Lomalomaloma!

Juhannuksesta lomille – ihanaa! Mikä ettei. Kyllä niitä töitä on jo tarpeeksi tehtykin.

Toisaalta tiedän, että töiden jäädessä hetkeksi tauolle suunnittelen pian innoissani tulevaa: syksylle mahtuu vielä lisää ohjelmaa. Ideoita alkaa pulpahdella muutaman lomapäivän jälkeen ja toki kirjoitan ne kaikki ylös.

”Lomalla ehtii tehdä paljon töitä” onkin yksi kyseenalaisista viisauksistani.

Vakavasti puhuen ihmisen pitäisi päästä irrottautumaan töistä – myös henkisesti. Vasta se antaa kunnollisen mahdollisuuden palautua ja kerryttää huvenneita energiavarastoja.

Aivoja voi kuitenkin lomalla haastaa monilla muilla hyödyllisillä tavoilla kuin työskentelemällä. Lomalla saa

opetella ja oppia uutta – kunhan se ei liity töihin.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi liikunta ja sosiaaliset suhteet ovat parhaita palautumiskeinoja. Toisaalta

kummankin osalta kannattaa pysyä kohtuudessa: liialliset annokset kuormittavat niin, että palautuminen

kärsii.

Aivotutkijoilla on omat vinkkinsä. Jotta loma olisi mahdollisimman virkistävä, sen rytmiin kannattaisi alkaa

valmistautua jo hyvissä ajoin ennen viimeistä työpäivää.

Työtahtia olisi siis käytännössä kevennettävä. Näin aivot sitten heti loman alkaessa osaisivat käydä

lomakierroksilla eli toimia tarpeeksi rauhallisesti.

Jos – ja kun – tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, lomalle jäädessä olisi hyvä pyrkiä varaamaan aikaa

yksinoloon: kun ensin on saanut keskittyä omaan itseensä, jaksaa todennäköisesti paremmin myös viettää

aikaa muiden ihmisten kanssa.

Samaa ideaa olisi toki hienoa soveltaa vaikka joka päivä ympäri vuoden. Oma aika on arvokasta. Ylipäänsä

palautumista pitäisikin tapahtua jatkuvasti: sitä ei missään tapauksessa kannata jättää vain lomien varaan.

Pitkien lomien varaan en jätä mitään. Pidin nimittäin kerran jopa neljän viikon kesäloman. En enää koskaan

aio toistaa sitä virhettä.

Lomailu oli mukavaa, mutta tuo lähes kuukausi oli minulle yhdenjaksoisena poissaolona töistä aivan liian

pitkä. Töihin palatessani en moneen päivään meinannut saada mitään aikaiseksi: tuntui siltä, että työkykyni

olisi kokonaan kadonnut.

Ehkä aivoni silloin vaativat hidasta laskeutumista takaisin työelämään – samoin kuin ne tutkijoiden mukaan

toivovat lempeää laskeutumista lomalle.

Minulle sopivat parhaiten lyhyet, mutta usein toistuvat lomat ja muut vapaat. Silloin sekä palaudun että

pysyn työkykyisenä ympäri vuoden.

Sinun tilanteesi voi olla erilainen. Joka tapauksessa toivon mainiota keskikesää meille kaikille!

Katariina Sorvanto