Yksilöllinen tuki toi tulosta

”Tuloksia on kuvattu hämmästyttäviksi” – Työttömyys laski kuntien yhteisessä kokeilussa

Vuodenvaihteessa päättynyt kokeilu Pirkanmaalla osoitti, että eri viranomaisten yhteistyöllä ja työttömien henkilökohtaisella kohtaamisella ihmiset saadaan töihin. Parhaimmillaan Ylöjärven työttömyysprosentti kokeilun aikana oli 5,9.

Etsivän nuorisotyön uusi toimisto sijaitsee Rauhalantiellä aivan TE-toimiston ja kaupungin työvalmentajien naapurissa. Etsivät nuorisotyöntekijät Jonna Pauhe (vas.), Topi Alasuutari ja Sanna Leino saavat nuorelle työnhakijalle apua heti seinän takaa. Työvalmentaja Risto Peltolan toimipiste sijaitsee työvalmennuskeskus Valprossa Toimintatiellä.

Alueellinen työvoiman ja yrityspalvelujen kokeilu Pirkanmaalla päättyi vuoden vaihteessa. Kokeilussa kuntien työvoimapalvelut tekivät tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että kunnat saivat TE-toimiston kautta yhteyden niihin työttömiin, jotka eivät saaneet ansiosidonnaista päivärahaa – siis pitkäaikaistyöttömiin.

Tavallisesti TE-toimiston asiakkaat hoitavat asiansa pääsääntöisesti itse verkossa ja puhelimitse.

– Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat yksilöllistä tukea työllistyäkseen. Kun työttömyyden taustoja aletaan selvitellä, paljastuu usein vaikkapa terveydellisiä tai elämänhallinnan ongelmia, jotka pitää hoitaa ennen kuin työtä edes voi hakea. Ammattitaito voi olla vanhentunutta, jolloin tarvitaan täydennyskoulutusta, joskus jopa koulutus uudelle alalle, Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki kuvaa haasteita tilastojen taustalla.

Yksilöllistä tukea ei juuri voida antaa verkkopalveluina. Kokeilussa työvalmentajat kutsuivat kaikki ansiosidonnaiselta päivärahalta pudonneet työttömät luokseen, ja yhdessä alettiin suunnitella polkua, joka johtaisi takaisin työelämään. Kukin asiakas sai henkilökohtaisen OMA-valmentajan, joka oli koko ajan kartalla valmennettavansa tilanteesta.

Ylöjärvellä kokeilua johtanut työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Mansikkamäki arvioi, että hyvät tulokset syntyivät juuri tästä henkilökohtaisesta tuesta. Myös kokeilua analysoineiden tukijoiden mukaan asiakkaiden palvelutarpeiden monipuolinen arviointi sekä aito ja kuunteleva asiakaspalvelu todella edistivät ihmisten toimintakykyä ja työllistymistä.

– OMA-valmentajamalli on raivannut tietä ihmislähtöiselle työvoimapalvelulle. Kokeilu teki tärkeitä päänavauksia, jotka näyttävät tietä työvoimapalvelujen uudenlaiselle tulevaisuudelle, tutkijat arvioivat.

Kolme vuotta sitten suunnitteluassistentiksi valmistunut Antti Laaninen pääsi työvalmennuskeskus Valpron kautta Avant Tecno Oy:lle määräaikaiseen suunnitteluassistentin työhön.

Elinvoima tehdään kunnissa

Niin sanottujen pehmeiden tulosten ohella tehtiin luonnollisesti ”kovia” tuloksia eli saatiin työttömyys laskuun ja työllisyys nousuun. Parhaimmillaan syksyllä Ylöjärven työttömyys oli alle kuusi prosenttia. Tämän vuoden helmikuussa kaupungin työttömyysprosentti oli 6,4. Työttömiä työnhakijoita oli 1004, 173 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Koviin tuloksiin kuuluu taloudellinen säästö. Resurssien tehokkaampi käyttö toi säästöjä Kelan työmarkkinatukimaksuissa: kaupunki maksaa työttömän työmarkkinatuesta sitä suuremman osan, mitä kauemmin henkilö on ollut työttömänä. Kun pitkäaikaistyöttömät työllistyvät, kaupungin maksutaakka pienenee.

Alueellinen työvoiman ja yrityspalvelujen kokeilu tiivisti yhteistyötä myös kouluihin ja yrityksiin. Yhteistyön tuloksena työttömät pääsivät koulutuksiin ja työharjoitteluihin, jotka johtivat lopulta oikeisiin työsuhteisiin

– Kokeilu sai laajaa julkisuutta, ja sen tuloksia on kuvattu hämmästyttäviksi. On alettu nähdä, että isojen kasvukaupunkien elinvoimaisuus tehdään etupäässä kunnissa eikä valtion virastoissa, Pekka Mansikkamäki sanoo.

Vastuu kokeilusta olikin kunnilla. Mansikkamäki uskoo tulosten olleen niin hyviä juuri siksi, että kuntien työvalmentajat tuntevat sekä asiakaskuntansa että paikallisen yritysmaailman huomattavasti paremmin kuin TE-toimistot.

Alueellisessa työvoiman ja yrityspalvelujen kokeilussa ylöjärveläisten työttömien asioita hoidettiin isoilla resursseilla ja leveillä hartioilla eli kaupungin työllisyyspalveluiden henkilökunnan sekä TE-toimiston väen yhteisin voimin. Arkistokuva / Susanna Viljanen.

Hyvää työtä halutaan jatkaa

Vuoden vaihteessa alueelllinen kokeilu päättyi. TE-keskus ja kaupungin työllisyyspalvelut palasivat omiin ”lokeroihinsa”, eikä kaupungin palkkalistoilla olevilla työvalmentajilla ole enää kokeilulain suomaa pääsyä TE-keskuksen tietoihin tai palveluihin.

– Kaupungin työllisyystoimi ei enää saa tietoja työttömistä tai siitä, että paikallinen yritys ilmoittaa avoimesta työpaikasta. Tiedot jäävät TE-toimistoon. Työttömien aktivointiosuus on laskenut ja kaupungin maksama Kelan työmarkkinatukimaksu noussut, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö kertoo.

Kokeilun aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä ja tehokasta resurssien käyttöä yritetäänkin nyt jatkaa moniammatillisen yhteistyön kehittämisprojektissa, joka kestää kesäkuun loppuun asti.

– Tavoitteena on jatkaa Pirkanmaan TE-toimiston ja kaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä kasvokkain tapahtuvana lähipalveluna nykyisen lainsäädännön sallimilla tavoilla, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki muotoilee projektin tarkoituksen.

– Osallistumme myös aktiivisesti valtakunnalliseen keskusteluun ja edunvalvontaan. Yritämme vaikuttaa siihen, miten työ- ja elinkeinoministeriö linjaa TE-toimistojen tehtäviä ja lainsäädäntöä eli miten kuntien elinvoimaisuutta kehitetään.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.