Tunnetusta kurulaisesta valmistuu kirja – Artturi Tiura oli tiukka liikemies, jolla oli 75 työntekijää, 35 linja-autoa ja useita linjoja Näsijärven länsipuolella

12.02.2019 14:58

Kurulaissyntyinen, nykyisin Lielahdessa asuva Pirkko-Liisa Kastari saa keväällä valmiiksi kirjan Volvo-mies Artturi Tiuran elämä ja autot, jossa esitellään liikennöitsijä Artturi Tiuran värikkäitä elämänvaiheita 1910-luvulta 1990-luvulle.
Tässä istuu omassa linja-autossaa itse Kurun patruuna, Artturi Tiura. Häntä kehuttiin niin reiluksi työnantajaksi kuin hyväksi asiakaspalvelijaksi. Kirjassa kerrotaan myös Tiuran henkilökunnasta ja hänen autoistaan ensimmäisestä Buickista viimeiseen Volvoon saakka. (Kuvan ottajasta ei ole tietoa.)

Melkoinen persoona. Tarkka ja nuuka. Hyvä työnantaja ja asiakaspalvelija. Kova Volvo-mies hyvällä bisnesälyllä varustettuna. Tällainen oli Artturi Tiura, kurulainen linja-autoliikennöitsijä, jota voisi nimittää koko ylöjärveläisen joukkoliikenteen isäksi.

Tiura aloitti liikenöitsijänuransa jo vuonna 1928, jolloin hän kuljetti asiakkaita ensin Buick-merkkisellä henkilöautollaan. Hän sai Buickille liikenneluvan Kurun ja Tampereen välille neljä vuotta myöhemmin vuonna 1932.

Tunnistamalla jutun kuvissa esiintyvät ihmiset, autat Kastaria kirjan viimeistelyssä. Voit lähettää tietosi osoitteeseen toimi-tus@ylojarvenuutiset.fi (Kuva: Liisa Virtanen)

Kirjaa varten runsaasti tutkimusta tehnyt filosofian tohtori Pirkko-Liisa Kastari kertoo, että Tiura oli tunnettu erikoisesta reittivalinnastaan: Neuvokas kuljettaja oikaisi talvella Näsijärven jään poikki, jolloin hän sai kuljetettua matkustajansa nopeammin määränpäähän.

– Ennen sotaa kunnollisia teitä ei ollut, joten Tiura piti Näsijärven reittiä hyvänä reittinä ja ajoi sitä säällä kuin säällä, Kastari kertoo.

Autot korjattiin itse

Teiden surkeudesta kertoo myös 1930-luvun uutisointi. Vanhoja lehtiartikkeleita läpikäydessään Kastari törmäsi Kurun Sanomien uutiseen, jossa kerrotaan auton jumittuneen mutaan Kurun Laukkalanmäessä.

Apuun riensi, mikäs muukaan, kuin Buick parin linja-auton kanssa.

– Tiet olivat niin huonoja, että autot jäivät usein mutaan jumiin. Onnettomuuksia tosin sattui yllättävän vähän. Tässä uutisessa kerrottiin, että matkustajat nousivat tuolloin pois jumiutuneesta autosta ja ryhtyivät työntämään sitä.

1920–1930-luvuilla kuskien piti osata myös korjata itse autonsa.

– Ajokortin suorittamiseen kuului se, että kuski osasi korjata itse autonsa. Ennen sotia ei ollut olemassa huoltoasemia, Kastari sanoo.

Sotien jälkeen Tiura rakennutti linjojensa päihin autotalleja ja korjaamoita, joista ensimmäinen perustettiin Kuruun.

Tämän miehen nimen ohella Pirkko-Liisa Kastari haluaa tietää, minkä värisillä autoilla Tiuran yhtiössä ajettiin. Oliko autoja kenties useamman värisiä? (Kuva: Liisa Virtanen)

Piti paikallisten puolia

Vuonna 1935 Tiuran Buick-auto sai kaverikseen linja-auton. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, ja niin Tiura laajensi liikennealuettaan ostamalla useiden kilpailijoidensa liikennelupia kalustoineen.

Niinpä hän alkoi liikennöidä myös Kihniö-Kuru-Tampere-linjaa. Vuonna 1936 liikennöinti laajeni Parkanoon, Virroille ja Ruovedelle.

Joukkoliikennöinnin ohella Tiuralla oli koko ajan myös taksilupa.

– Paikallistaksin kokouksessa oli ihmetelty, että miksei Tiura luovu taksiluvastaan, kun hän ei sitä hyödynnä. Tiura oli todennut, että siksi, ettei teille tulisi tänne kilpailijoita. Hän piti siis paikallisten puolia tässä asiassa, Kastari sanoo.

Tarkka ja vähäsanainen liikemies

Sotien jälkeen Tiura laajensi toimintaansa edelleen, kun hän osti ylöjärveläiskolmikko Ernesti Niemisen, Vilho Helmisen ja Eeti Pinomäen linjat, jotka yhtiöitettiin Ylöjärven Linja Oy:ksi. Yhtiö siirtyi Tiuralle kokonaisuudessaan vuonna 1955.

Vuoden 1955 Ylöjärven Sanomiin painettu linja-autoaikataulu kertoo, että Ylöjärvellä liikennöi tuolloin kahdeksan eri linjaa Tampereelta Ylöjärvelle: kirkolle, Soppeenmäestä Julkujärvelle, Mutalaan ja Kuljuun.

– Artturi itse lopetti ajamisen jo ennen 1950-lukua. Häntä kehuttiin erinomaiseksi asiakaspalvelijaksi. Hän oli tarkka, että asiakkaita palvellaan ja että jokainen kuski koulutetaan hyvin työhönsä.

Työntekijät kehuvat häntä työnantajana. Luonteeltaan hän oli ystävällinen ja huomaavainen, mutta puhelimessa hänestä ei aina saanut sitä kaikkein kohteliainta vaikutelmaa.

– Artturi oli tunnettu siitä, että hän vastasi puhelimeen aina parilla sanalla ja löi luurin korvaan, Kastari naurahtaa.

Kuva: Keitä ovat nämä kaksi herraa? Tiuralla työskennelleen kuskin ja rahastajan henkilöllisyydet ovat jääneet Pirkko-Liisa Kastarilta pimentoon. (Kuva: Liisa Virtanen)

Buickista viimeiseen Volvoon

1960-luvulla Ylöjärven Linja Oy jatkoi laajentumistaan. Vuosikymmenen lopussa Tiura yhdisti Ylöjärven linjan ja omat autonsa A. Tiura Oy:ksi. Vuonna 1979 Tiura myi yhtiönsä Länsilinjat Oy:lle.

Valmistuvassa kirjassa kerrotaan yritteliään miehen ohella tämän henkilökunnasta, kuskeista ja rahastajista, joita oli parhaimmillaan 75.

– Olen haastatellut kirjaa varten neljäätoista Tiuran kuljettajaa, joista nuorimmat ovat nyt yli seitsemänkymppisiä, Kastari kertoo.

Ja mitäpä automiehen elämänkerta olisi ilman autoja.

– Kirjaan olen kerännyt tiedot noin sadasta Tiuran linja-autosta ensimmäisestä Buickista aina viimeiseen Volvoon saakka.

Tunnistatko jutun kuvissa esiintyviä ihmisiä? Kertomalla tietosi autat Pirkko-Liisa Kastaria kirjan viimeistelytyössä.  Voit lähettää tietosi osoitteeseen toimitus@ylojarvenuutiset.fi 

Pirkko-Liisa Kastari on kerännyt kirjaa varten ison määrän kuvia, joiden ihmisiä hän toivoo tunnistettavan.