Pikkujoulut – suomalainen ilmiö

Pikkujouluperinne syntyi joskus 1910-luvulla ylioppilasosakunnissa, joista se levisi laajemmalle yhteiskuntaan. Pikkujoulu oli oikeastaan aluksi puurojuhla, jonka ohjelmaan kuului lauluja, leikkejä, pikkulahjoja ja usein puuropuhe.
Juomatapojen vapautuminen 1960-luvulta alkaen on tehnyt aikuisten pikkujouluista usein kosteita. Niistä on varmasti jokaisella omat muistonsa. Mykkäkoulu kotona saattoi kestä useita viikkoja. No pikkujouluthan ovat vain kerran vuodessa.
Pikkujoulujen merkitys työpaikoilla on ollut perinteisesti tärkeä. Pikkujoulujuhlassa kiitetään työntekijöitä vuoden työpanoksesta ja ylläpidetystä yhteisöllisyydestä. Se kuinka näyttävästi pikkujouluihin satsataan, on ollut myös jonkinlainen mittari. Se on ainakin aikoinaan kertonut, miten hyvin yritys voi taloudellisesti ja kuinka paljon se työntekijöitään arvostaa.
Nykyisin monilla työpaikoilla on tosin luovuttu perinteisistä pikkujoulujuhlista ja usein työntekijöille tarjotaan kiitokseksi muunlaisia tapahtumia tai virikkeitä.
Joulujuhliin ei pidä mennä janoisena, mutta juomista tuskin kannattaa silti aloittaa edellisenä päivänä.
Perinteisestä pikkujoulupöydästä kannattaa alkuun valita runsaasti kaikkea, mikä vähänkin vivahtaa kasvikselta. Ensimmäinen suupala maistuu taivaalliselta, toinen jo tavalliselta. Älä syö isoa annosta tavan vuoksi vaan herkistele, maistele ja nautiskele. Jos illalla on pikkujoulut, syö päivän ihan tavalliseen tapaan.
Pikkujouluillan traditioilla on yleensä tietty tapahtumajärjestys. Yleensä ilta aloitetaan ruualla. Vedetään napa täyteen kinkkua, lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa ja rosollia. Tämä kaikki huuhdotaan alas punaviinillä.
Sitten nostellaan maljoja, jonka jälkeen on aika siirtyä kakkosvaiheeseen eli jonkinlaiseen rakentavaan keskusteluun. Tämä on viimeistään se hetki, jolloin on hyvä nostaa esille kaikki ne vääryydet, jotka on kokenut kuluneen vuoden aikana. Täytyy muistaa myös kehua ja haukkua työkaverit.
Ja esimerkiksi kohennusehdotukset firman toimintaan liittyen paranevat mitä myöhemmäksi ilta ehtii.
Pikkujouluilla on merkitystä myös kansantaloudellisesti. Ne työllistävät suomalaisia ravintola-alan työtekijöitä, ohjelmatoimistoja, alkoholiteollisuutta ja siistijiä. Ikävä kyllä, joskus myös poliiseja ja avioerojuristeja.
Pikkujoulukausi parantaa tuntuvasti myös keikkatyöläisten työllisyyttä. Juuri loka-, marras- ja joulukuussa joulupukkien ammattikunta kiipeää ylös palkkakuopastaan.
Nyt on jo siis korkea aika hakea se pukinparta laatikosta esiin. Pikkujoulukausi on parhaimmillaan.
Juhlikaamme siis pikkujouluja rennosti ja avoimin mielin, kun niitä on kuitenkin koko vuosi odotettu. Ja onhan pikkujouluilla Suomessa yli satavuotiset perinteet.

Timo Jokinen
Kirjoittaja on ylöjärveläinen sanoittaja, runoilija ja kirjailija

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>