”Mörkö”-legenda syntyi, koska ”Mörkö” halusi muiden onnistuvan

Tarkkasilmäisimmät varmasti huomasivat Ylöjärven Uutisten printtilehden etusivulla tänään jotakin uutta. Tällä tavalla haluamme omalta osaltamme onnitella Suomen jääkiekkomaajoukkuetta.

Suomi on nyt sekaisin. Se on sekaisin jääkiekosta. Katsojaluvuilla mitattuna maamme selvästi suosituimman urheilulajin maailmanmestaruus sai kansalaiset kahdeksan vuoden tauon jälkeen euforiaan. Leijonasankarit on nostettu korkeimmalle jalustalle ja Löikö mörkö sisään -hittirenkutus kuuluu ovista ja ikkunoista.

24 vuotta sitten Suomi oli toki vielä enemmän sekaisin, kun ”tupu”, ”hupu” ja ”lupu” johdattivat leijonat ensimmäiseen maailmanmestaruuteen. Kun Ihanaa leijonat ihanaa ja Den Glider In -tykitys oli hetkeksi tauonnut, syntyi epävirallinen totuus, jonka mukaan vuoden 1995 lätkän MM-kulta nosti Suomen lamasta. Virallista tutkimusta aiheesta ei ole tietenkään tehty, mutta on selvää, että lamakurimuksessa painivien suomalaisten mieliala nousi selvästi.

Ja varmasti monen mieliala nousi huippuunsa myös nyt, kun ”Mörkö” adjutantteineen siivitti Suomen kultaan.

Tämän joukkueen tarina oli poikkeuksellinen, sillä harva uskoi sen mahdollisuuksiin muiden maiden NHL-sikermiä vastaan. Poikkeukselliset tarinat syntyvät usein silloin, kun joukko ihmisiä alkaa tavoitella jotain suurta. Onnistumisten myötä nämä ihmiset alkavat uskoa tavoitteeseensa ja puhaltaa samaan liekkiin.

Mestaruuden voittaneet leijonapelaajat tekivät toinen toisistaan parempia. Jokainen joukkueen jäsen halusi vierustoverinsa onnistuvan. Tästä kannattaa ottaa oppia. Toisen onnistuminen ei ole itseltä pois – päinvastoin.

Kuten leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi: ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisäistää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki, mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.”

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.