Seuraavallakin eduskunnalla riittää työsarkaa

Hallitus on saavuttamaisillaan 72 prosentin työllisyysastetavoitteensa maailmantalouden kasvun vauhdittamana. Julkisen talouden pitkän aikavälin epätasapaino eli kestävyysvaje ei ole kuitenkaan kadonnut. Valtiovarainministeriön arvion mukaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot ja talouskasvun vaimeneminen kasvattavat kestävyysvajeen lähes neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallituskin joutuu huomioimaan kestävyysvajeen hallitusohjelmaa laatiessaan. Samaan aikaan on varmistettava, ettei keskituloisten verotus ainakaan kiristy nykytasosta.
Noin 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus on nykyään viitisen prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää. Maiden välistä veroeroa on kavennettava, onhan käteen jäävillä tuloilla merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen.
Erään keskeisen uhan julkisen talouden tasapainolle muodostaa jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu. Vaikka sote- ja maakuntauudistus näkisi pian päivänvalon, tavoiteltuja kolmen miljardin euron säästöjä tuskin saavutetaan. Kustannuksia päinvastoin nostavat muun muassa hoitoalan palkkojen yhtenäistäminen, tiedonhallinnan uudelleenjärjestelykulut ja palveluiden lisääntyvä kysyntä.
Sipilän hallituksen ajama valinnanvapausmalli nostaisi väistämättä asiakasmaksuja useilla kymmenillä prosenteilla, kenties enemmänkin. Asiakasmaksujen nousun vaikutus olisi suurin pienituloiselle, paljon terveydenhuollon palveluita käyttävälle kansanosalle. Lisääntyvä valinnanvapaus on tavoitteena kannatettava, mutta asiakasmaksut eivät saa nousta sen takia pilviin.
Sote-kustannusten alentamiseksi on etsittävä keinoja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen. Lääketieteellistä tutkimustyötä tarvitaan, jotta potilaat saavat tarvitsemansa diagnoosin ja pääsevät hoitoon mahdollisimman pikaisesti. Samalla säästyisi runsaasti yhteisiä verovaroja.
Työelämä on jatkuvassa murroksessa. Seuraavan eduskunnan on purettava kannustinloukkuja ja toteutettava sosiaaliturvauudistus, jonka avulla sovitetaan yhteen ansiotulot, etuudet ja muut tulot. Työnteon on oltava aina kannattavaa, eikä mahdollisten tukien maksuun saa tulla tarpeetonta viivettä pätkätöitä vastaanotettaessa.
Nuorten syrjäytymistä sekä siihen liittyvää masennusta ja mielenterveydellisiä ongelmia on ehkäistävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähes viidesosa 20-24-vuotiaista nuorista on vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Heidän saamisensa kouluun ja työelämään pysyvän syrjäytymisen estämiseksi on tärkeää inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Myös kiusatuksi tuleminen vaivaa lukuisia lapsia ja nuoria. Kolmannen sektorin järjestöjen merkitys korostuu syrjäytymisen vastaisessa työssä. Panostaminen järjestöjen tekemän nuoriso- ja mielenterveystyön edellytyksiin auttaa tavoittamaan kipeimmin tuen tarpeessa olevia.
Elinikäinen oppiminen nousee kansainvälisen kilpailun kiristyessä yhä suurempaan rooliin. 2020-luvulla on huolehdittava opetuksen ja tutkimuksen laadusta. Samaan aikaan miljoona työmarkkinoilla jo olevaa suomalaista tarvitsee päivitystä opintoihinsa. Työelämävaatimukset täyttävää koulutusta voidaan hankkia esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa työpaikoilla. Suomen on muutoinkin säilytettävä asemansa korkean osaamisen maana. Tehtävä ei ole helppo, mutta ei mahdotonkaan. Mielekäs koulutus luo ihmisille toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.
Talvipäivien pidentyessä myös auringon tarjoama valo ja energia lisääntyvät. Toivotan kaikille Ylöjärven uutisten lukijoille menestyksellistä alkanutta vuotta!

Kirjoittaja on ylöjärveläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.