Inhimillinen virhe aiheutti lumipalloefektin sosiaalisessa mediassa – Ylöjärven Uutiset selvitti, rikotaanko Ylöjärvellä lakia

Kuntouttava työtoiminta myrskyn silmässä Ylöjärvellä

Sosiaaliseen mediaan lipsahti Ylöjärven kuntouttavasta työtoiminnasta vääränlaisen kuvan maalaava mainos. Tämän johdosta Apu-lehden verkkosivuilla Uuninpankkopoika-blogin alla julkaiseva sosionomi ja oikeustieteen kandidaatti Saku Timonen kritisoi Ylöjärven kaupungin kauppaavan orjatyötä kuntouttavalla työtoiminnalla. Teksti laittoi kaupungin sosiaalisen median tukkoon ja nosti Ylöjärven kuntouttavan työtoiminnan kansallisen median huomion kohteeksi. Mitä ”orjatyö”-keskustelusta pitäisi ajatella ja rikotaanko Ylöjärvellä lakia?

Ensimmäinen pysäkki Mansikkamäen työhuoneessa

Pekka Mansikkamäki kertoo Ylöjärven kaupungin toteuttavan lakia.

Ylöjärven kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, joten koputamme ensimmäisenä kaupungin työllisyyspalveluiden oveen. Työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki ei vaikuta kovinkaan huvittuneelta.

Hän kertoo, että kirjaamon kautta on tullut viestejä, jotka on selvästi tarkoitettu kosto mielessä. Sosiaalinen media on täyttynyt vihamielisistä viesteistä.

– Se mitä kirjoittelu on saanut aikaiseksi, on se että meillä on työttömiä joita tekstit akiteeraa. Meidän työntekijöille on tullut uhkauksia, jopa heidän perheitä on uhattu, Mansikkamäki sanoo.

– Me emme voi oikaista asiaa missään, sillä jos minä kommentoin, että Ylöjärven kaupunki toteuttaa lakia, niin seuraava vastine on, että Mansikkamäki hyväksyy orjatyövoiman. Emme voi viranomaisina olla mukana tällaisessa keskustelussa.

Somejulkaisut ja vihamieliset viestit lähtivät liikkeelle Ylöjärven Toimintatiellä toimivan työvalmennuskeskus Valpron mainoksesta, joka etsii yhteiskumppaneita yrityksistä: ”Tarjoamme tuotantotilat ja työntekijät samassa paketissa! Etsitkö tuotantotyöllesi tekijöitä? Talosta löytyy työkalut ja laitteet! Palvelu on räätälöitävissä yrityksesi tarpeiden mukaan! Käyttämällä palveluita tuet samalla Ylöjärven työttömiä. Jos yrityksellä on isompia tuotantoeriä, joiden käsittely voidaan suorittaa verkkaisesti mutta varmasti, niin olemme sinulle oikea yhteistyökumppani.”

– Oli inhimillinen erehdys, että ilmoitus päätyi mihinkään. Asialla oli uusi työvalmentaja, joka ei tunne työllisyydenhoitoa kokonaisuudessaan. Työntekijä julkaisi ilmoituksen omalla Facebook-tilillään, ilman työllisyyspalveluiden muiden työntekijöiden tarkistusta. Ilmoituksesta saattoi saada väärän kuvan toiminnastamme.

Mansikkamäen puhelin soi. Iltalehti haluaa haastattelun. Aikaa kuluu medioiden kanssa rupatteluun.

– Mainoksesta ei näkynyt, miten me työtoimintaa järjestämme ja millä ehdoin sekä mikä siinä on yrityksen yhteiskuntavastuuta. Ilmoituksessa ei näkynyt myöskään meidän perusideaa, jossa työtoiminnassa arvioidaan työttömien työkykyä, Mansikkamäki jatkaa.

Timonen kritisoi Ylöjärven kaupungin toiminnan olevan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden vastaista, jonka lisäksi hän kritisoi myös palvelun kanssa yhteistyötä tekeviä yrityksiä.

– Nykyisin orjia sanotaan työllistyviksi ja heidän työpanostaan myydään sumeilematta. Ilmoituksesta päätellen ei myydä pelkkää työpanosta, vaan myös palkattoman työn tekijät samassa paketissa. Joissain sivistysmaissa tätä saatettaisiin paheksua, mutta meillä sitä sanotaan työllistämiseksi. Ainakin Ylöjärvellä on jäänyt lukematta sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 kunnille lähettämä ohjekirje kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Tähän täkyyn tarttuvien yhtiöiden tuotteet pitäisi varustaa merkinnällä, jossa kerrotaan orjatyövoiman käytöstä valmistuksessa, Timonen kirjoittaa blogi-kirjoituksessaan.

Timonen on kritisoinut kuntouttavaa työtoimintaa ja etenkin sitä järjestäviä tahoja jo vuosia. ”Orjatyö” ei ole siis uusi termi kuntouttavan työtoiminnan kontekstissa.

– Uuninpankkopoika on varmasti oikealla asialla tarkoittaen, että kuntouttava työtoiminta on määritelty laissa, mutta mielestäni kritiikin kohde on väärä, koska me toteutamme lakia, Pekka Mansikkamäki sanoo.

Pekka Mansikkamäki palkittiin esimerkillisenä kuntouttavan työtoiminnan kehittäjänä ja sen
ja sosiaalityön sekä terveydenhoidon yhteistyön toutteuttajana Helsingissä 2007.

– Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä on kuntouttavan työtoiminnan laissa määritelty, ettei kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä saa ostaa yrityksiltä, eikä kuntouttavan työtoiminnan statuksessa oleva henkilö saa työskennellä yrityksessä tai sen työnjohdon alaisena edes alihankintasopimuksin. Järjestäjän täytyy olla kunta tai sen sopimuksella kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset tai seurakunta, Mansikkamäki lisää.

Laista Timonen ja Mansikkamäki ovat samaa mieltä, mutta Timosen kritiikki nouseekin Valprolla tapahtuvaa alihankintaa ja yritysyhteistyötä kohtaan. Tämä on eri asia kuin kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen.

Mansikkamäki kommentoi, että Ylöjärvellä kuntouttavassa työtoiminnassa työtoimintaa käytetään yhtenä välineenä asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmien, osaamisen, työkyvyn ja oman motivaation selvittämisessä.

– Nyt on unohdettu se, että kuntouttavan työtoiminnan laissa ja sen prosessissa kuntouttava työtoiminta sisältää työtoimintaa ja nämä ovat kaksi eri asiaa. Kuntouttavassa työtoiminnassaon tavoitteena päästä myös työmarkkinoille, Mansikkamäki muistuttaa.

Mansikkamäen linja asiasta on siis selkeä: Ylöjärvi toteuttaa lakia.

Saku Timosen esiin nostaman sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjeen mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanos ei mene taloudellisen voiton tuottamiseen. Mansikkamäen mukaan näin ei Ylöjärvellä tapahdu.

– Me tuotamme kaupungille tappiota, joten ei voida puhua, että me tekisimme kuntouttavalla työtoiminnalla jonkinlaista bisnestä. Myöskään kilpailua ei saa vääristää. Olemme todenneet, että jos kuntouttavassa työtoiminnassa tapahtuva alihankinta vääristää kilpailua, niin yritykset voisivat ottaa kuntoutujat töihin saman tien. Me myös itse tarkkailemme tilannetta ja lopetamme yritysyhteistyön, jos se vääristää kilpailua, Mansikkamäki selvittää.

– Se mitä kaupunki työtoiminnasta rahallisesti hyötyy on se, että me pidämme yllä fasiliteetteja ja koneita niillä rahoilla joita alihankinnalla saamme. Mitään taloudellista hyötyä emme saa. Valpro työllistää kuntouttavaa työtoimintaa toteuttamaan 33 työntekijää ja pelkästään heidän palkat ovat isompi summa kuin työtoiminnasta saadut tulot, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö lisää.

Mitä sanoo ministeriö?

Sosiaali- ja terveysministeriö Helsingin Kruununhaan Meritullinkadulla.

Kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännöstä vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Sen tehtävä on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä, sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin.

Helsingin Kruununhaassa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen on varannut puolisen tuntia aamupäivästään Ylöjärven Uutisille. Hän vastaa sisällöllisesti kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelun keräämä negatiivinen huomio on Pöyhöselle tuttu asia.

– Palvelu on ollut hieman ikävästi julkisuudessa sen vuoksi, ettei palvelu muka edistäisi ihmisten työllistämistä. Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka kyseessä on työllistymistä edistävä palvelu niin kuntouttavasta työtoiminnasta ei ole kuitenkaan tavoitteena mennä suoraan työelämään, Pöyhönen kertoo.

– Tavoitteena on saada ihminen työ- ja toimintakykyiseksi, jotta hän voi osallistua TE-hallinnon palveluihin tai palkkatuettuun työhön. Kyseessä on sosiaalipalvelu, jossa pääasia on ihmisen sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Työllistyminen on tietenkin tavoitteena, mutta usein polun päässä, hän lisää.

Palvelua valvova eduskunnan oikeusasiamies on saanut työtoimintaa koskevia kanteluita, joihin hän on pyytänyt STM:n lausuntoa.

– Suurimmassa osassa oikeusasiamiehen antamia päätöksiä ei käsittääkseni ole löytynyt varsinaista lainvastaista toimintaa. Oikeusasiamies on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntouttavan työtoiminnan laki on joiltain osin hankalasti tulkittavissa, Pöyhönen kertoo.

Entä sitten Ylöjärvellä järjestettävä palvelu?

– Yksittäisiin tapauksiin en voi ottaa kantaa. Sitten jos tehdään kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, niin he pyytävät meiltä lausuntoa ja sitten me kommentoimme.

Mutta alihankintaan Pöyhönen voi ottaa kantaa. Hän toistaa jo edellä mainitun lain kohdan, jonka mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä.

– Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen.

– Puhun nyt yleisellä tasolla, että esimerkiksi alihankintatyöt eivät olisi ainakaan tämän lain hengen mukaista. Pitäisi pohtia, että onko tämä se mitä lainsäätäjä on oikeasti tarkoittanut.

Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen ei pidä alihankintaa lain hengen mukaisena.

Hallituksen esityksessä todetaan asiasta seuraavaa: ”Koska kuntouttavassa työtoiminnassa on kysymys toimenpiteestä, jota ei tehdä virkasuhteessa tai työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa, ei ole tarkoituksenmukaista järjestää toimintaa yrityksessä, jonka toiminta perustuu taloudellisen voiton tuottamiseen.”

– Tulkitsemme, että alihankinta yrityksiltä ei ole lain hengen mukaista, Pöyhönen toistaa.

Pöyhönen näkee, että kuntouttava työtoiminta on historiallisista syistä nähty monessa kunnassa pelkästään työtoimintana. Hän ymmärtää myös dilemman, jossa ajatellaan työmarkkinoiden yhteistyön tukevan työllistymistä.

– Tässä palvelussa on kuitenkin kyse asiakkaan työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Laissa on myös hyvin selkeästi säädetty, ettei työllä saa korvata työ- tai virkasuhteista työtä. Tämä on ollut eduskunnan tahtotila.

– Kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan tehdä työtoimintapaikoissa työtehtäviä, mutta
siihen täytyy sisältyä hyvin vahvasti sosiaalityön ja ohjauksen tuki. Sitten kun näyttää siltä, että ihminen voisi edetä töihin esimerkiksi yritykseen, silloin meillä on käytössä TE-hallinnon työkokeilu, johon voi hyvin yhdistää sosiaalihuollon tukia ja ohjausta. Meillä ei mikään lainsäädäntö sitä estä, Pöyhönen esittelee.

Hän pohtii, että ”orjatyö”-keskustelun taustalla on ilmiö, jossa kuntouttavan työtoiminnan alle olisi joutunut vääriä asiakkaita. Tästä syntyy kokemus pakottamisesta. Sosiaalineuvoksen mukaan yksinkertainen ratkaisu tähän olisi se, että asiakkaan palvelutarve arvioitaisiin oikein.

– Uskon, että kun palvelu kohdennetaan oikeille ihmisille, tämä ”orjatyö”-keskustelu vähenee. Toinen asia on se, että kuntouttavan työtoiminnan sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota ja se täytyy räätälöidä ihmisen tarpeen mukaisesti.

– Jonkin verran on tullut kritiikkiä, että toiminta olisi vain sukkien kutomista ja pupuleikkejä. Toiminnan on oltava tavoitteellista sekä työllisyyttä edistävää ja asiakkaan elämänhallintaa tukevaa. Pitää olla tarkka suunnitelma, millä tavoin näihin tavoitteisiin päästään, mitkä toimet ovat ja mikä on seuraava askel palvelun jälkeen. Kuntouttava työtoiminta ei saa koskaan olla sitä, että laitetaan ihminen säilöön.Sosiaalityö ja työnohjaus on aktiivisesti oltava osa palvelua koko ajan, Pöyhönen luettelee.

Timosen näkemys palvelusta

Työnjälkiä maalauspajassa.

Uuninpankkopoikana tunnettu Sakari ”Saku” Timonen on tuottanut vuosien ajan blogiinsa yhteiskuntakritiikkiä, jonka kohteena kuntouttava työtoiminta on ollut usein. Keskustelimme aiheesta Pohjois-Karjalassa asuvan juristin kanssa sähköpostin välityksellä.

Timonen ei näe, että kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää lakia tarvitsisi muuttaa. Hänelle riittää, että sitä noudatetaan. Hän toistaa ministeriön ohjeistuksia ja kyseenalaistaa kuntien toimintaa:

– Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain niille, joiden työkyky on alentunut, eli siihen ei saa sijoittaa tervettä ja työkykyistä. Sillä ei saa korvata palkkatyötä. Se ei saa olla kunnalle pelkkä keino säästää työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Se ei saa vääristää kilpailua, Timonen sanoo.

– Sitä ei saa järjestää yrityksissä eikä yritysluonteisesti esimerkiksi työpajoissa teetettävällä alihankankintatyöllä, jolla paja saa tuloja. Näitä kaikkia vastaan rikotaan avoimesti, hän lisää.

Timosen mielestä lakia voisi selkeyttää siten, että nämä asiat kerrottaisiin selvästi kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa.

– Täten niitä ei tarvitsisi etsiä esimerkiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetusta laista ja lakien soveltamisohjeista, hän toteaa.

Millaista työtoimintaa sitten tulisi järjestää, jotta se olisi mahdollisimman lain mukaista mutta
tehokasta?

– Tämä on lain keskeinen ongelma, koska se ei saa rikkoa edeltä mainittuja asioita. Kuntouttava työtoiminta ei saa olla varsinaista työtä, mutta leikkityöstä ei ole mitään hyötyä, Timonen linjaa.

Hän esittäisi sosiaalista kuntoutusta, terveystarkastuksia, työlainsäädännön ja sosiaaliturvan opetusta ja henkilökohtaista opastamista, työnhaun konkreettista tukemista sekä tietoa kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännöstä.

– Työn teettämisessä on oltava tarkkana, ettei edeltä mainittuja säännöksiä ei rikota, mutta avustavia eli ei-palkkatyötä korvaavia tehtäviä voidaan tehdä. Työn on oltava sellaista, että sen tekeminen ei ole teettäjän toiminnan kannalta välttämätöntä, mutta on kuitenkin tarpeellista, Timonen selkeyttää.

Timosella itsellään ei ole henkilökohtaista kokemusta kyseisestä palvelusta, mutta hän kertoo seuranneen sitä läheltä vuosia. Oman kuntansa kuntapäättäjänä hän on ollut korjaamassa virheitä ja lainvastaisuuksia.

Timonen kommentoi alihankintaa suoraviivaisesti:

– Alihankinta on vastoin lakia. Sillä kierretään palkkatyötä korvaavan työn kieltoa, kilpailun vääristämisen kieltoa ja usein myös kuntouttavan työtoiminnan teettämisen kieltoa yrityksissä tai yritysluonteisesti. Kukaan ei voi kilpailla alihankintatehtävien hinnoissa sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakuluja, vaan jolle jokainen työntekijä tuo tullessaan 10,09 euroa päivässä.

Kuntouttavasta työtoiminnasta Timonen nimeää suurimmaksi hyötyjäksi kunnan. Myös yritykset hyötyvät blogikirjoittajan mukaan markkinahintojen alittavista alihankinnoista. Työttömät hyötyvät siis vähiten.

Työn alla oli kynttelikköjä, joita Valpro myy toiminnan tueksi.

– Tarkoituksena on työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta vain yhdestä kahteen prosenttiin onnistuu tässä. Palvelusta aiheutuu valtiolle valtavat kustannukset ja tulonmenetykset. Valtio menettää kuntien työmarkkinatuen maksuosuudet ja lisäksi maksaa sen 10,09 euroa päivältä per henkilö. Jos nekin rahat suunnattaisiin palkkatukeen niin hyöty olisi konkreettinen myös verotuloina. Kunnat saavat ison hyödyn palkattomasta työstä, Timonen sanoo.

– Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat työttömät eivät käytännössä hyödy yhtään mitään, vaan menettävät työpanoksen ilmaiseksi, kokevat tulleensa hyväksikäytetyksi tai turhautuvat leikkimisestä, hän lisää.

Saku Timonen ei ollut tietoinen, että hänen kirjoituksensa aiheutti väkivaltaisia viestejä Ylöjärven kaupungille. Hän ei hyväksy väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

– Omia oikeuksia saa ja pitää vaatia, mutta ei laittomilla keinoilla. Tiedon lisääminen omista oikeuksista ja vaikuttamismahdollisuudet estävät ylilyönnit.

Valprolla alihankintaa ei nähdä lain rikkojana

Valpron perustehtävä pähkinänkuoressa.

Kuntouttava työllisyystoiminta ei ole kuitenkaan mustavalkoista, eikä laki suoraan kiellä työn myymistä toiminnan ulkopuolelle. Palvelua Ylöjärvellä tarjoaa Elovainiolla toimiva työvalmennuskeskus Valpro. Kuntouttava työtoiminta voi kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Tavoitteena on asiakkaan työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan vahvistaminen.

Kuntouttavan työtoiminnan alkukartoitus kestää neljä viikkoa. Tämän aikana asiakas käy tutustumassa eri työvalmennuskeskuksen eri pajoilla. Tilanteesta riippuen hyvin työkykyinen asiakas voi mennä suoraan prosessin loppu päähän, jossa suunnataan työllistymiseen.

–Alkukartoituksen aikana asiakkaan työelämävalmiudet ja tavoitteet alkavat tulla näkyviksi. Kaikkien asiakkaiden kohdalla ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa alkukartoituksella, vaan asiakas voi mennä suoraan prosessin loppupäähän, Valpron työvalmennuspäällikkö Katriina Lyttinen kertoo.

Palvelussa työskentelee työkykytiimi, johon kuuluu Valpron työntekijöiden lisäksi muiden muassa lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä. Moniammatillinen ryhmä kokoontuu keskimäärin neljästi vuodessa arvioimaan asiakkaita, jotka eivät välttämättä kuulu työllisyyspalveluihin. Kuntouttavaan toimintaan kuuluu nimenomaan asiakkaan arviointi palvelun tarpeesta.

– Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä, mitä palveluista hän tarvitsee ja millainen hänen työkykynsä on. Käymme läpi elämän eri osa-alueet ja mitkä asiat koostavat työkyvyn. Selvitämme myös asiakkaan motivaation ja arvot sekä kiinnostuksen kohteet, Valpron työvalmentaja Hilkka Haake kertoo.

– Katsomme asiakkaan tilannetta kokonaisuutena, jota lähdemme tukemaan asiakkaan toivomalla tavalla. Jos vaikka terveydentilassa tai päihteiden käytössä on ongelmia, otamme yhdessä tai asiakas itse ottaa yhteyttä lääkäriin tai päihdetyöntekijään. Jos tuen tarve liittyy velkoihin, otamme yhteyttä velkaneuvojaan.
Palvelun tarve on jokaiselle hyvin yksilöllistä, Haake selvittää.

Kuntouttava toiminta on työtoiminnan lisäksi itsetuntoa ja elämänhallintaa tukevaa toimintaa. Tällaista voi olla esimerkiksi voimaannuttava valokuvaus, liikunnalliset aktiviteetit ja luonnossa liikkuminen.

Katriina Lyttisen mukaan toiminnalliset ryhmät toimivat ehkä paremmin kuin keskusteluryhmät. Asiakkaat saavat omaa osaamistaan näkyväksi toiminnan kautta. Keskiössä on myös työnhakuun ja työelämänvalmiuteen liittyvää toiminta.

Entä sitten alihankinta ja siihen liittyvä työtoiminta?

– Yhteistyöyritykset tuskin saavat voittoa pajoissa tehtävästä alihankinnasta. Me myymme vain työtä, joten emme tiedä asiasta yrityksen puolesta, Lyttinen kertoo ja jatkaa:

– Kuntouttavan työtoiminnan järjestäjä on Ylöjärven kaupunki. Sitä toteutetaan Työvalmennuskeskus Valprossa ja kaupungin eri yksiköissä. Lisäksi sitä voidaan järjestää rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei hankita eikä järjestetä yrityksissä.

Valpro käyttää työtoimintaa apuvälineenä työkyvyn arvioinnissa, jonka avulla asiakkaan osaaminen ja mahdolliset haasteet saadaan näkyväksi.

– Työvalmiuksien arviointi ja vahvistaminen työtoiminnan avulla on keskeinen tehtävämme. Tätä ei voida toteuttaa pelkällä yksilö- tai ryhmätoiminnalla. Ihmiset kaipaavat oikeita töitä, Lyttinen toteaa.

Kuntouttava työtoiminta on yksi välietappi ennen seuraavaa työllistymisen vaihetta.

– Yritysyhteistyötä teemme yritysten kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan eritasoisia alihankintatöitä. Tämä mahdollistaa kaikille osaamistaan vastaavan työn sekä työkyvyn arvioinnissa tarvittavan työtehtävien pilkkomisen. Olemme seudullisesti ainoita, jotka toteuttavat työkyvyn arviointia näin systemaattisesti, Lyttinen huomauttaa.

Lyttinen kokee ”orjatyö”-kirjoittelun vääräksi.

Valpron pajoissa on tarjolla monenlaista toimintaa.

– Negatiivinen orjatyöhön viittaava kommentointi tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun näen kuinka paljon täällä työskennellään yhdessä asiakkaiden kanssa sen eteen, että he pääsevät elämässään eteenpäin.

– Tiedän kuinka laadukasta työtä me teemme asiakkaan näkökulmasta. Media nostaa ”orjatyö”-blogin esille, jossa näkökulma on aika suppea. Keskustelussa unohtuu meidän perustehtävä, joka on paljon muutakin kuin työtoiminta.

Lyttinen kuitenkin myöntää, ettei Valpron sadoista asiakkaista kaikki ole tyytyväisiä. Hän toisaalta uskoo, että Suomessa tarjotaan laadukasta toimintaa. Ainakin Lyttinen on ylpeä Valprosta ja sen tarjoamista palveluista.

Alihankintaa Valpro käyttää apuvälineenä työkyvyn mittauksessa, jonka kautta kuntoutujan ongelmat ja osaaminen saadaan näkyväksi. Valpro tekee töitä alihankintana tuotannollisille yrityksille, jotka pystyvät pilkkomaan työnkuvaansa. Osa töistä täytyy olla hyvin yksinkertaisia töitä, jotta ne voidaan jakaa kaikille.

– Pajoilla on erilaisia työtehtäviä, joiden avulla voidaan käytössämme olevalla työkyvyn arviointivälineellä selvittää henkilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Toimintakyvyn havainnoinnin avulla saamme enemmän konkreettista tietoa kuin pelkällä asiakkaan  haastattelulla. Työtoimintaa on käytetty välineenä työ- toimintakyvyn vahvistamisessa jo kauan, varmasti ihan pajan toiminnan aloittamisesta saakka.

Valpro oli ennen Keijärven toimintakeskus, joka toimi Keijärven sairaalan pihapiirissä. Palvelu oli tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille, ennen kuin se muuttui työllisyyspalveluksi vuonna 2005. Lyttinen palkattiin silloiseen palveluun kehittämään palvelun sisältöä. Hänen mukaansa palvelun historia näkyy tavassa suhtautua asiakkaaseen kokonaisvaltaisesti.

– Asiakkailla voi olla haasteina sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot, jännitys tai masennus. Teemme paljon töitä itsetuntoon liittyvien asioiden kanssa. Lisäksi haasteita voi olla päivärytmin kanssa. Selvitämme yhdessä asiakkaan kanssa mahdolliset työllistymisen haasteet ja ohjaamme oikean palvelun piiriin. Joillakin asiakkailla voi olla muita terveydellisiä syitä, puutteellinen koulutus tai työkokemuksen puute, minkä vuoksi on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille.

Juho Mäen käsi on joutunut rasitukselle uudessa työpaikassa.

Tauno Lahti ja Keijo Mäenpää nauttivat toistensa seurasta Valpron metallipajalla.

Keijo Mäenpää kertoo ettei häntä muualle huolita. Työttömyyttä varjostaa selkäongelmat.

Lahden kädet ovat nähneet töitä vuosikymmeniä.

Risto Aarnio on ollut Valpron asiakkaana seitsemän kuukautta.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.