Suomi verottaa itsensä hengiltä

Osaava työvoima kaikkoaa korkean ansiotuloverotuksen myötä, ja perheyritykset lopettavat tai ne myydään ulkomaille korkean perintöverotuksen ansiosta. Verotus ei niin ikään ole sillä tasolla, että yrittäjäriskin ottaminen ja omakotitalonsa panttaaminen olisi järin houkuttelevaa. Kokonaisveroasteemme oli vuonna 2017 43,3 %, kun se EU15-maissa oli 39,1 % ja OECD-maissa keskimäärin 34,2 %. 2000-luvun taitteessa kävimme jo lähes 46 prosentin kokonaisveroasteessa.
Menetämme jatkuvasti korkeakoulutettua työvoimaa ulkomaille, eikä vastaavaa saada ulkomailta Suomeen. On naiivia ajatella, etteikö verotuksella olisi tähän merkitystä.
Suomen palkkarakenne on hyvin tasainen, ja kolmannen asteen koulutuksen saanut henkilö saa 40 % enemmän työtuloja, kuin peruskoulun varaan jäänyt henkilö. Saksassa kolmannen asteen tutkinnolla yli tuplaa tulonsa suhteessa perusasteeseen, ja Tanskassakin tulojaan voi opinnoilla nostaa 60 %. Nämä luvut olivat siis ennen veroja; Suomen maailman kärkiluokkaan kuuluva verotuksen progressio syö kouluttautumisen hyödyt palkkatason osalta minimiin.
Hyvin harva poliitikko uskaltaa näissäkään vaaleissa puhua verotuksen progression keventämisestä. Minä uskallan, ja vaadin sitä. Todennäköisesti verokeskustelu tulee keskittymään jälleen pieni- ja keskituloisten veronkevennyksiin, vaikka pienituloisten verotus on Suomessa jo hyvin matalalla tasolla. Pienituloisten keskuudessa tukiviidakkomme aiheuttamat kannustinloukut ovat ongelma, ei verotus.
Progression lieventämisellä olisi kannustava vaikutus, sillä se kannustaisi kouluttautumiseen, ja kannustaisi lisätöiden tekemiseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että koulutuksella on vaikutusta lähinnä työttömäksi jäämisen riskin pienentämiseen ja siihen, että ”pääsee mukavampiin hommiin”.
Joskin huomioitavaa on, että akateeminenkin työttömyys on noussut Suomessa ilmiöksi. Verotuksemme progressio puolestaan johtaa siihen, että jo noin 3 800 euron bruttokuukausituloilla marginaalivero nousee yli 50 %:n. Toisin sanoen, kun kuukaudessa käteen jäävien nettotulojen määrä on vajaa 2600 euroa, lisätuloista menee jo yli puolet veroihin.
Usein kuulee sanottavan, että osaaminen on Suomen paras kilpailukykytekijä. Pidän sitä itsekin hyvin suuressa arvossa, mutta miksi siis verotamme kilpailukykyvalttiamme näin ankarasti. Miksi pidämme verotuksen ryöstötasolla vuodesta toiseen, jos meillä on vahva konsensus siitä, että pärjäämme vain koulutukseen ja osaamiseen panostamalla?
Nykymenolla varmistamme ainoastaan sen, että aivovuodosta tulee yhä kasvava ongelma: Korkeakoulutettujen verrattain matala palkkataso, ryöstöverotus ja kylmä ilmasto eivät ole mitään varsinaisia vetovoimatekijöitä.
Mitä meidän sitten pitäisi tehdä? Keventää verotuksen progressiota tietenkin. Olemme kestämättömällä pohjalla, kun vain yksi kolmannes kotitalouksista lukeutuu nettoveronmaksajiin. Yksi kolmannes siis maksaa koko lystin ja turvaa eittämättä hienot palvelumme.
Takavuosien päätös pääomatuloihinkin säädetystä veroprogressiosta oli käsittämätön päätös, joka pitää niin ikään perua. Lafferin käyrää ei voida unohtaa, sillä tarvitsemme laajan veropohjan, jossa verokannat ovat matalia. Muuten verotulomme eivät kasva, eikä yhteiskuntamme kannusta ahkeruuteen ja sinnikkyyteen.
Perintövero on poistettava, muuten vaarana on yhä useamman perheyrityksen lopettaminen tai vaihtoehtoisesti päätyminen ulkomaalaiseen omistukseen.

Juho Ojares
kaupunginvaltuutettu, kansanedustajaehdokas (kok.)

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Kommentit (2)

  1. jukka ranta

    Ensin pitäisi varmaan katsoa minne ne verorahat menee ja voisiko löytyä säästöä.
    Itse osaisin maallikkona kertoa heti muutaman kohteen.
    Yritystuesta voisi varmasti leikata 2-3miljardia jos löytyisi joku uudistusmielinen poliitikko joka ei ole korruptoitunut.Kumma ettei ole löytynyt ketään, kertoo jotain poliitikoistamme.
    Asumistuet pitäisi muuttaa niin että se ei olisi maksuautomaatti vuokranantajile, vaan sosiaalinentuki köyhille. Harkinnainvaraiseksi siis.
    Tästä säästöä ehkä 1-2 miljardia. Asutaan niin kuin on varaa.
    Maahanmuuttoon jotain järkeä kustannusten osalta niin kokonaiskustannuksista löytyisi heti ainakin 1-2miljardia, esim. tulkit,oikeuskulut,asuminen , ruokinta jne…
    Lähteville kielteisen päätöksen saaneille jopa annetaan puhdasta käteistä tuhansia euroja.
    Erilaiset yhdistystuet ovat aivan käsittämätön viidakko, eikö ihmiset voisi tehdä jotain tuottavaa, Varsinkin nuo somalien yhdistykset ovat oma lukunsa, siitä sitä suomi saa verotuloja:)
    Isojen yritysten veronkierron kieltäminen toisi 2 miljardia heti lisää, kumma kun yritysjohtajat sipilä ja orpo halusivat vähentää talousrikostutkintaa, olikohan oma lehmä vaarassa. Tutkintahan tuotti valtiolle rahaa joka vuosi, sitä sitten ei kannata jatkaa,käsittämätöntä.
    Tuohon pari säästökohdetta lisää niin kulut -10 miljardia, helpottaisi kummasti tilannetta.
    Vai leikataanko työntekijöiltä lisää että valtio porskuttaa…..

    Vastaa
  2. Räikän fröökynä

    Hienosti kärjstetty kirjoitus.

    ”Verotus ei niin ikään ole sillä tasolla, että yrittäjäriskin ottaminen ja omakotitalonsa panttaaminen olisi järin houkuttelevaa. ”

    Korkean yritysverotuksen takiako esimerkiksi lääkärit myyvät palveluitaan mieluummin oman yrityksensä kautta kuin palkkatyönä?

    ”Progression lieventämisellä olisi kannustava vaikutus, sillä se kannustaisi kouluttautumiseen, ja kannustaisi lisätöiden tekemiseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että koulutuksella on vaikutusta lähinnä työttömäksi jäämisen riskin pienentämiseen ja siihen, että ”pääsee mukavampiin hommiin”.”

    Progressiota lievemmäksi, että kannattaisi tehdä yrityksille erittäin kalliiksi tulevia ylityötunteja? Kouluttautuminen työmarkkinoiden käyttöön ja parempiin työtehtäviin on väärä motiivi? Erikoista logiikkaa.

    ”Olemme kestämättömällä pohjalla, kun vain yksi kolmannes kotitalouksista lukeutuu nettoveronmaksajiin. Yksi kolmannes siis maksaa koko lystin ja turvaa eittämättä hienot palvelumme.”

    Haluaisin faktapohjaiset laskelmat tämän väitteen tueksi vai unohtuiko tästä koko julkisen sektorin verokertymä, mm. käytännössä kaikkien kansalaisten maksama korkea arvonisävero, kiinteistövero, ajoneuvoverot ym. sekä lisäksi lukuisat pakolliset veroluonteiset maksut, joilla myöskin julkisia palveluita rahoitetaan?

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>