Kysely: vanhemmat ovat huipputyytyväisiä varhaiskasvatukseen

”Ryhmän aikuiset loistavia. Lapsen ehdoilla mennään.” Näin vastasi eräs huoltaja varhaiskasvatusta koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn, eikä hän ollut suinkaan ainoa tyytyväinen. Jonkin verran kritiikkiä kaupunki sai henkilökunnan vähyydestä ja vaihtuvuudesta.

Lähes kaikki kyselyyn osallistuneet suosittelisivat kunnallista varhaiskasvatusta. (kuva: Merja Hietikko)

Ylöjärveläisiltä vanhemmilta kysyttiin keväällä, mitä mieltä he ovat kaupungin varhaiskasvatuksesta.

Kyselyn tulokset olivat erittäin hyviä.

Parhaat pisteet huoltajat antoivat lasten turvallisuudentunteesta hoidossa (4,5 pistettä viidestä) ja siitä, että ryhmissä tuetaan kaveri- ja tunnetaitojen kehittymistä (4,4/5) Myös yhteistyötä hoitajien kanssa pidettiin monella tapaa hyvänä (4,5/5).

Ylöjärveläisistä pikkulasten vanhemmista jopa 97 prosenttia suosittelisi kunnallista varhaiskasvatusta muille. Tätä asiaa kysyttiin ensimmäistä kertaa viime vuonna.

Kyselyitä on tehty Ylöjärvellä jo pitkään, ja niiden tulokset ovat olleet aina hyviä, samoin kuin monessa muussakin Suomen kunnassa.

Tämänvuotisessa kyselyssä korostui myös kyselyn laajuus ja luotettavuus. Kyselyihin on yleensä vastannut noin 340–500 vanhempaa, mutta tänä vuonna yli 800.

”Henkilöstö kuuntelee lasta”

Suuri osa huoltajista (500) antoi myös sanallista palautetta, jossa valtaosa kiitti ammattitaitoista henkilöstöä, tiloja, turvallisuutta ja ympäristöä. Sanallisissa vastauksissa korostui myös lasten kannustaminen liikkumiseen.

Palaute oli pääosin tämänsuuntaista:

– Henkilöstö kuuntelee lasta, paljon erilaista toimintaa, liikuntaa, laulua ja leikkiä.

– Lapsi viihtyy, hoitajat ovat todella mukavia ja osaavia. Lapsi otetaan omana itsenään vastaan ja monipuolista tekemistä löytyy.

 Henkilökuntaa saisi olla enemmän

Eniten kritiikkiä sen sijaan sai henkilökunnan vähyys, vaihtuvuus ja tiedottaminen.

Tiedottaminen on yritetty parantaa monin eri keinoin. Silti siitä tulee vuosittain jonkin verran negatiivista palautetta.

Ajoittaista resurssipulaa selittää se, että sijaisia on vaikea saada ja se, että pari vuotta sitten voimaan astui asetus, joka lisäsi lasten määrää aikuista kohden.

– Yli 3-vuotiaiden ryhmissä yhtä kasvattajaa kohden saa olla kahdeksan lasta, kun se ennen oli seitsemän,  sanoo varhaiskasvatuksen suunnittelija Merja Hietikko.

– On aikoja, jolloin sijaisia on todella vaikea saada. Etenkin kevättalvi ja marraskuu ovat tällaisia. Johtajat näkevät paljon vaivaa sijaisten saamiseksi. Tiukimpina aikoina joudumme käyttämään eläkkeellä olevia kollegoja ja sukulaisia, sanoo Hietikko.

Vanhemmilta tuli tämäntyyppistä palautetta:

– Lapsiryhmät on liian isoja, jonka seurauksena ohjaajilta loppuu puhti ja resurssit. Pienryhmä toimintaan pitäisi varata enemmän aikaa ja resursseja 3–5-vuotiaiden ryhmässä.

– Henkilökunta on välillä varmasti aika äärirajoilla. Vaikka tekevät parhaansa, niin ehdottomasti pitäisi olla mahdollisuus pienentää ryhmiä.

Pihoja saa käyttää

Kyselyn vastauksissa kävi myös ilmi, etteivät monet vanhemmat tiedä, että päiväkotien piha-alueita saa käyttää lähiliikuntapaikkoina silloin, kun päiväkodeissa ei ole lapsia paikalla.

– Haluaisimme, että lapsiperheet käyttäisivät pihoja enemmän, aikuisten tekemä valvonta lisääntyisi, ja ilkivalta vähenisi. Pihat voisivat olla liikunnallisia kokoontumispaikkoja, joissa vanhemmat tutustuisivat toisiinsa, toivoo Hietikko.