Kesät ovat entistä lämpimämpiä

Lämpimät kesät lisäävät sään ääri-ilmiöitä – ”maanviljelyn kannalta kuurosateet ovat ongelmallisia”

Vuodet eivät ole veljeksiä, joten viime kesän kaltaisia ennätyshelteitä ei tänä kesänä kannata odottaa ainakaan henkeään pidätellen. Keskimäärin kesät toki ovat vähän aiempaa lämpimämpiä.

Viime kesän lämpö ja kuivuus tuskin toistuvat, mutta helle hellii pirkanmaalaisia tänäkin kesänä melkoisella varmuudella ainakin muutamana päivänä. Alkukesän ennusteet näyttävät vähän keskimääräistä lämpimämpiä säitä, mutta mukaan mahtunee myös viileämpiä ja sateisempia jaksoja.

1800-luvulle ulottuvan mittaushistorian lämpimin kesä 2018 herätti monenlaisia tunteita. Maanviljelijät olivat kauhuissaan, kun vettä ei saatu juuri sen paremmin alkukesällä kuin elokuussakaan – ainoa paikka, missä riitti vettä, olivat ilmastonmuutoksesta saarnaajien puhemyllyt. Auringonpalvojat nauttivat olostaan.

Vaikka meilläkin kesä oli poikkeuksellinen, vielä enemmän kuivuus ja lämpö tuntuivat Keski-Euroopassa. Siellä lämpimät säät alkoivat jo huhtikuussa ja jatkuivat melkein sateettomina syyskuulle asti. Meillä sentään välissä oli viileämpi kesäkuu, jolloin saatiin vähän sateitakin. Myöhemminkin kesällä ukkoskuurot toivat paikallista helpotusta kuivuuteen.

Tänä kesänä on todennäköisesti edessä jotain muuta kuin ennätyspitkiä helteitä. Ilmatieteenlaitoksen tutkija Ilari Lehtonen muistuttaa, että toissavuonna koettiin hyvin epävakainen ja viilein kesä, jolloin monella paikkakunnalla ei ollut yhtään hellepäivää.

– Ilmastonmuutos on toki nostanut vuoden keskimääräisiä lämpötiloja Pirkanmaan korkeudella pari astetta, mutta satunnainen vaihtelu on edelleen suurta. Poikkeuksellisen kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän kesän jälkeen olisi epäilemättä turvallisinta ennustaa tavanomaista suomalaista kesäsäätä, jossa viileät ja lämpimät jaksot vaihtelevat, Lehtonen summaa.

Lämpöä riittää ainakin Keski-Eurooppaan

Ilmatieteenlaitoksen tutkija harmittelee, että alkukesästä on vielä mahdotonta sanoa kovin tarkkaan, miltä tuleva lomakausi näyttää. Pidemmät ennusteet eivät ole kovin luotettavia, sillä niillä on jossain määrin tapana luottaa vallitsevan säätyypin pysyvyyteen. Suuremmista muutoksista näkyy harvoin merkkejä ennen kuin aikaisintaan pari viikkoa ennen säätyypin muuttumista.

Ilari Lehtonen kertoo, että viime vuonna toukokuun poikkeuksellisen lämmin ja kuiva sääjakso näkyi pitkissä ennusteissa pari viikkoa etukäteen, mutta heinäkuun helteet vasta muutamia päiviä ennen hellejakson alkamista.

– Suomen säätä on vaikea ennustaa kovin pitkälle varsinkaan kesäpuolella vuotta. Talvella ylempänä ilmakehässä eli 10–50 kilometrin korkeudella stratosfäärissä on voimakkaita virtauksia, joiden perusteella voidaan hiukan paremmin arvioida suuremman mittakaavan muutoksia säätyypissä.

Tällä hetkellä pidemmät ennusteet näyttäisivät jälleen tavanomaista lämpimämpää kesää Keski-Eurooppaan. Jos korkeapaine pysyttelee Etelä- ja Keski-Euroopassa, meillä voi olla vaihtelevaa ja epävakaista, kun Atlantin matalapaineet kiertäisivät aika ajoin tänne Pohjolaan.

– Lämpimiä yllätyksiä voi aina tulla. Viime kesänä pidemmissä ennusteissa näytti vielä kesä-heinäkuun vaihteessa siltä, että lämpimät ilmat jäisivät heinäkuussa Länsi-Eurooppaan ja Skandinavian eteläosiin, mutta korkeapaine ja helteet ulottuivat lopulta Suomeen asti.

Harvinaisen kuiva ja ennätyksellisen kuuma viime kesä koetteli kesä koetteli niin viljelijöitä kuin luontoakin. Kaikki kasvit eivät toipuneet kuivuudesta.

Suurin muutos 40 vuodessa

Vaikka satunnaiset vaihtelut ovat normaaleita eikä yhden kuuman kesän jälkeen vielä voi väittää, että Suomesta olisi tulossa uusi aurinkorannikko, ilmaston lämpeneminen on toki tosiasia. Reilut sata vuotta sitten kovimmat hellekesät eivät olleet ihan yhtä lämpimiä kuin nykyään ja viileät kesät olivat vastaavasti nykyistä koleampia.

Käytännössä viileimmät kesät ovat lämmenneet jopa hieman enemmän kuin kuumimmat kesät. Keskimäärin Pirkanmaan kesät ovat nyt noin asteen verran ja talvet pari-kolmekin astetta lämpimämpiä kuin sata vuotta sitten.

– Voimakkainta lämpeneminen on ollut viimeisten 30–40 vuoden aikana. Noin puolet 1800-luvun puolivälin jälkeen Suomen ilmastossa tapahtuneesta lämpenemisestä on tapahtunut 1970-luvun jälkeen, Ilari Lehtonen toteaa.

– Luultavasti lämpötilojen nousu jatkuu samaan malliin seuraavat 20–30 vuotta. Siitä eteenpäin vaikuttavat nyt tehtävät toimet ja valinnat eli miten päästöt ja kasvihuonekaasujen pitoisuudet kehittyvät.

Ilari Lehtonen kertoo erilaisista ilmastomalleista, joissa on nähty viitteitä siitä, että jotkin sään ääri-ilmiöt voivat yleistyä ja voimistua tulevaisuudessa. Tiedossa saattaa siis olla voimakkaita ukkosia ja rankkasateita sekä toisaalta pitkiä kuivia jaksoja.

– Jo nytkin meillä on luonnon ja maanviljelyn kannalta ongelmallista se, että suurin osa sateista tulee kuurosateina eli paikallista vaihtelua on paljon ja sadetta saattaa tulla liikaa kerralla. Vuotuiset sademäärät ovat kuitenkin pysyneet ennallaan, Lehtonen kertoo.

Keskimäärin koko Suomessa alkukesä on aina ollut yleensä kuivempaa ja loppukesä sateisempaa. Ruoantuotannon ja marjasatojen kannalta toisin päin olisi parempi. Viime vuonna helle teki kuivuudesta erityisen hankalaa, sillä haihtuminen lisääntyy sitä mukaa, mitä lämpimämpää on. Kylmänä kesänä ei tarvita niin paljon sadetta.

Ylöjärven Uutisten ennuste lomakauden säästä Pirkanmaalle sisältää siis vaihtelevissa määrin aurinkoa, sadetta ja pilvipoutaa – ja enimmäkseen ainakin siedettävän lämpöistä säätä.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.