Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Ratikkakeskustelu on kerännyt alkusyksyllä lisää kierroksia. Taloutensa pahoin kuralle saanut Tampere on esittänyt raitiotien jatkosuunnittelun ripeää etenemistä Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan alueelle. Nämä haihattelut on pysäytettävä lähtökuoppiinsa, ettei Tampereen tauti pääse leviämään naapureihin.
Joukkoliikennettä on syytä kehittää myös Ylöjärvellä kaupungin väkiluvun kasvun myötä. Raitiotie on kuitenkin erittäin kallis liikkumismuoto. Se palvelisi maantieteellisesti vain pientä osaa Ylöjärvestä, vaikka kulut kaatuisivat jokaisen veronmaksajan syliin.
Raitiotien rakentamiskustannukset olisivat Ylöjärvellä varovastikin arvioiden vähintään 70–100 miljoonaa euroa. Lisätaakka olisi valtava kaupungille, jonka velkaantuminen on saatu pysähtymään noin sataan miljoonaan euroon valtuuston tekemien kipeiden päätösten jälkeen.
Ylöjärven päättäjien selvä enemmistö näyttää hullaantuneen raitiotiestä. Kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia sisältää kirjauksen raitiotien edistämisestä. Perussuomalaisten vaatimus kirjauksen poistamisesta hävisi äänestyksessä saatuaan tukea osalta keskustan valtuutettuja.
Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet huippukalliin raitiotien jatkamista Ylöjärvelle. Muiden puolueiden harjoittaman ratikkalobbauksen motiivit jäävät arvailujen varaan, mutta ainakaan taloudelliseen ajatteluun ne eivät voi perustua. Raitiotien alakanttiin arvioidut käyttökustannukset perustuvat täysin ylimitoitettuihin käyttäjämääriin. Sitä päivää tuskin nähdään, että yli 300-paikkaiset raitiovaunut kolistelisivat Ylöjärvellä edes puolitäysinä.
Raitiotien rakentamista on perusteltu muun muassa sen vaivattomuudella. Raitiotien myötä monen työmatka kuitenkin pitenisi bussilinjojen vähentyessä ja odotteluajan kasvaessa. Pahimmassa tapauksessa oman auton käyttö työmatkoilla voi lisääntyä ihmisten kyllästyessä turhaan odotteluun.
Vastuullinen päätöksentekijä ei aja kaasu pohjassa seinään, vaan perustaa liikennesuunnittelun kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen.
Mikäli Ylöjärven kaupunkirakennetta halutaan jatkossa tiivistää, voidaan se tehdä raitiotiestä riippumatta. Sähköbussien investointi- ja käyttökustannukset olisivat vain murto-osa raitiotiehen verrattuna. Päinvastoin kuin kiveen hakatut raitiotielinjat, bussireitit ovat muunneltavissa tarpeen tullen. Harkinnan arvoinen on myös Ylöjärven ja Tampereen välinen lisäraide, joka mahdollistaisi paikallisliikenteen ohella nopean junayhteyden Ylöjärveltä pääkaupunkiseudulle.
Toteutuessaan raitiotie ajaisi Ylöjärven vakavaan talousahdinkoon. Niin on jo käynyt velkamääränsä hujauksessa miljardiluokkaan kasvattaneella Tampereella, jossa on suunniteltu muun muassa päiväkotien ja koulujen lakkauttamisia itse aiheutettujen talousvaikeuksien seurauksena. Ei kai samaan haluta päädyttävän myös Ylöjärvellä?

Perussuomalaisten
valtuustoryhmä