Birgitta ja Kalle Räsänen tietävät asiakkaiden kuuntelemisen ja tuotekehityksen turvaavan yrityksen menestymisen

Aikaansa seuraava pizzeria ottaa toiminnassaan huomioon ilmastonmuutoksen

Ilmastonmuutos koskettaa myös ylöjärveläisomisteista pizzeria Napolia Tampereen sydämessä. Siivikkalalaiset ravintolayrittäjät Birgitta ja Kalle Räsänen sanovat ajassa elämisen takaavan ruokapaikan jatkuvuuden ja eteenpäinmenon. Taito kuunnella asiakkaita, palo kehittää ruokalistan antimia sekä halu palvella ihmisiä auraavat tietä tulevaisuuteen. Nykyihmiset seuraavat tarkasti aikaansa, joten ravintoloitsijankin on vastattava huutoon esimerkiksi gluteenittomilla ja vegaanisilla vaihtoehdoilla.

Ylöjärveläiset yrittäjät Birgitta (vas.) ja Kalle Räsänen ovat pyörittäneet 26 vuotta Tampereen vanhinta pizzeriaa. Legendaarinen Rabbe Grönblom perusti Napolin Tampereelle 40 vuotta sitten.

Tampereen vanhin pizzeria on ollut samalla paikalla jo vuodesta 1978 eli 40 vuoden ajan.
Koko historiansa ajan Napoli-nimeä kantaneella ruokapaikalla on ollut vain kolme omistajaa. Ylöjärveläiset Birgitta ja Kalle Räsänen ovat olleet pizzerian ohjaksissa viimeiset 26 vuotta.
Napolilla on kunniakas syntytarina. Legendaarinen pizzakeisari, kauppaneuvos Rabbe Grönblom (1950-2015) perusti vuonna 1976 Vaasassa O Sole Mio -pizzerian, josta hän kehitti Pizzeria n:o 1 -ketjun. Grönblom nimesi kaikki 19 pizzeriaansa italialaisten kaupunkien nimillä. Tampere sai Napolinsa, joka on ainoa alkuperäisellä nimellä ja liikepaikalla toimiva ruokapaikka vaasalaislegendan tusinasta luomuksesta. Sittemmin innovatiivinen yrittäjä loi vielä Kotipizza-ketjun.
– Kyllä Rabbella on ollut tosi paljon näkemystä, kun hän 1970-luvulla halusi rikastuttaa suomalaista ravintolakulttuuria. Kunnioitamme häntä toimialan grand old manina. Arvostamme Rabben jättämää perintöä ja noudatamme hänen antamiaan oppeja, Birgitta ja Kalle Räsänen vakuuttavat.
– Rabbe Grönblom opetti suomalaisille ruoasta hyvin paljon. Hän oli rohkea mies ja lyömätön kulinaristi. Rabbe oli Napolissa vieraillessaan jättänyt meille terveiset: ”Hyvin olette paikkaa pitänyt.” Palaute kannustaa ja velvoittaa yhä meitä, Räsäset sanovat.

Lama-aikana yrittäjiksi

Pizzeria n:o 1 -ketju siirtyi vuonna 1986 tehdyllä yrityskaupalla Rabbe Grönblomilta Osuusliike Elannolle.
Kalle Räsänen tuli vuonna 1990 Napolin ravintolapäälliköksi, ja jo parin vuoden kuluttua Elanto tarjosi pizzeriaa ostettavaksi Räsäselle.
Birgitta ja Kalle Räsänen päättivät ripeästi heittäytyä pizzeriayrittäjiksi, vaikka Ylöjärven Siivikkalassa oli toinen iso savotta: kodiksi hankitun rintamamiestalon kunnostaminen.
– Olimme tuolloin varmasti ylioptimistisia ravintolaliiketoimintamme suhteen, mutta Siperia on läksyttänyt meitä. Monta asiaa olemme oppineet kantapään kautta, ja taitomme ja tietomme ovat tulleet arjessa koetelluiksi. Olemme halunneet jakaa kertynyttä henkistä pääomaa kaikille, jotka neuvoa ovat kysyneet.
– Meillä oli tuohon aikaan myös pienet lapset. Hekin ovat saaneet tuiman tujauksen yrittäjäperheen arjesta. Monet kerrat vaihdoimme keskenään koti- ja työvuoroa Napolin taka-ovella luovuttaen tytön ja pojan kotiin lähtevälle, Räsäset muistelevat.
Räsäset kutsuvat Napoliansa kolmanneksi lapsekseen, niin kotikutoinen ruokaravintola se on.
Kun Suomi rämpi sotienjälkeisen taloushistoriansa syvimmässä lamassa 1990-luvulla, Birgitta ja Kalle Räsänen rakensivat määrätietoisesti perheyritystään.
– Lamassa oli meidän kannaltamme se hyvä puoli, että vapailla työmarkkinoilla oli paljon taitavia kokkeja. Palkkasimme kovia ammattilaisia, joiden kanssa kehitimme ruokalistaamme. Sadan pizzan listamme syntyjuuret juontavat noihin aikoihin, Räsäset sanovat.
– Totuuden nimissä on todettava, että Napolille oli kertynyt jonkin verran kielteistä taakkaa, jonka hälventäminen oli keskeinen tehtävämme. Luotimme siihen, että tekemällä parhaamme asiakkaat ottavat pizzerian omakseen. Työ on palkittu, he tilittävät.

Pirkanmaan ravintolahistoriaa

Napoli täyttää marraskuussa 40 vuotta, ja Räsäsen pariskunta on nyt ollut tamperelaispizzerian ohjaksissa yli neljännesvuosisadan.
Tampereen vanhin pizzeria on osa pirkanmaalaista ravintolahistoriaa ja ruokakulttuuria.
– Tampereella oli vielä 1970-luvulla varsin vähän ruokaravintoloita, kun niitä tällä hetkellä on liki jokaisen kadun varrella. Ihmiset kävivät hyvin vähän syömässä ulkona. Napoli rikastutti ravintolatarjontaa ja toi italialaisen keittiön antimet pirkanmaalaisten ulottuville, Räsäset kertovat.
– Kun Tampereen yrityskenttä kasvoi ja monipuolistui, kaupungissa alkoi olla keikkatyöläisiä ja ulkomaalaisia vieraita. Korkeakoulu ja yliopisto sekä muut opinahjot toivat nuoria Manseen. Napoli alkoi varttua kaupungin kasvun ja kehittymisen vanavedessä, he toteavat.
Räsäset pitävät milleniumvuotta 2000 ravintolatoimintansa käännepisteenä.
– Silloin Tampereen historiassa avattiin uusi sivu. Tampereesta alkoi varttua merkittävä teknologiakeskus. Yritykset palkkasivat paljon uusia työntekijöitä. Tänne jalkautui muun muassa Nokia. Aloimme saada ulkomaalaisia vieraita. Työporukat rupesivat käymään iltaisinkin aterialla.
– Asiakkaat alkoivat vaatia ravintolalta runsautta ja monipuolisuutta. Kysyntä kasvatti tarjontaa. Yksi iso juttu ravintolatoiminnan kannalta oli lounasseteleiden käyttöönotto. Ruokaravintolapuolella alkoi tapahtua todella paljon, Räsäset muistelevat.
Ulkonasyömiskulttuurissa on otettu Tampereella neljän vuosikymmenen aikana iso loikka. Pitkän aikaa perinteinen pihvi piti paikkansa ravintoloiden bravuurina. Pizzasta tuli vähitellen hovikelpoinen.

Rucola, jättikatkarapu ja vuohenjuusto tutuiksi

Muistatko vielä ajan, jolloin katkarapu ja rucola tekivät vasta tuloaan suomalaiseen ruokakulttuuriin?
Birgitta ja Kalle Räsänen korostavat, että he ovat koko yrittäjyysaikansa seuranneet haukan katsein kansainvälisiä ruokatrendejä.
– Muistissamme on hyvin ajat, jolloin ruotsalaiset popsivat jo rucolaa. Länsinaapuriemme viitoittamaa tietä kulkien mekin otimme rucolan ja sittemmin monet muut yrtit raaka-ainevalikoimaamme, he kertovat.
– Katkarapu aiheutti todellisen vallankumouksen. Sen suosio kasvoi raketinomaisesti lyhyessä ajassa.
– Myös vuohenjuusto on iskenyt itsensä läpi rytinällä.
Yrittäjäpariskunnan mukaan nykyaikaisen pizzerian raaka-ainetilaus on todellinen epistola. Ravintoloitsija kantaa toiminnassaan vastuun tuotteiden laadusta ja alkuperästä. Hän haluaa täyttää jokaisen asiakkaan toiveet tuoden tarjolle vegaanien ja eri allergikkojen haluamia vaihtoehtoja.
– Lähiruoka ja kotimaisuus ovat meidän vahvuuksiamme. Suosimme mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita. Sitä parempi, mitä lähempää saamme raaka-aineet.

Työntekijät voimavarana

Räsäset työllistävät Napolissa 21 kokkia ja tarjoilijaa.
Ravintoloitsijat vannovat kokopäiväisten omien työntekijöiden nimeen.
– Meidän juttumme on se, että henkilökuntamme tuntee talon ruokalistan ja toimintakulttuurin. Työntekijämme ovat viihtyneet meillä hyvin. Olemme olleet monelle ponnahduslauta eteenpäin, Birgitta ja Kalle Räsänen iloitse1vat.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>