Kohti toimivampaa vakuutuslääkärijärjestelmää ja kansankapitalismia

Kritiikkiäkin herättänyt kansalaisaloitejärjestelmä osoittaa ajoittain toimivuutensa. Sen ansiosta eduskunnan pohdintaan ovat tulleet muun muassa suomalaisia jo vuosia keskusteluttaneet vakuutuslääkärijärjestelmän puutteet.
Asian esille nostaneessa kansalaisaloitteessa vaadittiin lääkärinlausuntojen yleisten muotovaatimusten laajentamista koskemaan myös vakuutus- ja eläkeyhtiöiden lääkäreitä. Vakuutuslääkäreiden oikeutta kumota hoitavan lääkärin diagnoosi ei haluta poistaa, mutta myös vakuutuslääkäreiltä on aiheellista vaatia asianmukaiset perustelut päätökselleen ja niihin liittyvä ammattieettinen vakuutus.
Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteiden korjaaminen on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta hyvin tärkeää. Lääkärien päämääränä tulee olla potilaiden auttaminen, ei vakuutusyhtiöiden taloudellisten etujen ajaminen. Nykyinen käytäntö on kuitenkin synnyttänyt monille potilaille vakavia ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuden tunteen heidän jäätyään vaille ilmeisen oikeutettua työkyvyttömyys- tai eläkepäätöstä.
Ilman kansalaisaloitetta ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen tekemää taustatyötä asia olisi tuskin vieläkään saanut ansaitsemaansa huomiota eduskunnassa. Nyt kansalaisten ilmaisemaan huoleen suhtauduttiin vakavasti.
Kansalaisaloitteen seurauksena eduskunta päätti velvoittaa hallitusta valmistelemaan esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antamaan sen eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Samassa yhteydessä tulee selvittää vakuutuslääkäreiden lausuntojen edellyttämät muotovaatimukset, mikä käytännössä tarkoittaa kunnian ja omantunnon kautta annettavaa vakuutusta. Nämä ovat erittäin tärkeitä askelia eteenpäin, vaikka uudistuksen toimeenpano onkin vielä varmistettava seuraavan eduskunnan toimesta.
Eduskunta on myös säätänyt lain osakesäästötilistä, jonka käyttöönotto ensi vuoden alussa parantaa kansankapitalismin edellytyksiä ja tavallisen suomalaisen kannustimia sijoittaa palkasta käteen jääviä tuloja kotimaisten yhtiöiden osakkeisiin. Osakesäästötilin sisällä syntyvät myyntivoitot ovat verottomia, samoin osingot. Tuottoja kuitenkin verotetaan, kun ne nostetaan osakesäästötililtä. Tämä mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön tehokkaamman hyödyntämisen, vaikka verottajakin saa tuotoista oman osansa.
Suomalainen kansankapitalismi on pienimuotoista esimerkiksi länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna. Meillä yli 80 miljardin euron arvosta kansalaisten varallisuutta makaa tuottamattomana pankkitileillä. Erityisesti ennätysmatalien korkojen aikana tämä tarkoittaa vuosien kuluessa talletusten reaaliarvon merkittävää laskua.
Osakesäästötili on omiaan lisäämään suomalaisten ymmärrystä taloudesta, jos se innostaa kartuttamaan varallisuutta suoran ja pitkäjänteisen osakesäästämisen avulla. Osakesäästötilille tehtyjen rahatalletusten yhteissumman 50 000 euron yläraja toisaalta varmistaa sen, että hyötyjiä ovat ennen kaikkea tavalliset kansalaiset.
Osakesäästötili antaakin monelle säästäväiselle suomalaiselle uuden tavan kasvattaa varallisuuttaan, joka suomalaistalouksissa painottuu nykyään liiankin vahvasti asuntoihin. Pitkäjänteisen säästäjän varallisuus voi kasvaa pienestäkin pesämunasta vuosien myötä melko mukavaan summaan, joka antaa taloudellista turvaa vaikkapa työuran päättyessä.
Osakesäästötilin toteutumisen myötä suorat osakesijoitukset tulevat nykyistä houkuttelevammiksi paitsi tilisäästämiseen, myös kalliita hallinnointipalkkioita veloittaviin osakerahastoihin verrattuna. Samalla tavalliset osakesäästäjät pääsevät verotuksellisesti lähemmäs osingot verotta saavien suursäätiöiden kohtelua. Tämä on korkean veroasteen Suomessa vähintäänkin oikeus ja kohtuus.