Budapestin Müpa herkuttelee Wagner-päivillään – elokuvamainen lavastus tähditti avajaispäivän spektaakkelimaisen Reininkulta-esityksen

Müpan Wagner-päivät torstai-iltana avannut Reininkulta oli väkevää oopperaa laulusuorituksista lavastuksiin. (Kuva: Müpa)
Müpan Wagner-päivät torstai-iltana avannut Reininkulta oli väkevää oopperaa laulusuorituksista lavastuksiin. (Kuva: Müpa)

Herätys Wagnerin ystävät Suomessa! Ottakaa ensi vuonna suunnaksenne Budapest ja Müpan Wagner-päivät. Euroopan kulttuuripääkaupunkiutta vuodeksi 2026 tavoitteleva Tampere, valjastakaa Tampere-talo suomalaisen ja miksipä ei pirkanmaalaisen oopperan tyyssijaksi kyseisen vuoden ajaksi. Torstaina (13.6.) alkanut Wagner-päivät sai alkunsa, kun kapellimestari Ádám Fischer sanoi ahkeralle kuorolaulajalle ja arkkitehdille Gábor Zobokille, että ”toteuta ja suunnittele moderni musiikkitalo Budapestiin, niin minä teen Wagner-festivaalin luomuksista sellaisia, että Wagner soi missään muualla sillä tavalla kuin täällä”.

Aluksi on pakko kuvailla Müpaa, modernia ja hyvin vaikuttavaa kulttuurin ja taiteen kehtoa.

Tämä esittävien taiteiden keskus ja museo rakennettiin vuosina 2002-2005.

Talon konsertti- ja oopperasali on samalla kertaa perinteinen mutta hyvin ainutlaatuinen ja moderni. Värimaailma on vaihtelevuudessaan raikas ja maanläheinen. Murretut värit kertovat elämän rosoudesta; ne tukevat kulloinkin esitettäviä teoksia konserteista oopperoihin.

Salin istuimet, tosin kuin monessa muussa maailman hienossa oopperatalossa, ovat mukavat istua. Katsojalla on tilaa. Tämä merkitsee erittäin paljon, kun paikalta on seurattava Wagnerin kestoiltaan pitkiä oopperoita. Esimerkiksi torstai-iltainen kaksi ja puoli tuntia kestänyt Reininkulta oli suuri nautinto paitsi taiteelliselta anniltaan myös istumamukavuudeltaan.

Müpan kaikki tilat ovat selkeitä avaruudessaan ja valoisuudessaan.

Unkarilaisilla on kulttuurillaan pääkaupungissa todellinen koti. Tämä vertaus kumpuaa päähäni, kun ajattelen unkarilaisen runoilijan Mihály Vörösmartyn ajatusta vuodelta 1846, jolloin sananiekka mietti: ”isänmaalla ei ole kotia” tarkoittaen sitä, ettei maalla ollut parlamenttirakennusta. Se saatiin vuonna 1902 vuosikymmeniä kestäneiden rakennustöiden jälkeen, kun Tonavan rannalle nousi arkkitehti Imre Steindlin piirtämä uusgoottilainen rakennus. Se oli valmistuessaan maailman suurin parlamenttitalo.

Müpan konsertti- ja oopperasali täyttyi Wagnerin oopperan ystävistä viimeistä sijaa myöten. Unkarin Radion Simphonia Orkesteri täytti oopperavieraiden toiveet. Puikoissa oli legendaarinen Ádám Fischer.
Müpan konsertti- ja oopperasali täyttyi Wagnerin oopperan ystävistä viimeistä sijaa myöten. Unkarin Radion Simphonia Orkesteri täytti oopperavieraiden toiveet. Puikoissa oli legendaarinen Ádám Fischer.

Wagner-päivät laadukkaasti käyntiin

Müpan Wagner-festivaaleista on muodostunut 13 vuoden aikana arvostettu ja tunnettu kansainvälisen oopperavuoden suuri tapaus.

Wagner-päivien taiteellisena johtajana ja esitysten kapellimestarina ahkeroi edelleenkin festivaalin isä Ádám Fischer.

Fischer esitteli tapahtumaansa iloisesti kutsuvieraille avajaisesityksen jälkeen pidetyillä vastaanotoilla. Hän ylisti kauniin sanakääntein kaikkia tapahtuman totreutuksessa mukana olevia henkilöitä.

Reininkulta avasi jämerästi vuoden 2019 Wagner-päivät. Esitys, kuten tämän perjantain ja huomisen lauantain sekä ylihuomisen sunnuntain näytökset, ovat olleet jo kuukausien ajan loppuunmyytyjä.

Kansainvälinen lehdistö on kiinnostunut Budapestin Wagner-juhlasta. Tällä kertaa paikalla on medioiden edustajia Espanjasta, Italiasta, Isosta-Britanniasta, Itävallasta,  Japanista, Kiinasta, Turkista, Yhdysvalloista ja Suomesta.

Harpistit oli nostettu musisoimaan lehterille. Niiden ääni lumosi mystisyydellään 1200 oopperavierasta. (Kuva: Müpa)
Harpistit oli nostettu musisoimaan lehterille. Niiden ääni lumosi mystisyydellään 1200 oopperavierasta. (Kuva: Müpa)

Koskettava video lavasteena

Reininkullan esityksessä oli historian lehtien havinaa, sillä Reininkullan lavastus on tällä kertaa täysin uusi.

Aiempina vuosina oopperaa lavastettiin perinteisen videon suomin mahdollisuuksiin.

Uusi video on nerokkaan tehokas. Lavastuksena toimiva elokuvallinen anti myötäilee syvällisesti oopperan libretoa. Vaikka Richard Wagner luodessaan, säveltäessään ajatteli kätkevänsä aiheidensa tärkeimmän sanoman säveliin, jotta yleisö voi kuulla sen, mitä ei voi konkreettisesti näyttää.

Aikamme maailma, joka kylpee ahneudessa ja itsekkyydessä, sai kyytiä toteutuksessa, jossa wagnerimaisesti avataan ahneutta ja vallanhimoa.

Müpan toteutus tuo kiitettävästi esille Wagnerin puumerkkimäisen taidon sitoa musiikki ja eri mytologioihin perustuvien henkilöhahmojen sisäinen elämä toisiinsa.

Müpa marssittaa Reininkullasakin estradille maailman kuuluja, väkeviä Wagner-tulkkeja. Solistit ovat kovassa tulikasteessa, kun he täyttävät kapellimestari Fischerin lupausta uniikeista esityksistä.

Rooleissa kuultiin ja nähtiin Johan Reuteria (Wotan), Brickner Szabolcsia (Froh), Kálmán Péteria (Alberich), Scöck Atala (Fricka), Gál Erika (Erda), Fodor Gabriella (Wellgunde), Haja Zsolt (Donner), Christian Franz (Loge), Gerhard Siegel (Mime), Per Bach Nissen (Fasolt), Horti Lilla (Freia, Wierdi Eszter (Woglinde) ja Kálnay Zsófia (Flosshilde).

Musiikki on loistavissa käsissä. Asialla on Unkarin Radion simphonia Orkesteri. Àdám Fischer otti koko orkesterista kaiken irti. Huippuupea oivallus oli se, että harpistit oli sijoitettu lehtereille, korkeuksiin.

Tämänkertainen esitys lumoaa kuulijansa ja kietoo hänet epätodellisten aistimusten verkostoon.

Herätys, Müpan sisään astuessa ulkona oli lämmintä 37, ja sieltä yön koittaessa 22.

Reininkulta on ollut koko tämän perjantain ajatuksissani. Mietteeni ovat silta tämän päivän Valkyyriaan.