Puutiaiset viihtyvät puistoissakin

Kaupungissakin on punkkeja – ”Citypunkit ovat saaristopunkkeja vaarallisempia”

Borreliabakteeria ja puutiaisaivokuumevirusta levittävä puutiainen on paikka paikoin harmillisen yleinen vitsaus myös Ylöjärvellä. Jos koira viihtyy samoissa maastoissa kuin punkit, lemmikki kannattaa suojata karkotteella.

Kuvassa on Suomen vaarallisin eläin. Tämä puutiainen on irrotettu koiran nahasta kesken veriaterian.

Puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista puhuttaessa korostetaan usein rannikkoalueita ja Turun saaristoa, mutta valitettavasti punkit ovat yleisesti levinneet koko Oulun eteläpuoliseen Suomeen. Ilmastonmuutoksen ansiosta talvet ovat aavistuksen aiempaa lauhempia ja lumipeite maassa lyhyemmän aikaa, mikä helpottaa puutiaisen talvehtimista ja siten sen leviämistä yhä pohjoisemmaksi. Etelä-Suomessa punkkeja tavataan vielä marras-joulukuussakin, ja keväällä ne lähtevät liikkeelle heti lumien sulaessa.

Jos et omilla lenkkipoluillasi ja marjametsällä vielä ole puutiaisiin törmännyt, syytä paniikkiin ei ole. Puutiaisten esiintyminen vaihtelee paikallisesti todella paljon.

– Punkki viihtyy maastossa, jossa on sille sopivia piilopaikkoja karikekerroksessa sekä isäntäeläimiä. Tiivistetysti voi sanoa, että puutiaisia voi olettaa löytävänsä alueilta, joilla liikkuu paljon eläimiä, esimerkiksi eläinten polkujen varsilta, puutiaisista Turun yliopistossa väitellyt tohtori Jani Sormunen sanoo.

Ylöjärvellä osa koiranomistajista kertoo, että punkkeja on ollut lemmikissä tosi paljon, toiset eivät ole törmänneet ötökkään vielä koskaan kotimaisemissaan.

– Punkki tarvitsee aika paljon kosteutta. Näppituntumana voisi sanoa, että kuivissa kangasmetsissä on edelleen suhteellisen turvallista liikkua. Kosteammissa maastoissa kuten mustikkatyypin metsissä tai ojanvierustoilla puutiaisia on melkoisella varmuudella Ylöjärvelläkin, eläinlääkäri Riitta Vikberg eläinlääkäriasema Hasselista sanoo.

Samasta syystä punkit olivat viime kesän kuivuuden aikana varsin passiivisia, ja osa niistä jopa kuoli pitkään jatkuneiden helteiden ansiosta. Syksyn kosteampien kelien tullen ne lähtivät kuitenkin taas liikkeelle ja lisääntymään.

Ainoa varmasti punkkivapaa maasto on kallio, jolla ei ole kariketta punkkien piilopaikaksi.

Jopa puiston nurmikolla

Eläinlääkäri Riitta Vikberg kertoo suosittelevansa punkkikarkotteita koirien omistajille nykyään entistä herkemmin, sillä puutiaisia on viime vuosina löydetty jopa puistojen nurmikoilta. ”Citypunkit” ovat olleet perinteisiä saaristopunkkeja vaarallisempia, sillä niiden on todettu kantavan selvästi enemmän borreliabakteeria ja puutiaisaivokuumevirusta kuin maalla asuvien punkkien. Puutiaisten kantamien taudinaiheuttajien määrässä on suuria paikallisia vaihteluita.

Taajamien puistoissa asuvat puutiaiset ovat iso riski myös siksi, ettei punkkeja olet totuttu varomaan kaupungeissa.

– Toinen syy, miksi punkkikarkotteita kannattaa käyttää, on se, että tauteja levittävät myös puutiaisten nymfimuodot, jotka ovat niin pieniä, että niitä on todella vaikea havaita koiran turkista. Ne tarttuvat mielellään kaikenlaisiin ihopoimuihin ja varpaanväleihin, joten punkkisyynin pitää olla todella huolellinen, jotta nymfitkin löytyisivät, eläinlääkäri sanoo.

Jos omilta lenkkipoluilta ei yleensä punkkeja koiraan tartu ja koiralla on hyvin lyhyt tai ohut ja vaalea turkki, josta punkit voi löytää, karkotteet eivät ole välttämättömiä. Huolellinen punkkisyyni ulkoilun jälkeen riittää.

Borrelioosi, joka on yleisempi punkkien levittämä tauti, tarttuu vasta useiden tuntien kuluttua, joten tarkistuksen voi tehdä kerran vuorokaudessa vaikkapa illalla sisään tullessa. Harvinaisempi puutiaisaivokuume sen sijaan tarttuu minuuteissa, joten sitä ei voi torjua kuin karkotteilla.

– Oireileva puutiaisaivokuume on koiralla erittäin harvinainen mutta silloin todella vakava.

Borrelioosi taas on hankala diagnosoida, ja jos se ei löydy ajoissa, myös hankala hoitaa. Sekin puhuu karkotteiden käytön puolesta, Riitta Vikbeg puntaroi.

Uiminen heikentää koirien iholle valeltavien punkkikarkotteiden ja -pantojen tehoa, joten vedessä viihtyvä koira pitää käsitellä karkotteella tavallista useammin.

Liuos, panta vai pilleri?

Puutiaisten torjumiseksi on olemassa monenlaisia karkotteita. Vanhastaan tuttuja ovat koiran selkään valeltavat liuokset ja punkkipannat, joita saa apteekista ilman reseptiä. Niiden teho perustuu karkottavaan vaikutukseen: puutiaiset eivät tykkää aineen hajusta eivätkä hyppää kyytiin.

– Liuokset ja pannat eivät sovi kaikille eli ne saattavat aiheuttaa ihoärsytystä ja niiden teho laimenee, jos koira ui paljon. En suosittele liuoksia tai pantoja myöskään perheisiin, joissa on pieniä lapsia, jotka eivät osaa varoa ainetta koiran iholla, eläinlääkäri Riitta Vikberg sanoo.

Hänen mielestään varmin tapa torjua puutiaisia koiran turkissa onkin pitkävaikutteinen tabletti. Sen vaikuttava aine leviää kaikkialle koiran verenkierron mukana ja tappaa puutiaisen niin nopeasti, ettei se ehdi tartuttaa koiraan borreliabakteeria.

Ihmisille paras keino torjua borrelia- ja puutiaisaivokuumetartuntoja ovat vaatteisiin tai iholle suihkutettavat torjunta-aineet ja huolellinen punkkisyyni heti ulkoilun jälkeen. Jos punkin poistaa ihosta parin, kolmen tunnin sisällä sen tarttumisesta, borrelioosin tartuntariski on hyvin pieni. Puutiaisaivokuumevirus tarttuu nopeammin, mutta se on toistaiseksi hyvin harvinainen. Kansallinen rokotusohjelma tarjoaa siltä suojaavat rokotteet Ahvenanmaalla, Turun ja Kotkan saaristoissa,  Kemi-Simon alueella ja Lohjanjärven lounaisosissa asuville.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.