60-vuotias Matti Repo sai muotokuvan ja piispankaavun, hiipan sekä stolan

Taidemaalari Timo Vuorikoski on ikuistanut Tampereen hiippakunnan piispan Matti Revon kankaalle. Muotokuva paljastettiin tänään keskiviikkona Piispantalossa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Taidemaalari Timo Vuorikoski on ikuistanut Tampereen hiippakunnan piispan Matti Revon kankaalle. Muotokuva paljastettiin tänään keskiviikkona Piispantalossa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tampereen hiippakunta muisti 60 vuotta täyttävää piispaansa taidemaalari Timo Vuorikosken maalaamalla muotokuvalla ja tekstiilitaiteilija Helena Vaarin suunnittelemilla kaavulla, hiipalla sekä stolalla. Renessanssihenkinen maalaus sai paikkansa Piispantalon alakerran salin seinältä, jolla ovat Revon edeltäjien Juha Pihkalan ja Paavo Kortekankaan muotokuvat. Matti Repo käyttää ensimmäisen kerran uutta liturgista asuaan torstaina 7. maaliskuuta Tampereen tuomiokirkossa pidettävässä messussa.

Piispa Matti Revon potretti on jo 104. taidemaalari Timo Vuorikosken tekemä muotokuva.

Piispantalo on muuttunut muotokuvagalleriaksi, sillä seinille on hiljan ripustettu Revon 21 edeltäjän potretit. Aiemmin hiippakunnan piispojen muotokuvat olivat tuomiokapitulin tiloissa.

– Kaikki edeltäjäni katsovat meitä lempein ja viisain silmin, Repo veisteli oman muotokuvansa julkistamistilaisuudessa keskiviikkona.

– Piispat ovat asettuneet taloksi, hän luonnehti muotokuvien onnistuneita sijoitusratkaisuja.

Matti Revon mukaan piispojen muotokuvien komea rivi ja vuonna 1805 Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin lahjoittama kultainen piispanristi kuvaavat viran jatkuvuutta.

– Risti on kulkenut kirkonmiehen kaulasta kaulaan.

– Risti kertoo virasta ja sen tehtävistä, joita jokainen esipaimen on omalla vuorollaan hoitanut.

Matti Repo on hyvin tyytyväinen Timo Vuorikosken maalaamaan muotokuvaansa.

– Toivoin, että teoksessa on mukana Pälkäneen kirkon keskiaikainen kalkki. Taiteilija toteutti ehdotukseni.

Repo kiittää korkeatasoisesta työstä myös tekstiilitaiteilija Helena Vaaria, joka on suunnitellut Revon uniikit piispankaavun, hiipan sekä stolan.

– Liturgisilla asuilla minut vyötetään kirkon virkaan, piispa kuvasi.

Repo arvostaa suuresti sitä, että Vaari sai innokkeet työhönsä Tampereen tuomiokirkon lyijylasitöistä, freskoista sekä maalauksista. Tuomiokirkon punaiset värit symbolisoivat todistamista ja Pyhää Henkeä.

Paljon symboliikkaa

Taidemaalari Timo Vuorikoski on mahduttanut Matti Revon muotokuvaan poikkeuksellisen runsaasti yksityiskohtia, jotka kertovat paitsi piispasta myös hänen vastuullaan olevasta virasta sekä Kristuksen kirkosta.

Vaikka tamperelainen taiteilija on maalannut poikkeuksellisen paljon kirkonmiesten muotokuvia, hän ei ole aiemmin kuvannut piispaa violetissa paidassa.

Tampereen hiippakunnan Piispantalo on kansallismaisemassa Pyynikillä. Pyhäjärven ranta tehtaan punaisine piippuineen on päässyt maalaukseen.

Teoksessa on lisäksi kallio, jolle on pystytetty kolme tyhjää ristiä.

Mukana on Kristuksen kaste.

Elämänpuu sitoo maalauksessa maan ja taivaan yhteen.

Kohdehenkilöllä on kaulassaan perinteikäs piispanristi ja käsissään hohtava ehtoollismalja. Taivaalta säteilee kultainen valo.

Vuorikoski luonnehtii luomustaan vahvasti renessanssihenkiseksi toteutukseksi.

– Työssä on paljon voimakkaita värejä.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari on suunnitellut Matti Revolle uniikit kaavun, hiipan ja stolan. Piispa käyttää uutta liturgista asuaan ensimmäisen kerran huomenna torstaina Tampereen tuomiokirkossa pidettävä syntymäpäivämessussaan. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari on suunnitellut Matti Revolle uniikit kaavun, hiipan ja stolan. Piispa käyttää uutta liturgista asuaan ensimmäisen kerran huomenna torstaina Tampereen tuomiokirkossa pidettävä syntymäpäivämessussaan. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tuomiokirkko innoitti

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari on tehnyt kolmen vuosikymmenen ajan kirkollisia tekstiilejä. Hänen toteuttamiaan ovat myös Kuopion hiippakunnan piispan Jari Olkkosen, Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon sekä Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen kaavut, hiipat sekä stolat. Vaari on lisäksi suunnitellut Tampereen hiippakunnan Namibian evankelis-luterilaiselle kirkolle lahjoittaman piispan liturgisen asun.

Vaari kiittää siitä, että kirkko arvostaa suomalaista taidekäsityötä.

Pyhän Hengen hipaisu – Valon kosketus -nimisen Revon liturgisen asun toteuttamiseen osallistuivat suunnittelusta ja taidekirjonnasta vastanneen Vaarin lisäksi ompelun tehnyt artenomi Tytti Helles ja hopeakorut valmistanut hopeaseppä Soili-Riikka Andersson.

– Varovasti arvioiden kaavun, hiipan ja stolan valmistaminen ovat vaatineet 300 työtuntia. Totta kai suunnittelu on ottanut oman aikansa, jota ei voi tarkasti laskea, Vaari muistuttaa.

Vaari on hakenut ideansa suunnittelemaansa liturgiseen asuun arkkitehti Lars Sonckin piirtämän Tampereen tuomiokirkon rikkaasta taideaarteistosta. Siitä ovat peräisin muun muassa Pyhän Hengen symboli eli valkoinen kyyhky ja rakkauden sekä marttyyrien symboli eli ruusu piikkeineen.

– Harmaan graniitin rouheus, lasimaalausten mosaiikkimaiset kuviot ja arkkitehti Walter Jungin koristeelliset kuvioinnit kirkon kalusteissa, ovissa ja pylväissä ovat olleet taidekirjontani innoittajia, Vaari kertoo.

Vaarin mielestä tuomiokirkon yksi vaikuttavimmista kohdista on saarnastuoli, jonka koristeina ovat graniittiin hakatut ja maalatut kyyhkysen siivet piikkipensaissa.

– Taiteilija Hugo Simbergin teokset ovat koskettavia. Esimerkiksi kirkon katossa olevat sommitelmat enkeleiden siivistä ovat vaikuttavia.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 8 viikkoa vain 3,90 €.