Naisten ja tyttöjen itsepuolustus- ja uhkatilannekurssilla opeteltiin tärkeitä taitoja

Näitä taitoja ei toivottavasti koskaan tarvita

Perjantaina 8. helmikuuta Ylöjärven Urheilutalon monitoimihallin sali täyttyi naisista, jotka olivat tulleet opettelemaan taitoja, joita he eivät toivottavasti koskaan tarvitse. Kyseessä oli itsepuolustus- ja uhkatilannekoulutus, johon osallistui 29 naista. Vakavasta aiheesta huolimatta salissa oli iloinen ja rento tunnelma.

Henriika Pärssinen ja Vilma Hakala harjoittelevat miten irrottaudutaan ranneotteesta. Kouluttaja Janne Ahonen ohjaa tilannetta.

– Peruskoulutus kestää neljä tuntia, joista kolme on käytännön itsepuolustusharjoittelua ja yksi tunti teoriaopintoja, kurssin kouluttaja, Poliisihallituksen hyväksymä voimankäytönkouluttaja Janne Ahonen kertoo.

– Koulutuksessa lähdetään liikkeelle perusteista, kuten rauhoittelevasta puolustusasennosta ja elekielestä, joilla uhkatilanteen eskaloituminen väkivallaksi pyritään välttämään. Harjoittelemme irrottautumaan hyökkääjän otteista, kuten kädestä riuhtomisesta, vaatteisiin tarttumisesta ja jopa kuristustilanteista, Ahonen selvittää.

Koulutuksessa harjoiteltiin myös muita uhkatilanteita, esimerkiksi mitä voi tehdä, jos joutuu kohtaamaan seksuaalista väkivaltaa. Illan aikana opeteltiin lisäksi turvallinen tapa kaatua, jos sattuu liukastumaan jäisillä keleillä tai kaatuu väkivallan seurauksena. Teoriaosuudessa käsiteltiin uhkatilanteiden teoriaa, lainsäädäntöä hätävarjelun osalta, sekä miten hakeutua uhkatilanteen jälkihoitoon.

Jatkokoulutusta keväällä

– Osallistujat haluavat oppia, miten toimia tilanteessa, jossa he kokevat fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, sekä millä tavalla ja kuinka paljon itseään tai läheistä voi puolustaa hätävarjelun nimissä. Myös lainsäädäntö kiinnostaa, Ahonen sanoo.

– Sanaa pelko tulee harvoin vastaan, mikä sinänsä on hyvä, koska pelko rajoittaisi liikaa elämää. Sen sijaan on järkevää ennaltaehkäistä tilanteita ja hakea oppia koulutuksista, jotta osaa toimintamalleja siitä, miten selvitä erilaisista itsepuolustus- ja uhkatilanteista, hän lisää.

Keväämmällä järjestetään neljän tunnin mittainen jatkokoulutus, johon peruskoulutukseen osallistuneilla on mahdollisuus osallistua.

– Jatkokoulutuksessa kerrataan peruskoulutuksessa opittuja asioita ja harjoitellaan toimintaa esimerkiksi veitsiuhkaa vastaan, sekä itsepuolustusta silloin, kun hyökkääjä onnistuu kaatamaan puolustautujan maahan, Ahonen valottaa.

Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella

Janne Ahonen järjestää naisten itsepuolustus- ja uhkatilannekoulutuksia ympäri Suomea. Harjoitusvastustajana Vilma Hakala.

Ahonen asuu Oulussa ja järjestää koulutuksia Rovaniemi–Helsinki -akselilla. Hän on pitänyt itsepuolustus- ja uhkatilannekoulutuksia vuodesta 1999 alkaen.

– Poliisiammattikorkeakoulun kursseilta saatujen oppien lisäksi minulla on kamppailulajitaustaa yli 20-vuoden ajalta, hän kertoo.

Ahonen järjestää tammi–huhtikuussa yli 40 koulutusta eri puolilla Suomea ja kertoo, että osallistujamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viimeisen kolmen vuoden kuluessa.

– Vuoden 2018 joulukuussa Porvoossa järjestetyssä koulutuksessa oli mukana 74 osallistujaa. Nyt lauantaina Espoossa järjestettävään koulutukseen ilmoittautui 107 osallistujaa, hän toteaa.

Tärkeää oppia tiiviissä paketissa

– Oli tärkeää oppia, millä tavalla saa puolustaa itseään ja missä tilanteissa. Mitä saa tehdä, jos joku varastaa laukkusi tai jos joku käy puukon kanssa päälle, koulutukseen osallistunut Vilma Hakala kertoo.

Henriika Pärssinen sanoo oppineensa koulutuksessa todella paljon.

Henriika Pärssinen (vas.) ja Vilma Hakala ovat jo pitkään halunneet opetella itsepuolustustaitoja.

– Koulutus oli tiivis paketti. Aluksi lämmittelimme ja harjoittelimme irrottautumaan käsiotteista. Teoriaosuudessa käytiin lakipykäliä läpi. Viimeisinä tulivat potkut sekä tekniikkaa kuristusotteesta irrottautumiseen, hän summaa perjantain opit.

Itsepuolustuksessa tarvittavan voiman käyttö ja määrä konkretisoitui koulutuksessa.

– Se yllätti, että otteiden pitää olla vahvoja ja napakoita, jotta tilanteesta pääsee pois. Etenkin naisten kohdalla hyökkääjä on usein isompi kuin hän itse, Pärssinen toteaa.

– Koulutuksessa korostettiin, että ei kannata leikkiä sankaria. Ikinä ei voi esimerkiksi tietää, jos vaikkapa varas on huumausaineiden alaisena. Tilanteesta voi kerätä poliisille todistusaineistoa vaikka tilannetta kuvaamalla ilman, että puuttuu siihen muuten.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.