Näin Ylöjärven ydinkeskustaa on tavoitteena täydennysrakentaa (AL 10.10.2018)

Ylöjärven kunta on perustettu vuonna 1869 ja 1.1.2004 Ylöjärvi julistautui puutarhakaupungiksi.
Kun Ylöjärvi Tampereen liittämisen pelossa sai liitettyä Viljakkalan ja Kurun Ylöjärveen, kaupungin pinta-alaksi tuli 1 342 neliökilometriä. Esimerkiksi Tampereen pinta-ala on vain 689 neliökilometriä. Ylöjärveä voidaankin pinta-alan puolesta kutsua suurkaupungiksi.
Kun meillä on aluetta mielin määrin, onko meidän rakennettava nykyinen viihtyisä puutarhamainen keskusta-alue epäviihtyisäksi tyyliin ”Tampereella asutaan kuin sillit suolassa”.
Keskustan alueen tärkeimpiä asukkaille viihtyisiä vapaa-ajan alueita ovat Keijärven ranta-alueet, joista rakentamatta on Aron ranta, pinta-ala noin neljä hehtaaria (kartasta mitattuna).
Aronrannan rakentamista vastustetaan suurella joukolla. Perusteet ovat hyvät: vahvistetun maakuntakaavan mukaan ranta-alueet tulee säilyttää.
Talonpoikaisjärjellä ajateltuna Aron rannan ja siitä itään sijaitsevan rautatien viereen rakennettavat alueet eivät tulle olemaan vetovoimaisia asumisalueita, koska rautatien ja valtatie 65:n (Vaasantien) liikenteen melu ei lisää asumisviihtyisyyttä, tehtäköön äänieristeet kuinka tehokkaiksi hyvänsä.
Erityisesti rautatieliikenteen aiheuttama tärinä lienee melkoinen. Myöskään järven päälle rakentaminen ei liene taloudellisesti edullista, eikä ympäristön suojeluaatteen mukaista.
Ylöjärven luonnon puheenjohtaja Soile Husson mielestä kerrostaloalueen luontainen sijoituspaikka olisi Kuruntien toisella puolella, Siukolantien tuntumassa. Uskon Ylöjärven kaupungin asukkaiden olevan suurin joukoin Husson kanssa samaa mieltä.
Aron rannan viihtyisyyttä voidaan kohentaa vähäisin toimenpitein. Esimerkiksi muutama pukukoppi uimarannan tuntumaan olisi paikallaan. Aron rannan rakentamista ei tule toteuttaa, vaan se on säilytettävä virkistys – ja puistoalueena.
Juniori- ja nuorisotoiminnalle tärkeät pallokentät on säilytettävä ja uimarantaan liittyvät nurmikentät ja puistoalueet on jätettävä rauhaan.
Myös maakuntakaavan lähtökohtana on taajamarantojen säilyttäminen virkistyskäytössä.
Kaupunginhallitus pohtikoon kaava-asiasta päättäessään, onko ahtaasti asuminen asukkaiden terveyden kannalta hyvä vai huono asia.
Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä tulee olla kosketus luontoon ja asumisväljyyden tulee olla kohtuullinen, jotta ihmiset pysyisivät terveinä.
Asumisviihtyisyydessä säästetty euro maksaa terveyskustannuksissa moninkertaisesti.

Markku Mutanen

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
YU DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.