Kansan kunnosta huolta kantava Matti Jääskeläinen: ”Kymmenen minuuttia arkiliikuntaa tai koiran ulkoilutusta ei saa edes aineenvaihduntaa liikkeelle”

Suomalaisten heikkenevässä kunnossa muhii kalliiksi tuleva yhteiskunnallinen pommi, mutta se uhkaa myös kilpaurheilumme perustaa, jollei valmentajakoulutusta uudisteta.

Matti Jääskeläisen yli puolen vuosisadan kestänyt tutkimus- ja valmennustyö on nyt koottu kirjaksi, josta löytyy painavaa sanaa kaiken tasoisille liikkujille.

Näin varoittelee urheilufysiologi ja valmentaja Matti Jääskeläinen, jonka mittava elämäntyö on nyt koottu teokseen Suomalainen kuntokirja – testattua ja tutkittua tietoa.

– Suomalainen valmennuslinja heiluu muoti-ilmiöiden mukana. Hyvin eritasoisia valmentajia tulee lähinnä lajiliittojen koulutuksista, vaikka koulutus kuuluisi ensisijaisesti Olympiakomitealle.

– En ymmärrä, miksi valmentajakoulutuksessa hylättiin 70- ja 80-luvuilla laajat tiedot antanut porrastus C-, B- ja A-osiin, Jääskeläinen ihmettelee.

Hänen mukaansa valmentajien tietotason sirpaleisuus ulottuu aivan perustasolle, lasten ja nuorten urheiluun, jossa liikunnalliset valmiudet ovat laskeneet voimakkaasti. Etenkin kestävyyskunto on romahtanut.

– Liikunnanohjaajien ja -opettajienkaan koulutuskaan ei ole enää riittävän vankalla fysiologisella pohjalla. Pedagogiikka painottuu siinä liikaa, eivätkä ohjaajat aina tiedä, miksi mitäkin harjoitellaan, ja miten se vaikuttaa.

– Toki joidenkin lajien koulutuksessa on tehty hyvää työtä, ja terveellä järjellä tarvittaessa vastavirtaan ajattelevia huippuvalmentajia löytyy esimerkiksi hiihdosta.

”Uskon vain tutkittuun tietoon”

Matti Jääskeläinen, 76, on tullut monelle ylöjärveläisellekin tutuksi juoksu- ja hiihtokoulujen vetäjänä sekä syvää huolta kansalaisten kunnosta kantavana ajattelijana.

Hänen suorapuheisuutensa on ollut joillekin myös punainen vaate, joten Suomalainen kuntokirjakin herättänee vastustusta.

Jääskeläinen arvioi esimerkiksi maksimivoiman ihannoinnin levinneen suomalaiseen valmennukseen niissäkin lajeissa, joissa sillä on hyvin vähän merkitystä.

Koululaisilta ja varusmiehiltä puolestaan testataan maksimaalista hapenottokykyä, vaikka se on olennainen asia ainoastaan kestävyyslajien kilpatasolla.

– Vain pieni osa alokkaista pystyy juoksemaan Cooperin testin niin, että pääsisi lähellekään maksimiaan. Päivämarssi olisi pätevämpi testi, Jääskeläinen hymähtää.

Muun muassa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa sekä Kuortaneen urheiluopistossa ennen yrittäjyyttään työskennelleellä Jääskeläisellä on valtava kokemus urheilijoiden testaamisesta.

– Aloittaessani 60-luvulla jouduin hakemaan lähes kaiken tutkimustiedon ulkomailta, pääasiassa Saksasta. Uskon vain tutkimuksilla todennettuihin väitteisiin, eivätkä tietyt perusasiat ihmisen fysiologiassa muutu.

– On erikoista, että nyt jotkut testaajat saavat harjoituskynnyksiä määritellessään viitearvoja, joista ajan tasalla olevat valmentajat joutuvat vähentämään jopa 10 – 15 pykälää välttääkseen ylirasitusvaaran.

”Ohjelmani ovat helppoja toteuttaa”

Puolisonsa Erja Laitakarin kanssa Jääskeläinen on testannut tuhansia tavallisia suomalaisia testillä, jonka hän vakuuttaa kertovan tarkasti fyysisen kunnon eli käytännössä kyvyn toimia arkielämässä.

Testissä liikutaan 5–6-portaisesti kovenevalla teholla, ja välillä mitataan veren maitohappopitoisuudet. Myös sydämen syke on jatkuvassa seurannassa.

Tulokset yhdessä testattavan liikuntataustan ja terveystietojen kanssa luovat luotettavan pohjan yksilölliselle kuntotason määrittelylle sekä harjoitusohjelmien teolle. Tämä on myös hänen kirjansa ydinsanoma.

– Minun liikuntasuositukseni ovat helpompia kuin monen muun, vaikka harjoitusmäärä on isompi. Kuntoliikkujalle riittää yksi tai kaksi ravakampaa treeniä viikossa – muuten harjoittelusta saa nauttia!

– Riittävä määrä on tärkeää. Kymmenen minuuttia arkiliikuntaa tai koiran ulkoilutusta ei saa edes aineenvaihduntaa liikkeelle, Jääskeläinen muistuttaa.

Yhteislenkeille mahtuu mukaan

Kirjasta osansa löytävät niin kilpaurheilijat, valmentajat kuin kuntoilijatkin. Jääskeläinen uskoo sen toimivan motivaattorina myös liikunnan aloittamista vasta suunnittelevat.

Testausta jatkaa Matin Petri-poika Tampereen Nekalassa Polte-kuntokeskuksen tiloissa. Maestro itse elää, kuten opettaa; liikunta kuuluu yhä hänen ja Erjan joka päivään.

– Lähdemme elokuussa Itävaltaan vaeltamaan, ja maratonilla uskoisin olevani neljän ja puolen tunnin kunnossa.

Kansan liikuttaminen jatkuu keskiviikkoisilla yhteislenkeillä, jonne lähdetään useimmiten Tahmelan rannasta. Mukaan voi lähteä kuka tahansa, joka kaipaa hieman tehoa peruskestävyysharjoittelunsa rinnalle.

– Voimme hyvin tehdä treenejä joskus Ylöjärvelläkin. Rohkeasti yhteyttä numerooni 050 4658727, jos kiinnostaa! Jääskeläinen houkuttelee.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.