. Elokuussa 2014 Suomen kaupat täyttyivät Putin-juustoista, kun Venäjä sulki rajansa ulkomaisilta elintarvikkeilta vastalauseenaan maalle asetettuihin EU-pakotteisiin.

Tästä on jo viisi vuotta, mutta Ukrainan sota vaikuttaa yhä suomalaisiin maidontuottajiin. Tuottajille maksettava maidon litrahinta tippui 45 sentistä 35 senttiin, mikä loi lähes neljäsosan loven tienesteihin. Tilanne ei ole vieläkään korjaantunut entiselle tasolleen. Rehu-, polttoaine-, sähkökulut sen sijaan jatkavat nousuaan.

Suomalaisten maitotilojen määrä laskee vuosittain seitsemällä prosentilla. Teiskonlahdet painottavat, että tuottajahinnan tulisi nousta, jotta alalla kannattaisi pysyä. Yksittäisillä tuottajilla ei kuitenkaan ole neuvotteluvaraa keskitetyssä järjestelmässä: litrahinta on kaikille yhtä surkea.

Yksi lypsylehmä tuottaa päivässä 30-60 kiloa maitoa riippuen siitä, milloin on poikinut. Suurimmillaan maidontuotanto on 1-5 kuukautta vasikan syntymisen jälkeen.

Majaniemen tila on pienehkö, sillä keskimäärin lehmiä on suomalaisilla tiloilla nelisenkymmentä. Teiskonlahdet ovat siitä onnekkaassa asemassa, etteivät he ole viime vuosina tehneet merkittäviä investointeja tilalleen.

– Kaikki eivät kykene lopettamaan vaikka tahtoisivat. Kun koneisiin ja rakennuksiin on sijoitettu valtavat summat, pitää lainat saada maksettua pois.

Lehmät eivät laidunna enää ensi kesänä

Lehmät ovat levittäytyneet laajalle Majaniemen laitumille, mutta kutsun käytyä ne kokoontuvat hiljalleen yhteen. Kauimpana olevat juosten kirmaavat lypsynavetan kulmille. Sää on pilvinen, mutta lämmin.

– Lehmät ovat meillä ulkona niin pitkälle kuin mahdollista. Sateen sattuessa ne alkavat kerääntymään puiden alle suojaan, mutta muuten nauttivat olostaan, kuvailee Antti karjan arkea.

Talvella liukkaissa olosuhteissa lehmät eivät pysty ulkoilemaan, sillä niiden sorkat luistavat. Jotta murtumilta ja muilta tapaturmilta vältyttäisiin, ovat ne talvisaikaan sisällä navetassa.

Tähän 1932 rakennettuun navettaan lehmät saapuvat kahdesti päivässä lypsettäviksi. Jokaisella on oma paikka, jolle osataan annostella kullekin yksilölle sopiva määrä ruokaa ennakkoon. Talvet lehmät viettävät sisällä.

Lehmät siemennetään vuosittain sonnitiloilta hankituilla siittiöillä. Osa lehmävasikoista pidetään Majaniemessä ja kasvatetaan tuleviksi lypsylehmiksi vanhojen tilalle.

Kesäkaudella märehtijät ohjataan aamuin illoin navettaan, minne ne tulevat mielellään. Kaikki eivät kuitenkaan osaa mennä omille paikoilleen, joten tilanne vaatii pientä koordinointia.

Parin viime vuoden ajan on lehmien määrää alettu hiljalleen vähentämään, ja nyt viimeisinä lähteville on hoidettuna kaikki terveystarkastuksista lähtien valmiiksi. Maidontuotannossa jatkavat eläimet myydään eteenpäin kesän aikana, vanhemmat lehmät taas päätyvät syksyllä teuraaksi.

– 40 vuoden aikana kertyneet viikonloppuvapaat pidettyäni voisin sitten varmaan pikkuhiljaa eläköityä, nauraa Heli.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 8 viikkoa vain 3,90 €.