Ylöjärven perustamiskokouksen pöytäkirjassa on 17 vaikutusvaltaisen miehen nimi

Vuoden 1865 joulukuussa Harjun koululla pidettiin Pirkkalan pitäjänkokous, jossa esitettiin, että Ylöjärvi ja Pirkkala muodastaisivat yhteisen kunnan. Tästä eivät Ylöjärven miehet pitäneet, vaan pyysivät kolmen vuoden valmisteluaikaa Ylöjärven erottamiseksi itsenäiseksi kunnaksi. Reilut kolme vuotta myöhemmin vuoden 1869 tammikuussa järjestettiin lopulta kokous, jossa allekirjoitettiin pöytäkirja Ylöjärven kunnan perustamiseksi.

Ylöjärven perustamiskokouksen pöytäkirjasta löytyy 17 nimeä.

Perustamiskokouksen pöytäkirja on kahden sivun mittainen.

Hanke Ylöjärven kunnan perustamiseksi ei toteutunut heti vuoden 1865 aikomusten jälkeen, koska väliin osui kaksi ankaraa nälkävuotta. Esimerkiksi vuonna 1867 kuoli melkein viisinkertainen määrä ihmisiä normaalivuoteen verrattuna.
Itsenäisen kunnan alku ei ollut muutenkaan helppo. Ylöjärven väestöpohja oli ainoastaan 2 220 henkeä ja vain 56 talollisella oli äänioikeus. Lisäksi ainoa kokoontumispaikka oli kirkon sakaristo tai Äijälän pappila, joka oli kappalainen Alfred Sadeniuksen koti. Näissä kahdessa paikassa kokoonnuttiinkin vuosisadan loppuun asti aina sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen.

Ylöjärven kunnan perustamiskokouksessa syntyi pöytäkirja, jossa luki seuraavaa:
”Pöytäkirja kokoiltu laillisesti kuulutetussa kunnallishallitus kokouksessa, Jumalan palveluksen päätyttyä, Ylöjärven kirkon Sakaristossa Tammikuun 24. päiv. 1869
§ 1 Esimieheksi kunnallislautakuntaan kappelissa valittiin yksimielisesti kunnan ääntö oikeutetuista seurakunnan kappalainen Alfred Sadenius omalla suosiollaan, ja vara esimieheksi talon omistaja Öfwersti lutnantti ja Riddari Bernhard Hartwall, sekä jäseneksi talolliset Antti Mikkola, Kustaa Possila, Esaias Ylinen ja Johan Ylihuhkaja, sekä torpari Justus Sorvajärvi kuin myöskin seppä Karl Grönfors. Samalla määrättiin myöskin varajäseneksi Rusthollari Johan Niemi, Talollinen Karl Tiura Kuusistosta ja Muurari Axeli Söderman.
§ 2 Mitään erinäistä kirjoittajaa kunnallishallitus ja Lautakunnan toimiin ei valittu, vaan se jäi kummankin esimiehen tehtäväksi.
§ 3 Palkaksi vuotuisesti määrättiin lautakunnan esimiehelle kaksisataaviisikymmentä /250/ markkaa jne
Aika ja paikka kuin ylempänä, Kuntakokouksen puolesta Efraim Martin, esimies
Luettu, tarkastettu ja hyväksytty paikalla todistaa C. v. Knorring, Alfr. Stjernvall, A Sadenius, Jeremias Laatu, Efraim Kukkola, Salomon Sisto
Lisäystä: Ennen kokouksen hajoamista, edes astui torpan poika Kustaa Kustaan poika Ojansuu Teevalan kartanosta ja näytti nahaan yhdestä sudesta, jonka hän sano ilman jahdita tappaneensa, anoen tavallista susi rahaa jne”

Tuona päivänä 24. tammikuuta vuonna 1869 kunnallislautakunnan ja kuntakokoukseen osallistui yhteensä 17 henkilöä. Heidän nimensä löytyy Ylöjärven perustamiskokouksen pöytäkirjasta. Kunnan perustamispäätös tehtiin kirkon sakastissa.

Kappalainen Alfred Sadenius oli perustamiskokouksessa kunnallislautakunnan puheenjohtaja.

Kappalainen Karl Alfred Sadenius valittiin kunnallislautakunnan kokouksen puheenjohtajaksi. Hän oli syntynyt vuonna 1830 Mouhijärvellä ja muutti perheineen 1867 Tampereelta Ylöjärvelle, juuri kun Suomessa alkoivat katovuodet ja ankara nälänhätä. Hän joutui hautaamaan ihmisiä moninkertaisesti nomaalivuoteen verrattuna. Pappila oli Ala-Äijälän mailla ja kappalainen Sadenius oli papin virkansa ohella maanviljelijä ja tilan isäntä. Sadeniuksen vanhin poika Karl Johan (Jukka) oli Tampereen reaalilyseon rehtori ja toinen poika Yrjö (myöhemmin Sadeniemi) suunnitteli arkkitehtina muun muassa Saurion raittiustalon.
Vuonna 1814 syntynyt Efraim Martin oli erittäin lahjakas mies. Suutarin työn lisäksi hän työskenteli kiertokoulun opettajana. Myöhemmin Martin toimi kuntakokouksen puheenjohtajana eli kunnan esimiehenä. Efraim Martin sai vaimonsa Eva Charlotta Liliuksen kanssa viisi lasta. Martinille annettiin myös kirkkoväärtin tehtävä, jota hän hoiti melkein 30 vuotta. Efraim Martinin torpasta tuli lopulta kuuluisa kummitustarinoista. Sekä Efraim että Eva Charlotta kuolivat vuonna 1890.
Axel Söderman syntyi Vesilahdella vuonna 1834, jolloin hänen nimensä oli vielä Axel Hök. Hän muutti vuoden 1855 joulukuussa Ylöjärvelle ja toimi käsityöläisenä. Sukunimensä Södermaniksi muuttanut mies oli naimisissa kolme kertaa. Söderman tunnettiin muurarimestarina. Parhaiten jälkipolville ovat jääneet todistuskappaleiksi mestarin taidosta Ylöjärven pappila, Ahlmanin koulu Harjussa ja Grankulla eli Krankkula. Söderman kuoli 68-vuotiaana.
Kenraalimajuri Clas Alfred Stjernvall oli syntynyt Mäntsälässä vuonna 1803. Hän oli kuntakokouksen vanhin mies. Hän oli toiminut Saimaan kanavatyömaan ylijohtajana ennen kuin hän osti Lielahden rusthollin Magnus Enckelliltä. Stjernvall kuoli seitsemän kuukautta perustamispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen. Stjernvallin leski myi Lielahden Wilhelm Fredrik von Nottbeckille vuona 1873.
Teivaalan isäntä, eversti Magnus Casimir von Knorring, oli syntynyt Kokemäellä vuonna 1806. Hänellä ja hänen vaimollaan Josefine Lönnbladilla oli kuusi lasta. Perheen ainoa poika kuoli nuorena ja perheen nuorin tytär Anna Josefina myi isänsä kuoleman jälkeen Teivaalan sen nykyiselle omistajasuvulle.
Puumalassa vuonna 1811 syntynyt Bernhard Hartwall ehti olla Räikän isäntänä vain kolme vuotta. Hän muutti vaimonsa Alexandra Granfeltin kanssa Hämeenlinnasta Ylöjärvelle vuonna 1868. Hartwall kuoli jo vuonna 1871. Hänen vaimonsa muutti lapsineen takaisin Hämeenlinnaan.
Salomon Sisto oli Runsaan kylän rusthollin isäntä neljännessä polvessa ja toisessa avioliitossa Eva Lena Freanderin kanssa, jonka suku piti Niemen kartanoa. Vuonna 1818 syntynyt isäntä Sisto sai jossakin vaiheessa tittelin järjestysmies. Hänen poikansa Karl Salomon kirjoitti ylioppilaaksi ja toimi Tampereella oikeusraatimiehenä. Perheen tytär Eva Matilda jatkoi miehensä Erland Uotilan kanssa Niemen kartanon pitoa.
Possilan yksittäistalon isäntä Gustaf Adolf (Kustaa) oli syntynyt Possilassa vuonna 1823. Hänellä ja hänen vaimollaan Gretalla ei ollut lapsia. Adolf myi tilansa vuonna 1878 Messukylästä muuttaneelle Kustaa Alaselle, josta tuli myöhemmin Teivaalan isäntä.
Vuonna 1827 syntynyt Efraim Kukkola oli seitsemännessä polvessa Kukkolan yksittäistalon isäntäsukua. Hänen vaimonsa oli kotoisin Teiskon Isokahnasta ja hänen äitinsä Johanna Widbom oli Eerolan ja Tiuran omistajasukua. Perheen ainoa aikuisikään elänyt tytär muutti Pirkkalaan ja Kukkolan talo tuli lopuksi Wilhelm von Nottbeckin omistukseen.
Justus Alenius syntyi Karhella vuonna 1826. Hän nai Liimolan kylän Sorvajärven lesken Johannan ja näin hänestä tuli Justus Sorvajärvi. Johannan kummankin liiton lapset kuolivat kaikki nuorina ja naimattomina. Kun Johannakin kuoli pian lasten kuoleman jälkeen, Justus muutti vuonna 1890 Tampereelle ja nai siellä Wilhelmina Laadun Kuusiston kylästä. Heille syntyi Tampereella kolme lasta.
Kaiharin Ylisen isäntä Esaias Ylinen syntyi vuonna 1828 ja oli naimisissa Runsaan Marttilan Ulrika Eleonoran kanssa. Perheen vanhin poika August jäi leskeksi ja muutti pois, jonka jälkeen perheen toinen poika Antipas jatkoi Ylisen isännyyttä 1900-luvun alkuvuosille.
Rusthollari Johan Niemi oli syntynyt Teiskon Koverolla vuonna 1830. Hän oli Matilda Mäkkylän toinen aviomies. Matildan ensimmäinen aviomies oli Niemen rusthollari Karl Erik Freander. Kun Matildan kaikki yhdeksän lasta olivat kuolleet ja toinen aviomieskin kuoli, myi Matilda Niemen tilan A. Ahlströmille.
Kirkkoväärti, kuudennusmies ja isäntä Jeremias Laatu oli syntynyt vuonna 1833 Pirkkalassa nimellä Wilhelm Jeremias Mikkola. Mennessään vuonna 1857 naimisiin Karoliina Laadun kanssa hänestä tuli ajan tavan mukaan Jeremias Laatu. Perheen vanhin lapsi Wilhelmina oli edellä mainitun Justus Sorvaniemen toinen vaimo. Vanhin poika Oskar Laatu jatkoi isännyyttä vanhempiensa jälkeen.
Tiuran isäntä Karl (Kalle) Tiura oli syntynyt vuonna 1834 ja naimisissa teiskolaisen Liisa Pirilän kanssa. Heidän ainoa poikansa Johan Evert syntyi kunnan perustamisvuonna 1869, mutta kuoli ennen isäänsä. Tiuran tila tuli lopuksi kunnan omistukseen. Tilasta tuli Tiuravuoren vanhainkoti.
Antti Mikkola oli rusthollari Karl Mäkkylän nuorin poika. Hän oli syntynyt vuonna 1834. Antti Mäkkylä nai Mikkolan tyttären Johannan ja oli ajan tavan mukaan Antti Mikkola. Hän oli kunnalliselämässä hyvin aktiivinen eri toimikunnissa. Hänen siskonsa Matilda oli aikaisemmin mainitun kunnallislautakunnan jäsenen, rusthollari Johan Niemen vaimo.
Mäkkylässä toimiva kolmannen polven seppä Karl Grönfors oli syntynyt vuonna 1835 ja naimisissa Karolina Kukkolan kanssa. Vuoden 1869 syksyllä Karl Grönfors muutti perheineen Pirkkalaan.
Vuonna 1835 syntynyt Johan Jeremiaanpoika oli entinen Ylöjärven Pohjankylän Wesan torppari. Sittemmin hän toimi Kyöstilän Yli-Huhkajan isäntänä. Johanin ja hänen vaimonsa Amalian ainoa aikuisikään elänyt lapsi oli Oskar Evert (Pertti), jonka avioliitto oli lapseton. Pertin jälkeen Yli-Huhkajan tila siirtyi Tapiaisen suvulle.

TORBJÖRN NIKUS

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.