Meillähän menee ihan hyvin

Miehen käytöksessä avioliiton viime metreillä ja ihmiskunnan käytöksessä ilmastonmuutoksen edessä on mielestäni paljon samaa. Puhun nyt miesten käytöksestä, koska me tytöt juttelemme näistä asioista aika paljon, ja tämä tarina tuntuu toistuvan. Ja koska meissä tytöissähän ei koskaan ole mitään vikaa, tietenkään.
Nainen yrittää keskustella miehensä kanssa siitä, että yhteisen ajan puute, miehen pakkomielle golffaamiseen tai ex-vaimon jatkuva myötäily todella häiritsee häntä, ja hän kokee asian uhaksi liiton kestävyydelle.
Mies sanoo ymmärtävänsä, vaikka todellisuudessa hän ei oikein ymmärrä mitä haittaa näistä hänen käyttäytymismalleistaan voi liitolle olla. Hänen mielestään vaimo yrittää tahallaan kehittää jotain höpsöä ja liioiteltua draamaa, koska hänellä ei ole parempaa tekemistä. Mies sanoo kuitenkin tekevänsä asialle jotain, koska haluaa, että tämä typerä keskustelu päättyy.
Mies ei tietenkään tee asialle mitään, koska ei koe sitä merkitykselliseksi. Hän unohtaa koko jutun viimeistään kurvatessaan golfkentän parkkipaikalle seuraavana päivänä, lupaillen samalla eksälleen puhelimessa, että voi tottakai ottaa lapset huomenna luokseen, vaikka sellaisesta ei oltu aiemmin sovittu.
Muutama viikko myöhemmin mies löytää avioeropaperit keittiön pöydältä ja tuijottaa niitä suu levällään. ”Mutta meillähän menee tosi hyvin!”
Vaimo on, edelleen, eri mieltä. Tässä kohtaa mies ymmärtää, että vaimo todellakin tarkoitti mitä sanoi, ja että asiat ovat pielessä.
Ja tässä kohtaa mies lupaa, vilpittömästi, että hän tekee mitä tahansa pelastaakseen avioliittonsa. Ja kenties tekeekin, nyt kun ymmärtää, että ongelma on todellinen. Joskus tästä täyskäännöksestä on vielä apua, usein ei.
Ilmastonmuutoksesta on varoiteltu ihmisiä noin kolmekymmentä vuotta, tai ainakin muistan itse ahdistuneeni aiheesta jo ala-asteikäisenä. Ihmiskunta kuuntelee, toiset molemmilla, toiset vain vasemmalla korvalla. Joku ei ollenkaan.
Kukaan ei oikeastaan halua uskoa, että ongelma on olemassa, koska mitään selviä merkkejä siitä ei ole nähtävissä heidän arkisessa elämässään. Harva tekee arjessaan uhrauksia ilmaston puolesta, koska he eivät usko, että ongelma johtuu heidän tekemisistään. Tai sitten he tekevät jonkin pienen muutoksen ekologisempaan suuntaan, mutta unohtavat pian mitä ja miksi olivatkaan tekemässä ja palaavat vanhoihin tapoihinsa, koska kaikkihan on ihan hyvin.
Sitten tulva-aallot tunkeutuvat keskieurooppalaisten olohuoneisiin ja hirmumyrskyt pyyhkivät mereen kaiken, mitä valtameren pienen saaren pinnasta vain irtoaa. Kun Joulupukki ei ole päässyt liikkumaan porolla enää kymmeneen vuoteen ja järvien pintavesi uhkaa kiehua kesäisin, tuijotetaan suu auki ja mietitään, että ihanko totta meillä on nyt tällainen tilanne?
Ja kohta ihmiskunta on kuin tuo tuleva ex-mies. Olemme valmiit tekemään ihan mitä vain, koska ymmärrämme, että ongelma on todellinen.
Tämän täyskäännöksen aika taisi mennä jo, mutta ihmiskuntahan voi planeettansa raunioilla olla kuin ex-mies yksiössään; Miettiä, että olisikohan pitänyt kuunnella ajoissa?

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>