Kuntien tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kuitenkin, kuten jokainen meistä on huomannut, niin kuntamme ovat näivettymässä, kun taas Tampere kasvaa ja kukoistaa.
Suuntana on se, että kunnistamme tulee nukkuma-lähiöitä, paikkoja, joissa Tampereella työssäkäyvät ihmiset käyvät vain nukkumassa. Se tarkoittaa kuntien tarjoamien palvelujen heikkenemistä, työttömyyden lisääntymistä ja autioituneita liiketiloja. Haluammeko me tämän kehityssuunnan jatkuvan?
Alueellisen jätehuoltolautakunnan, jossa Tampereella on 7 ja muilla kunnilla 5 paikkaa, päätöksen (24.4.2013) mukaan asumisessa syntyvien lietteiden kuljetuksen hoitaa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1.1.2017 lähtien.
Lietteiden lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy hoitaa myös kuivajätteiden kuljetuksen. Toisin sanoen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on Pirkanmaalla monopoliasema eli yksinoikeus hoitaa jätehuoltoa.
Tätä päätöstä vastusti suurin osa Pirkanmaan kunnista ja kuntalaisista. Kuntien antamissa lausunnoissa, jotka olen lukenut, vain Tampere ja Pirkkala kannattivat kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteen saa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun; ts. Pirkanmaan alueella kuntien omistama Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
Orivesi, Lempäälä, Virrat, Pälkäne, Ylöjärvi, Vesilahti, Parkano, Ruovesi, Sastamala, Ikaalinen, Kangasala ja Nokia halusivat ensisijaisesti tai kokonaan säilyttää nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen, jolloin me kuntalaiset saisimme vapaasti valita lainmukaisesti toimivan yrittäjän tyhjentämään lietekaivomme ja näin tukea alueemme yritystoimintaa.
Nämä kunnat totesivat lausunnoissaan muun muassa, että nykyiset jätteenkuljetusjärjestelmät ovat toimivia, turvaavat alan yrittäjien ja työntekijöiden työllisyyden, säilyttävät kuntalaisten valinnanvapauden, pitävät kunnan olemassa olevaa jätehuoltojärjestelmää toimivana ja luovat mahdollisuuden kehittää kunnan omaa jätehuoltoa.
Useat kunnat toivat esiin halukkuutensa kehittää jätehuoltoaan uusien lakien vaatimusten mukaisiksi. Kunnista Hämeenkyrö ja Mänttä-Vilppula eivät ottaneet asiaan kantaa, vaan halusivat odottaa, että selvitystyö, joka oli kesken, saataisiin molempien vaihtoehtojen osalta päätökseen.
Mielipiteitä asiaan kysyttiin myös muilta. Pirkanmaalaiset kyläyhdistykset, joita on kymmeniä, ja jotka edustavat erityisesti haja-asutusalueella asuvia kuntalaisia, kuljetusyrittäjät,
Ympäristöyritysten liitto ry ja AKT ry halusivat säilyttää nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ja vastustivat siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Kunnat hakivat Alueelliselta jätehuoltolautakunnalta poikkeuslupaa päätökseen, mutta se myönnettiin vain Nokialle. Tämän vuoksi Lempäälä, Ylöjärvi, Sastamala, Virrat, Ruovesi, Vesilahti, Mänttä-Vilppula ja Parkano tekivät valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka hylkäsivät nämä valitukset.
Hallinto-oikeuksien ratkaisuissa valitusten osia jätettiin tutkimatta ja perusteina käytettiin myös todennäköisiä arviointeja ja oletettuja riskejä, ei siis tutkittua tosiasiatietoa. Ratkaisut perustuivat lähes yksinomaan Alueellisen jätehuoltolautakunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lausuntoihin ja Pöyryn tekemään selvitykseen, kun taas kuntien laatimia perusteita ohitettiin.
Lisäksi hallinto-oikeudet vahvistavat Alueellisen jätehuoltolautakunnan (ent. jätehuoltojaosto) valtaa lausumalla, että ”vaikka jätehuoltojaoston on toimittava yhteistyössä kuntien kanssa, se ei päätöksenteossa ole sidottu näiden näkemyksiin”. Tällaista ei kuitenkaan lausuta kuntien tekemässä yhteistoimintasopimuksessa (1.5.2012).
Miten kunnat ovat voineet tehdä sopimuksen, joka antaa tällaisen vallan tamperelaisenemmistöiselle lautakunnalle? Asiasta olisi pitänyt kunnissa käydä laajaa keskustelua ja järjestää kansanäänestys. Asiasta on nyt adressit.com-sivustolla kansalaisadressi, jonka voi käydä internetissä allekirjoittamassa.
Nyt kuntien tilanne on ajautunut ristiriitaan ja pattitilanteeseen lautakunnan paikkajaon epäoikeudenmukaisuuden vuoksi. Hämeenkyrö ehdotti 7.2.2018 paikkajaon muuttamista siten, että Tampereella olisi seitsemän paikkaa ja muilla kunnilla kahdeksan paikkaa tai että lautakunnassa olisi tasamäärä edustajia ja puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valittaisiin muista kuin Tampereen valitsemista lautakunnan jäsenistä. Ehdotus ei mennyt läpi, koska tamperelaiset, joilla on selvä enemmistö, vastustivat sitä.
Mikä ratkaisuksi? Tällaisesta yksinvallasta ja kuntien näivettämissopimuksesta on ulospääsy, sillä yhteistoimintasopimuksen voi irtisanoa. Sen mukaan sopimuksen, tämän huonon avioliiton, saa päättymään, kun kunta luovuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeet.
Kunnilla on aika tehdä päätös ja osoittaa olevansa kuntalaistensa hyvinvoinnin ja alueensa elinvoimaisuuden edistäjiä. Naapurikunnat voisivat halutessaan tehdä yhteistyötä keskenään täydentääkseen jätehuoltojärjestelmiään, tarvittaessa laatia uudet, reilut yhteistoimintasopimukset, ja näin täyttää jätelain vaatimukset.
Pirkanmaalle syntyisi erikokoisia jätehuoltoalueita, joissa muodostettaisiin paikkajaoltaan oikeudenmukaisia alueellisia jätehuoltojaostoja, ja joissa paikalliset lainmukaisesti toimivat yrittäjät hoitaisivat jätteiden kuljetukset asianmukaisiin jätteiden käsittelylaitoksiin.
Asiakasrekistereitä ja muita tarvittavia seuranta- ja valvontajärjestelmiä ylläpitäisi sellainen viranomainen, jolla ei olisi yhteyksiä kuntiin eikä jätehuoltoyrityksiin. Näin turvattaisiin puolueeton jätehuoltotoiminta.
Jätehuoltoala on tulevaisuuden ala, joka myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä on oivallettu yrityksen jatkuvasti laajentaessa ja kehittäessä toimintaansa.
Jätteet ovat uusioraaka-ainetta, jolla tehdään jo nyt liiketoimintaa, ja josta sijoittajat ovat kiinnostuneita. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä ja säädösten tiukentuessa erilaisten jätteiden (lasi, muovi, metalli, vaatteet, bio, elektroniikka, ym.) kierrätys lisääntyy, ja näitä raaka-aineita myydään eteenpäin teollisuuden ja muiden toimijoiden käyttöön.
Myös kuluttajat vaativat ja suosivat kierrätetystä materiaalista tehtyjä tuotteita. ”Uusioraaka-aineen kysyntä kasvaa”, sanotaan myös Kauppalehdessä (21.4.2017), kuten myös, että kierrätyksen onnistuessa Suomeen luodaan satoja uusia, pysyviä työpaikkoja.
Pirkanmaalaiset kunnat ja kuntalaiset, kehitetään omia jätehuoltoja ja luodaan näin yritystoimintaa ja siten työpaikkoja, toimeentuloa ja elinvoimaisuutta omiin kuntiimme!
Paula Ylén
Viimeisimmät kommentit