Ei ehtinyt sote-uudistushaaska vielä kokonaan kylmetä, kun jo sakaaliporukka eli suurten kaupunkien johtajat kokoontuivat haaskan ääreen jakamaan Suomea itselleen sopiviin sote-alueisiin. Omien kaupunkiensa ja oman valtansa kasvattaminen olisi tässä uudessa sote-ideassa se paljon puhuttu ”punainen lanka”, ydinajatus, joka pitäisi suurten kaupunkien lähellä olevien pienten kuntien iloisin ilmein ja hurraa huutoja huudellen nurkumatta niellä. Sote-uudistuksen nykytilannetta voidaan hyvin ilmentää lauseella: ”Kuningas on kuollut, eläköön kuningas!”, eli aina on vallan tyhjiön joku valmis anastamaan itselleen, jos se vain sallitaan ilman taistelua.
No mitä uutta tässä suurten kaupunkien sote-uudistusavauksessa sitten olisi? Eipä juuri kummempaa kuin se, että nyt todellisen vallan käyttäjät olisivat suurten kaupunkien johtajat hoveineen valtion/maakunnan asemasta. Positiivisuutta, jos sitä pitää etsiä, niin ehdotuksessa ajatellaan palveluita tuotettavan kuntapohjaiselta perustalta, eli kunnissa voitaisiin edelleen kehittää omia toimintoja ja palveluiden valvonta olisi myös kunnan vastuulla. Palveluiden ulkoistamista tapahtuisi varmaankin runsaasti, sillä tuskin päättäjien eri poliittiset näkemykset ja unelmat yhteiskunnallisesta paratiisitilasta mihinkään olisivat muuttuneet. Suurena ”mörkönä” olisi tietenkin suurten väestöpohjien palvelutuottamisvaatimus (ei riittäisi enää 20 000 asukasta), joka merkitsisi Suomessa lukuisia kuntaliitoksia ja päätöksen teon keskittymistä yhä harvempien käsiin.
Suomalaisen aluepolitiikan suunnalta katsottuna olisi suurten kaupunkien ehdotus ”hirttotuomio” eri puolella Suomea oleville väestömäärältään pienille kuntayhteisöille. Suurten kaupunkien johtajien hokema suurista palvelutuottajien leveistä hartioista merkitsisi myös palvelutarjonnan keskittymistä yhä kauemmaksi käyttäjistä, erityisesti suurten kaupunkien keskusten ulkopuolella asuvien ihmisten näkökulmasta. Tuttua saarnaa jo kaatuneen sote-uudistuksen ajalta. Pidetään Suomi asuttuna olisi kohta vain tarina, jota kerrottaisiin leirinuotioiden myytti-illoissa. Avainkysymys, aluepolitiikan näkökulmasta, on seuraava: Miten torjuttaisiin kansalaisten eriarvoistuminen ja syrjäytyminen suurten kaupunkien sote-ehdotelmassa, kun kansalaisten tyytyväisyyden ainoa kriteeri olisi suuruus?
Pirkkalan kunnan kohdalta, jossa nyt itse asun, suurten kaupunkien johtajien sote-uudistus pyrkimys merkitsisi pakkoliitosta Tampereen huomaan, eli Pirkkalassa olisi tiedossa kuntamme hautajaiset. Mutta ei mennä nyt tulevien tapahtumien edelle, sillä taistelu ei ole edes alkanut, joten en halua luoda tappiomielialaa kunnassamme. En myöskään pyydä pormestariamme Jarvaa laatimaan, ainakaan vielä, muistopuhetta kuntamme hautajaisia varten. Suonsilmästä on ennenkin noustu kuiville, jos ei ihan omin avuin, niin kavereiden avittamana.
Harri Aalto
kansanedustajaehdokas (tähtiliike)
Viimeisimmät kommentit