Eteläamerikkalaiset sävelet elähdyttivät piilopirtin arkea

Jopa talousneuvos Kalle Kaihari ja presidentti Urho Kekkonen olisivat aikoinaan riehakoituneet, jos ystävykset olisivat piilopirtissään vastojen läiskeen ja pullon hengen tupsahtelun ohessa kuulleet kolumbialaisen pianovirtuoosin Pablo Rojasin,44, eteläamerikkalaista musisointia. Juhannusviikon keskiviikkoehtoona Pinsiö kylpi ilta-auringon lämpöisten säteiden lisäksi etnis- ja eurooppalaissävytteisen musiikin syleilyssä. Urkin Piilopirtin paviljongin valkoinen flyygeli sai todellisen tulikasteensa, kun Wienin musiikkiyliopiston opettaja esitteli taitojaan.

Pianotaiteilija Pablo Rojas konsertoi juhannusviikon keskiviikkoiltana Urkin Piilopirtin paviljongissa. Kuubalaissyntyinen pianisti tarjoili kattavan ohjelman eteläamerikkalaista musiikkia.

Pianotaiteilija Pablo Rojas on yhtä harvinainen näky Suomessa kuin erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka koko maailmassa.

Raakkuja on Urkin Piilopirtin läheisyydessä virtaavassa Matalusjoessa. Mesenaatti Jyrki Sasi marssitti maailmankuulun huippupianistin Pablo Rojasin pinsiöläisen taidehotellin kesäkonsertoijaksi. Kolumbialaislähtöinen ja nykyään Wienin musiikkiyliopiston opettajana toimiva Rojas piti Suomen-matkansa ainoan konsertin keskellä ei mitään.

Lumenhohtoisen instrumentin ääreen asettuessaan ja sormensa flyygelin koskettimille laskiessaan Pablo Rojasin kasvoilta säteili syvä ilo. Kolumbian musiikkilähettiläällä oli oiva tilaisuus tarjota taide- ja kulttuuritervehdys Etelä-Amerikasta. Jäyhään elämänmenoon juurtunut pirkanmaalaisyleisö sai ohjelmiston annista pilkettä silmäkulmaan ja eloa tanssijalkaan. Ja mikä parasta, konserttisalin flyygeli päästi ilmoille koko mittavan ääniskaalansa.

Kiitos Pablo Rojas siitä, että rakensit monipuolisen ohjelman kotimaanosasi musiikkiperinnöstä. Sinä teit kuulijoillesi tutuksi monta mestarisäveltäjää, joiden teoksia ei ole aikaisemmin näillä leveys- ja korkeusasteilla kuultu. Sanataiturina kuvasit ytimekkäästi niin säveltäjiä kuin heidän luomuksiaan.

Onneksi et soittanut suomalaisten etkä eurooppalaisten mahtisäveltäjien teoksia.

Musiikkituuli puhalsi elävöittävästi

Ylöjärveläinen iskelmälaulaja Pasi Kaunisto muisteli esiintymistään vuoden 1978 Buenos Airesin kansainvälisillä tangofestivaaleilla, kun hän tapasi elämänmakuisia sävellyksiä soittaneen Pablo Rojasin Urkin Piilopirtillä keskiviikkona.

Pianotaiteilija Pablo Rojas tarjoili monipuolisen ja hyvin harmonisen kattauksen eteläamerikkalaista musiikkia.

Konsertin ensimmäinen osa koostui 1800-luvulla syntyneiden säveltäjien tuotannosta. Mukana oli kolumbialaisen Luis A. Calvon (1882-1945), brasilialaisen Ernesto Nazarethin (1863-1934) ja kuubalaisen Ernesto Iecuonan (1895-1963) teoksia, joiden sisällöstä kumpusi niin eurooppalaisen musiikkikulttuurin kuin eteläamerikkalaisen kansankulttuurin vaikutukset.

Iecuonan kolme sävellystä: A la antigua, La mulata ja La comparsa tekivät erityisen vaikutuksen musiikillisten tarinoidensa ansiosta. Ensimmäisessä kappaleessa kuljettiin vanhaan tyyliin. Toisessa teoksessa kuvailtiin mulattia. Kolmannessa sävellyksessä seurattiin karnevaalikulkueen etenemistä.

Konsertoija omisti ohjelman toisen osan 1900-luvun säveltäjille. Heidän joukossaan on Pablo Rojasin henkilökohtainen suosikkisäveltäjä.

Konserttiyleisö teki eteläamerikkalaista musiikkimatkaa argentiinalaisten Carlos Guastavinon (1912-2000), Astor Piazzollan (1921-1992), Alberto Ginasteran (1916-1986) ja Carlos Aguirren (1957-) sävellysten tahdeissa. Ilta päättyi pianistin kotimaassa parhaillaan uraansa luovan nykysäveltäjän Germán D. Pérezin räväkkään teokseen .

Rojas nimesi mielisäveltäjäkseen argentiinalaisen Ginasteran, jonka sävellysten innoittajat löytyvät Andien juurilta.

Maailman musiikkiaitta on varsinainen aarrearkku. Miten paljon ihmiskunnalla onkaan mieltä ylentäviä taiteilijoita, jotka lahjoillaan luovat iloksemme ja henkiseksi ravinnoksemme teoksia, jotka puhuttelevat ihmisiä maapallon jokaisessa kolkassa.

Rojasin konsertti avasi kulttuurin ikkunoita meille vieraaseen ilmansuuntaan, jossa rytmi on ihmisten geeneissä. Eteläamerikkalaiset sävellykset soivat harmonisesti myös keskellä hämäläistä kylämaisemaa.

Maailman tähdeksi kohonnut kuubalaispianisti aloitti pianon soittamisen kahdeksanvuotiaana. Nuori Rojas innostui pianosta, koska hän vaikuttui kotonaan isänsä latinalaisrytmisestä musisoinnista. Perinne jatkuu, ja perintö on tallessa.

Puutarhat kutsuvat

Puhutteleva kesäkonsertti saatteli Urkin Piilopirtin tämänkesäiseen taidenäyttelyyn. Se esittelee taidepuutarhoja.

Taidepuutarhanäyttely avautuu torstaina 28. kesäkuuta ja sulkeutuu lauantaina 4. elokuuta. Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin kello 12-18.

Esittelijä johdattaa taidepuutarhojen saloihin torstaisin kello 17-18.

Lapsille suunnattu opastettu taidekierros on lauantaisin ajalla 30.6.-4.8.

Vuoden 2019 kesän taidenäyttely esittelee vittuilevaa taidetta. Sitä odotellessa.

 

Jopa talousneuvos Kalle Kaihari ja presidentti Urho Kekkonen olisivat aikoinaan riehakoituneet, jos ystävykset olisivat piilopirtissään vastojen läiskeen ja pullon hengen tupsahtelun ohessa kuulleet kolumbialaisen pianovirtuoosin Pablo Rojasin,44, eteläamerikkalaista musisointia. Juhannusviikon keskiviikkoehtoona Pinsiö kylpi ilta-auringon lämpöisten säteiden lisäksi etnis- ja eurooppalaissävytteisen musiikin syleilyssä. Urkin Piilopirtin paviljongin valkoinen flyygeli sai todellisen tulikasteensa, kun Wienin musiikkiyliopiston opettaja esitteli taitojaan.

Pianotaiteilija Pablo Rojas on yhtä harvinainen näky Suomessa kuin erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka koko maailmassa.

Raakkuja on Urkin Piilopirtin läheisyydessä virtaavassa Matalusjoessa. Mesenaatti Jyrki Sasi marssitti maailmankuulun huippupianistin Pablo Rojasin pinsiöläisen taidehotellin kesäkonsertoijaksi. Kolumbialaislähtöinen ja nykyään Wienin musiikkiyliopiston opettajana toimiva Rojas piti Suomen-matkansa ainoan konsertin keskellä ei mitään.

Lumenhohtoisen instrumentin ääreen asettuessaan ja sormensa flyygelin koskettimille laskiessaan Pablo Rojasin kasvoilta säteili syvä ilo. Kolumbian musiikkilähettiläällä oli oiva tilaisuus tarjota taide- ja kulttuuritervehdys Etelä-Amerikasta. Jäyhään elämänmenoon juurtunut pirkanmaalaisyleisö sai ohjelmiston annista pilkettä silmäkulmaan ja eloa tanssijalkaan. Ja mikä parasta, konserttisalin flyygeli päästi ilmoille koko mittavan ääniskaalansa.

Kiitos Pablo Rojas siitä, että rakensit monipuolisen ohjelman kotimaanosasi musiikkiperinnöstä. Sinä teit kuulijoillesi tutuksi monta mestarisäveltäjää, joiden teoksia ei ole aikaisemmin näillä leveys- ja korkeusasteilla kuultu. Sanataiturina kuvasit ytimekkäästi niin säveltäjiä kuin heidän luomuksiaan.

Onneksi et soittanut suomalaisten etkä eurooppalaisten mahtisäveltäjien teoksia.

Musiikkituuli puhalsi elävöittävästi

Pianotaiteilija Pablo Rojas tarjoili monipuolisen ja hyvin harmonisen kattauksen eteläamerikkalaista musiikkia.

Konsertin ensimmäinen osa koostui 1800-luvulla syntyneiden säveltäjien tuotannosta. Mukana oli kolumbialaisen Luis A. Calvon (1882-1945), brasilialaisen Ernesto Nazarethin (1863-1934) ja kuubalaisen Ernesto Iecuonan (1895-1963) teoksia, joiden sisällöstä kumpusi niin eurooppalaisen musiikkikulttuurin kuin eteläamerikkalaisen kansankulttuurin vaikutukset.

Iecuonan kolme sävellystä: A la antigua, La mulata ja La comparsa tekivät erityisen vaikutuksen musiikillisten tarinoidensa ansiosta. Ensimmäisessä kappaleessa kuljettiin vanhaan tyyliin. Toisessa teoksessa kuvailtiin mulattia. Kolmannessa sävellyksessä seurattiin karnevaalikulkueen etenemistä.

Konsertoija omisti ohjelman toisen osan 1900-luvun säveltäjille. Heidän joukossaan on Pablo Rojasin henkilökohtainen suosikkisäveltäjä.

Konserttiyleisö teki eteläamerikkalaista musiikkimatkaa argentiinalaisten Carlos Guastavinon (1912-2000), Astor Piazzollan (1921-1992), Alberto Ginasteran (1916-1986) ja Carlos Aguirren (1957-) sävellysten tahdeissa. Ilta päättyi pianistin kotimaassa parhaillaan uraansa luovan nykysäveltäjän Germán D. Pérezin räväkkään teokseen .

Rojas nimesi mielisäveltäjäkseen argentiinalaisen Ginasteran, jonka sävellysten innoittajat löytyvät Andien juurilta.

Maailman musiikkiaitta on varsinainen aarrearkku. Miten paljon ihmiskunnalla onkaan mieltä ylentäviä taiteilijoita, jotka lahjoillaan luovat iloksemme ja henkiseksi ravinnoksemme teoksia, jotka puhuttelevat ihmisiä maapallon jokaisessa kolkassa.

Rojasin konsertti avasi kulttuurin ikkunoita meille vieraaseen ilmansuuntaan, jossa rytmi on ihmisten geeneissä. Eteläamerikkalaiset sävellykset soivat harmonisesti myös keskellä hämäläistä kylämaisemaa.

Maailman tähdeksi kohonnut kuubalaispianisti aloitti pianon soittamisen kahdeksanvuotiaana. Nuori Rojas innostui pianosta, koska hän vaikuttui kotonaan isänsä latinalaisrytmisestä musisoinnista. Perinne jatkuu, ja perintö on tallessa.

Puutarhat kutsuvat

Puhutteleva kesäkonsertti saatteli Urkin Piilopirtin tämänkesäiseen taidenäyttelyyn. Se esittelee taidepuutarhoja.

Taidepuutarhanäyttely avautuu torstaina 28. kesäkuuta ja sulkeutuu lauantaina 4. elokuuta. Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin kello 12-18.

Esittelijä johdattaa taidepuutarhojen saloihin torstaisin kello 17-18.

Lapsille suunnattu opastettu taidekierros on lauantaisin ajalla 30.6.-4.8.

Vuoden 2019 kesän taidenäyttely esittelee vittuilevaa taidetta. Sitä odotellessa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?