Anni Määttänen kävi paniikkihäiriönsä tähden koulua etänä: ”Minulle nettilukio oli aivan täydellinen koulu”

Parikymppinen Anni Määttänen kärsi vuosia paniikkihäiriöstä eikä pystynyt lopulta menemään enää luokkaan laisinkaan. Avuksi tuli nettilukio.
Anni Määttänen, paniikkihäiriö, nettilukio, (kuva: Iiria Lehtinen)

Anni Määttäsen rapsutettavana on nelivuotias sekarotuinen koira Pate.

Hikoilua, tärinää, hengitysvaikeuksia. Keskittymiskyvyn puutetta.

Näistä oireista Anni Määttänen, 20, kärsii silloin, kun hänelle iskee paniikkikohtaus.

– Pahimmillaan minusta tuntuu, että kuolen siihen paikkaan.

Nykyisin Määttänen kärsii paniikkihäiriöstä enää harvoin, mutta toista oli silloin, kun hän oli vielä koulussa.

Ensimmäiset oireet alkoivat jo päiväkodissa

Anni Määttäsellä oli paniikkikohtauksia etenkin yläkoulussa ja lukiossa, mutta jonkin verran myös alakoulussa. Ja kun hän oikein muistelee, niin oikeastaan oireet alkoivat jo päiväkodissa.

Määttänen oli tosin silloin niin pieni, ettei ymmärtänyt, mistä oli kyse.

Paniikkihäiriö pääsi pikkuhiljaa pahenemaan niin, että yläkoulussa asialle oli tehtävä jotakin.

Määttänen ahdistui etenkin luokkatiloissa. Siksi hän sai luvan olla omassa huoneessaan silloin, kun ei pystynyt olemaan muiden kanssa luokassa.

Luokassa kokeiltiin myös pitää ovea auki siten, että Määttänen sai istua oven vieressä.

Tämä ei kuitenkaan auttanut.

– Tunsin olevani suljetussa tilassa ja ihmisten ympäröimänä niin, etten päässyt pois.

Terapia auttoi mutta ei yksinään

Kahdeksannella luokalla Määttäselle vinkattiin terveyskeskuksen nuorisotiimistä, jossa hän alkoi käydä. Hän hakeutui myös yksityiselle puolelle terapiaan, jossa hän kävi kahdesti viikossa.

Paniikkihäiriö oli tuonut mukanaan vaikean masennuksen siksi, että häiriö oli alkanut rajoittaa Määttäsen elämää. Pelko paniikkikohtauksesta saattoi estää häntä menemästä esimerkiksi kauppaan.

Syksyllä 2014 Määttänen aloitti Ylöjärven lukion, mutta se oli lopulta pakko jättää kesken.

Vaikka terapiasta oli apua, kouluun meneminen jännitti liikaa.

Ahdistus alkoi myös levitä, ja monet muutkin asiat alkoivat ahdistaa Määttästä. Myös nukkumisesta tuli vaikeaa. Ahdistus aiheutti oravanpyörän, joka oli pakko katkaista.

Paranemisprosessin kannalta oli tärkeää, ettei Määttänen astunut enää luokkaan.

Ahdistus alkoi helpottaa, kun tämä pahin ahdistuksen aiheuttaja poistui elämästä.

Normaalista hengityksestä tukea

Anni Määttänen, paniikkihäiriö, nettilukio, (kuva: Iiria Lehtinen)

Määttäsen paniikkihäiriö on nykyisin paljon lievempää kuin ennen. Hän on myös oppinut elämään paremmin sen kanssa: – Jos minulle tulee tunne, etten pysty vaikka menemään tänään kauppaan, olen että selvä, menen sitten huomenna.

Terapiassa Määttänen joutui miettimään ahdistuksensa syitä. Hän pohti myös, mitkä olivat niitä laukaisevia tekijöitä, jotka saivat aikaan ahdistavan olon.

Määttänen teki harjoituksia ja kävi myös perheterapiassa, jossa koko perhe oppi kommunikoimaan toisilleen paremmin.

Nykyisin Määttänen tiedostaa, että ahdistus voi olla alkamassa, jos jokin kohta hänen kehossaan jännittyy. Silloin hän yrittää kääntää ajatuksensa muihin asioihin, ja myös tehdä jotakin muuta.

Lisäksi hän keskittyy hengittämään normaalisti.

Määttänen valmistui juuri

Yksi tärkeä syy sille, että Määttänen voi nykyään paljon paremmin, on nettilukio, jonka lukion opo löysi hänelle.

Anni Määttänen oli aina ollut hyvä koulussa eikä halunnut siksi luopua lukion käymisestä kokonaan.

Nettilukio olikin hänelle juuri se oikea ratkaisu. Otavan opiston nettilukiota saa käydä omassa tahdissa kotoa käsin.

– Sain itse päättää, koska opiskelin ja kuinka paljon.

Anni Määttänen kävi tavallista lukiota ja nettilukiota yhteensä noin neljän vuoden ajan ja valmistui joulukuun alussa 2018.

Nettilukiosta apua muillekin?

– Aluksi opiskelu nettilukiossa oli vaikeaa, kun kukaan ei seurannut tahtiani.

Loppua kohti Määttänen sai kuitenkin kiristettyä tahtia. Opiskelu oli motivoivaa myös siksi, että sitä sai tehdä silloin, kun se itselle parhaiten sopi. Määttäselle oli helpotus, ettei hänen tarvinnut esimerkiksi herätä aikaisin aamulla.

Yhteistyö opettajien kanssa pelasi myös hyvin. Opettajien tehtävänä on suunnitella kurssit ja tarkastaa tehtävät.

– Opettajilta sai myös kysyä neuvoa. Kokeita meillä ei ollut, vaan tehtäviä, kuten esseitä. Kirjoitimme myös oppimispäiväkirjaa.

– Minulle nettilukio oli aivan täydellinen koulu.

Siksi Määttänen haluaa suositella nettilukiota myös muille, joille tavallinen koulu ei sovi: esimerkiksi kotiäideille ja -isille sekä eläkeläisille.

–Jos en olisi käynyt terapiassa ja mennyt nettilukioon, olisin nyt kotona jumissa.

 Töihin kahvilaan tai kauppaan?

Paniikkihäiriön tähden Määttänen ei ole päässyt tekemään koskaan kesätöitä.

Nyt, lukion loputtua, hän haluaa kokeilla töiden tekoa ja etsiä omaa alaansa.

Urkonmäessä asuva Määttänen kuuluu tanssiseura Hurmioon ja on työskennellyt toisinaan sen järjestämissä kahvioissa. Se on ollut hänelle hyvin mieluista työtä.

Siksi Määttänen miettiikin nyt hakevansa töihin joko kauppaan tai kahvilaan. Sen enempää hän ei osaa tulevasta omasta alastaan sanoa.

– Olen alkanut vasta tutustua itseeni. Olin niin monta vuotta vain masennusta ja paniikkihäiriötä.

 

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Yksi kommentti

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>