Uusia ystäviä ja yleissivistystä – rippileiri tarjoaa nuorelle monipuolisen kokemuksen

Parisenkymmentä 14–15–vuotiasta nuorta viilettää kohti Kurun Lammasniemen leirikeskuksen rantaa.

Samu Siuruainen pitämässä raamattupiiriä eli “raamista”. Päivän tehtävänä oli koristella raamattu.

Vanhan riihen yläkerrassa on seinässä lasinen risti, jonka läpäisee keskipäivän valo. Nuoret ovat kerääntyneet sen eteen laulamaan vanhaa virttä, joka on tuttu monelle suomalaiselle. Virren tarinassa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin.

– Aasit olivat tuolloin aivan tavallisia työjuhtia, nuorisopastori Heli Airikka kertoo.

Pastori kysyy nuorilta miten heidän mielestään nykypäivän poliitikot kuten yhdysvaltain presidentti Donald Trump liikkuvat paikasta toiseen. Kysymystä hän käyttää verrannollisesti auttaakseen nuoria ymmärtämään Jeesuksen lähtökohdat.

– Jeesus liikkui vaatimattomasti, mutta ihmiset ottivat hänet kuitenkin hyvin vastaan.

Jeesuksen kuninkuus oli erilaista kuin maallinen kuninkuus, Airikka kertoo.

Lyhyen pohdinnan jälkeen noustaan vielä kerran seisomaan rukoilemaan, jonka jälkeen jumalanpalvelus eli “jumis” on päättynyt. Tämän jälkeen rippikoululaiset kirmaavat Lammasniemen leirikeskuksen päärakennukseen välipalalle.

Nuorten tietopohja kristinuskosta rapistumassa

– On ihanaa nähdä, että leireillä aina syntyy yhteisöllisyyttä ja me-henki. Nuoret aloittavat myös täällä pohtimaan paikkaansa maailmassa, Airikka hymyilee.

Nuorisopastori on kokenut leiriläinen. Hän on ohjannut rippileirejä 15 vuoden ajan noin 50 leirillä.

– Rippileirien ohjaaminen on vaihtelevaa. Jokainen leiri on erilainen.

– Mutta nuoret kuitenkin pysyvät aina samanlaisina. He pohtivat keitä he ovat ja kelpaavatko he toisille, Airikka pohtii.

Heli Airikka on ohjannut noin 50 leiriä.

Rippileirillä jokaiselle päivälle on oma ohjelmansa. Päivät saattavat muodostua oppitunneista, ryhmässä puuhailusta ja jumalanpalveluksista. Tänään on luvassa Jeesusta käsittelevä rastirata.

Päivärytmi tuntuu pysyvän leireillä samana vuosikymmenestä toiseen. Oppituntien sisällöt ovat kuitenkin Airikan mukaan kokeneet muutoksia.

– Olen huomannut viime vuosina, ettei nuorilla ole niin paljon tietoa raamatusta.

– Usein pohditaan hölmistyneenä kuka se Jeesus on. Tai sitten vain esitetään ettei asioista tiedetä.

– Mutta kyllä tuntuu siltä, että nuorten tietopohja on rapistunut ja tämä taas liittyy koulujen uskonnonopetukseen.

Arikka näkee rippileirillä olevan yleissivistävä rooli nuorten elämässä, sillä hän kokee raamatun länsimaalaisen kulttuurin perustana. Yleissivistyksen rinnalla leirillä kuitenkin tutustutaan myös hengellisyyteen.

– Rippikoululaisten kanssa tutustumme rukoilemiseen, joka on käytännön kannalta leirin suurin juttu.

– Nuorilla on ehkä hieman kankea käsitys rukoilusta. Monet kokevat, että rukoilua on tehtävä jollain tietyllä tavalla. Yritämme kertoa täällä, että on olemassa monia erilaisia tapoja rukoilla.

Leireillä yksi asia pysyy kuitenkin aina samana.

– Tuntuu että täällä syödään koko ajan. Leirillä menee tietynlaiseen rytmiin, jota ei normaalissa arjessa toteuta, Airikka nauraa.

Rippileiri on luonnollinen valinta

Jumalanpalveluksissa eli “jumiksissa” nuoret pääsevät tutustumaan kirkollisiin menoihin ja julhapyhiin.

Ylöjärvellä kirkkoon kuuluvista rippileirillä käy lähes koko ikäluokka, kun taas esimerkiksi Tampereella kävijämäärät ovat olleet laskussa.

– Kaikki kaverit käyvät leirin, rippileiriläiset Olli Hinkka, Erika Paanila ja Julia Särkkinen kertovat.

Uskonto ei ole useinkaan syy hakeutua leirille vaan uudet ystävät ja hyvä meininki.

– Sisko kertoi, että leirillä oli hauskaa, jonka vuoksi lähdin itsekin, Hinkka kertoo.

– Lähdimme etsimään uusia kavereita. Täällä on ollut tosi kivaa ja on ollut mukavaa tutustua uusiin ihmisiin, Paanila ja Särkkinen kommentoivat.

Nuorista on ollut mielenkiintoista päästä hauskanpidon ohella tutustumaan raamattuun.

– Meillä ei koulussa ole opiskeltu paljolti raamattua. Olemme opiskelleet enemmän muista uskonnoista, Paanila kertoo.

Hyvän tunnelman ja kokemusten perässä rippileirille haetaan uudelleen isosten rooliin.

Olli Hinkka, Erika Paanila ja Julia Särkkinen lähtivät leirille uusien ystävien ja mukavan ajanvieton perässä.

– Oma leirini oli niin kiva ja leirini isoset olivat niin hyviä tyyppejä, jonka vuoksi halusin lähteä mukaan isostoimintaan, Samu Siuruainen kertoo.

– Leirit ovat mukavia. Niille hakeutuminen on myös mukava kesätyö, leirin apurina toimiva Tiia Stenberg kertoo.

ORNA BEN LULU

Tiia Stenberg on mukana isostoiminnassa neljättä kesää.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>